Lue keskustelun säännöt.
Elämän lopettaminen ja miksi se muka olisi väärin
17.03.2019 |
Ei ole lapsia joita olisi velvollisuus huoltaa. Ei myöskään puolisoa tai ystäviä jotka jäisivät kaipaamaan. Vanhemmat, onko jotain velvollisuuksia niitä kohtaan ja jos niin miksi? Huonot elämäneväät niiltä on saatu ja paljolti siksi elämänhalua ei olekaan. Huonoin eväin ei saa hyvää elämää. Ainoa mihin mulla vielä voisi olla mahdollisuuksia on parisuhde jonkun kanssa ja lastenteko, mihinkään työhön minusta ei ikinä enää ole.
Kommentit (6)
Ei se väärin oo. Mutta kannattaa miettiä oletko aivan varma, että haluat elämäsi loppuvan ennenaikaisesti, voisitko vielä kuitenkin oppia jotain elämältä? Arvostatko tietoa, ymmärrystä, viisautta? Elämänpolkusi saattaa olla erilainen ja poikkeava, mutta voitko kääntää sen vahvuudeksesi?
Et ole mistään velkaa kenellekään, et vanhemmillesikaan. Teet aikuisena itse omat päätöksesi ja olet niistä vastuussa. Huonot vanhemmat ovat kuin ketä tahansa huonoja ihmisiä tai tuttavia, miksi haluaisit jatkaa taivaltasi heidän kanssaan, kun voit lähteä eri suuntaankin?
Lopeta epätoivoinen hyvän elämän tavoittelu ja sosiaalisten normien kumartelu. Luovu pakonomaisesta parisuhteen ja oman perheen etsinnästä, ja keksi elämällesi joku aivan uusi merkitys. Opi tuntemaan itsesi läpikotaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luoja on antanut meille elämän emmekä saa sitä itse lopettaa. Jokaisen ihmisen elämä on arvokas ja jokaisella on tarkoitus. Uskon, että vaikeuksillakin voi olla tarkoitus.
Tuo puolison etsiminen / löytäminen ja perheen perustaminenhan kuulostaa ihan hyvältä. Jos löydät puolison, niin siitä luultavasti saat elämään iloakin.
Mutta minusta ei kannata asettaa kaikkea toivoa sen varaan. Elämä voi olla riittävän hyvää ja elämisen arvoista muutenkin.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Faith kirjoitti:
Luoja on antanut meille elämän emmekä saa sitä itse lopettaa. Jokaisen ihmisen elämä on arvokas ja jokaisella on tarkoitus. Uskon, että vaikeuksillakin voi olla tarkoitus.
Tuo puolison etsiminen / löytäminen ja perheen perustaminenhan kuulostaa ihan hyvältä. Jos löydät puolison, niin siitä luultavasti saat elämään iloakin.
Mutta minusta ei kannata asettaa kaikkea toivoa sen varaan. Elämä voi olla riittävän hyvää ja elämisen arvoista muutenkin.
Anteeksi nyt vaan mutta elämän olet saanut kyllä ihan vanhemmiltasi etkä miltään satusedältä ja koska se on sinulle annettu ilman omaa kantaasi asiaan saat siitä myös hankkiutua eroon jos niin huvittaa.
Kyllä sinusta on vaikka mihin, mutta se tarvitsee asenteen muutoksen, mikä ei ole helppoa eikä tapahdu hetkessä. Olen itse käyny todella huonon lapsuuden, nuoruuden ja osan aikuisuuttakin, mutta en tiedä, onko minulla sitten se suomalainen sisu vai mikä, että sitä haluaa työntää eteenpäin ja nähdä että ehkä siellä tulevaisuudessa onkin jotain, että voin tehdä tulevaisuudestani parempaa kuin mitä se on ollut. Heittäytymällä uhriksi se ei onnistu, siitä minulla onkin kokemusta jo ihan tarpeeksi. Aika kokeilla jotain muuta.
Siksi, että aina kelkan voi kääntää. Roiku mukana vaan päivä kerrallaan. Aina ehtii ku olla sitten joskus... trust me I know.
Ramavittia ensihätään 15ml päivässä ja ota muukin apu vastaan. Ei alkoa jne