Lue keskustelun säännöt.
Isä ei näe lastaan hereillä kovin usein. Mitä se aiheuttaa lapselle?
15.03.2019 |
Mieheni, lapsen isä, ei työn takia näe lastaan arkisin hereillä juuri ollenkaan. Mies lähtee aamulla töihin samoihin aikoihin kuin 11 kk ikäinen vauvamme heräilee yöunilta, silloin näkevät muutaman minuutin, mutta mies on töihinlähtökiireessä. Illalla palailee töistä kun vauva on jo menossa yöunille, silloin näkevät taas sen jokusen minuutin. Viikonloppuisin toki näkevät ja viettävät aikaa yhdessä, mutta viikonloppuisinkin miehellä on välillä omia menoja. Mitä tämä aiheuttaa lapselle, että eivät arkisin käytännössä juuri tapaa?
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Sen ettei lapsen ja isän suhde kehity. Tämä on toki kätevää siinä kohtaa kun eroatte. Miehellä ei ole mitään saumaa yhteishuoltajuuteen.
Mitä käytännössä tarkoittaa suhteen kehittyminen? Kun kyllähän he viikonloppuisin ovat yhdessä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten tuossa tilanteessa vaikuttaa se,mitä palautetta mies saa ja minkälainen ilmapiiri teillä vallitsee.Taapero kiintyy hoitajaansa mutta kyllä se lapsi isäänsäkkin kiintyy,vaikkei ole pääsääntöinen hoitaja.Ja vanhempana ymmärtää jos isä kävi töissä ja siksi lapsi sai olla kotona,läheisen hoitajan kanssa.Ja on kiitollinen siitä. Koita nähdä positiivisesti asia ettet turmele ilmapiiriä missä lapsi kehittyy.
Herätä se isä. Kyllä isän pitäisi olla hereillä kun lastaan näkee. Ei unissaan pidä lastaan katsoa.
Meillä oletan vaikuttaneen niin, että lapsi tarrautuu ja tukeutuu minuun normaalia enemmän. Hänellä ei ole tullut vauvasta asti kokemusta, että muutkin ihmiset hoitavat ja hellivät, ovat turvallisia ja että hän on tärkeä ja hänen tarpeisiinsa vastataan - siis muutkin kuin vain äiti. Päiväkodin aloittaminen oli yhtä tuskaa, lapsi ei suostu vieraiden hoidettavaksi (esim vessassa käynti, ei anna pyyhkiä vaa vetäsee pikana housut jalkaan), ei halua vieraiden koskevan, ei uskalla sanoa jos ei jostain asiasta tykkääkään, eikä uskalla itkeä vaikka sattuisikin. Voi toki olla vain luonnekysymys. Kotonakin kelpuuttaa hoitamaan vain minut, tiedä kokeeko isänsä sitten vieraaksi vai kuinka. Lapsillehan tulee ihan normaalistikin vaihe, jossa kelpuuttavat vain toisen vanhemman hoitamaan ettei tästä ehkä kannata vetää johtopäätöksiä.
Noin kolmen vanhana alkoi sanomaan ettei tykkää isästä. Kyselee miksei isä tee hänen kanssaan mitään. Kaupoissa, leikkipuistoissa, päiväkodissa, kaikkialla näkee lapsia isiensä kanssa ja tietysti osaa jo verrata itseään muihin. Aina, kun lapsi piirtää kuvan perheestään, siinä on äiti ja lemmikkimme. Ei vielä kertaakaan isää. Joskus perhekuvissa on isovanhemmatkin, varsinkin jos ollaan vastikään oltu heidän kanssaan tekemisissä. Päiväkodissa luulivat meidän olevan eroperhe... ei, isällä on vain liian kiire omissa jutuissaan.
Toisinaan sitä kyllä miettii, olisiko lapselle parempi että vanhemmat ovat sitten ihan rehellisesti eronneet ja eri osotteissa, isällä ehkä säännölliset tapaamiset lapsensa kanssa.
Sen ettei lapsen ja isän suhde kehity. Tämä on toki kätevää siinä kohtaa kun eroatte. Miehellä ei ole mitään saumaa yhteishuoltajuuteen.