Millainen on kahden ulkonäkökeskeisen ihmisen suhde?
Jos molempien elämä pyörii sen ympärillä miltä näyttää ja kuinka hienot vaatteet on päällä? Tyyliin miehellä joka päivälle eri takki, eri kengät jne.
Kommentit (15)
Mä olin nuorena aika ulkonäkökeskeinen, ja niin oli eräs seurustelukumppanikin jonka kanssa olin 2 vuotta. Loppujen lopuksi ainakaan meillä ei niin kauheasti ulkonäkökeskeisyys hallinnut arkeamme. No varmaan enemmän kuin keskimäärin puhuttiin vaatteista, tukan laittamisesta tms, ja esim. miehellä oli aina mielipide asioista joista monella muulla ei ole kuten minkäväristä huulipunaa minun pitäisi laittaa. Mutta pääosin oltiin ihmisiä siinä missä muutkin ja puhuttiin ihan arkisista asioista kuten töistämme, tuttavapiirin ihmissuhdeongelmista ja juoruista, arjesta.
Sellaista kuin murulla ja poikkiksella! ;)
Me ollaan varmaan aika ulkonäkökeskeisiä molemmat. Panostetaan ulkonäköön aika paljon, on kalliita merkkivaatteita ym. Ei se mikään ongelma ole. Kyllä me muustakin puhutaan eikä se ole mikään ykkösasia kuitenkaan.
Voi yhdessä nauraa kaikille juntinnäköisille ihmisille :) On kiva, kun ollaan molemmat kiinnostuneita esim. toisen vaate ym. hankinnoista, voi käydä yhdessä shoppaamassa ja kysyä toisen mielipiteitä.
Se että ihmisellä on luonnostaan visuaalista silmää eikä hän pidä sitä miltä jokin näyttää aivan merkityksettömänä seikkana, ei ole todellakaan mikään muita osa-alueita poissulkeva juttu. Vaikka toisaalta voin ymmärtää millaiseen ihmistyyppiin aloittaja saattaa viitata; tekoripset, tekokynnet, luonnoton feikkirusketus, purkillinen maalia nassussa, vähintään jne.
mitä? Ollaan vissiin eri palaneetoilta noiden ulkonäkö asioiden kanssa.Esim mulle merkkaa hieno auto tosi paljon ja sen vuoksi miehen ei tarvitse olla hirveän komea,mutta ihan kiva jos on vielä hyvännäköinen.Kukaan ex-mieheni ei ole ollut komea mutta rahaa on ollut.Mulle riittää tosiaan hieno,auto,siisti hymy ja siistit vaatteet.Mieluiten et polttaisi.
Odota katson kristallipallosta miltä näyttää:
Istuvat kiikkustuolissa eri vanhusten palvelutalossa, tyhjä tunnepuoli, vanhuuden aiheuttama lamaannus, eivät saa enää täyttymystä niistä asioista, joihin olivat kiinnittäneet onnensa aiheet suurimman osan elämästään. Miettivät olisiko voinut elää toisin.
Seksipainotteista yleensä.
Nuorena miehenä olin itsekin ulkonäkökeskeinen (joku varmaan nykyään sanoisi metroseksuaaliksi) ja seurustelin muutaman samanlaisen naisen kanssa. Aika lailla panemiseksihan se meni, mutta hauskaa oli kaikilla osapuolilla.
Nykyään kumppanin henkinen puoli on minulle ykkösasia. Jopa siinä määrin, etten voisi edes harkita olevani suhteessa, jossa ei keskusteltaisi historiasta, taiteesta ja politiikasta. Niin sitä ihminen voi muuttua.
Johanna Tukiainen,kenen kanssa seukkaa?
Eivät ihmiset muutu! Sorry! Kyllä se sama perustyyppi asuu ihmisen sisällä elämän loppuun asti.Mun rakas isoäiti oli ulkonäkökeskeinen ihminen omalla tavallaan ja vielä 90vuotiaana jaksoi harmitella hiuksiaan että voi kun saisi vielä hienon kampauksen.Katsoi aina vaatteita jne.
seksikästä ja juhlavaa.