Lue keskustelun säännöt.
anoppilassa vierailu tuottaa ahdistusta
18.03.2013 |
Aluksi, mulla on ihana anoppi jonka kanssa ei ole ongelmia ja mielestäni tulemme hyvin toimeen. Ongelmana on miehen pikkusisko ja appiukko.
Olimme taas viikonloppuna anoppilassa ja mulla oli siellä tunne, että olen todella ulkopuolinen. Esimerkiksi miehen pikkusisko puhuttelee vain miestäni nimellä. Minulle hän ei ilmeisesti halua puhua. Appiukko on välillä aika töykeä. En tiedä onko töykeys vain hänen ominaispiirre vai onko hän vain minulle töykeä.
Meillä oli muutama viikko sitten "riita" anoppilassa. Miehen pikkusisko ilmoitti ettemme ole mieheni kanssa tarpeeksi kiinnostuneita hänen elämästään. Meillä on lapsi, kummallakin on työt ja minä myös opiskelen, minulla ei ole aina aikaa edes miehelleni eikä kavereilleni, saatika mieheni pikkusiskolle. Noh, yrittimme ymmärtää häntä ja olemmekin yrittänet olla tekemisissä hänen kanssaan enempi. Olemme käyneet esim hänen peliä katsomassa.
inhottavaa tuossa jutussa oli se, että miehen pikkusisko oli ainoastana minulle vihainen. Miehelleni hän ei itkenyt eikä kiukutellut. Hän on 21v. Hän sanoi, että minä en pidä hänestä. Kuitenkin luin itse tilanteen niin, että hän on mustasukkainen veljestään. Koska en ole koskaan ajatellut, etten tykkäisi hänestä. Olen tosin ajatellut, miten voi olla niin lapsellinen. Joskus suuttunut meidän 1-vuotiaalle lapselle kun tämä on häntä vahingossa raapaissut. Siis eihän 1-vuotiaat lapset vahingoita tahallaan ketään.
Tällä hetkellä mulla on anoppilassa tunne, etten uskalla oikein sanoa enkä tehdä mitään. pelottaa minkälaisen kiukkureaktion se saa miehen siskossa aikaiseksi. Viikonloppun yritin olla mahdollisimman huomamaton, etten vaan ketään saisi pahalle tuulelle. Yritin kai olla ilmaa. Pahinta oli se, että se oli kaikille varmaan tosi jees. Kyllä se vaan sitten rupesi aika pahasti ahdistamaan :(
Mä en enää oikein tiedä miten jksan jatkossa olla anoppilassa. Aina vaan alkaa ahdistamaan ja masentamaan siellä vierailu. Mä olen miettinyt milaisia signaaleja mä annan ihmisille. Muiden ihmisten kanssa tosin ei ole ongelmaa. Olen kieltämättä vähän erilainen ihminen kuin muut. Olen ehkä ärsyttävä, en tiedä. En ole kuitenkaan koskaan pyrkinyt ketään satuttamaan ja toisaalta omalle peroonallisuudelleni en mahda mitään.
Auttakaa.
Kommentit (8)
appiukon töykeydestä. Jos mä keron jotain juttua, vakavaakin, hän saattaa vaan naureskella omissa oloissaan. Siis suoraan sanottuna nauraa päin naamaa. Tosin viime aikoina kun olen jotain juttua kertonut niin kukaa ei ole oikein mitään siihen reagoinut. yleensä tyypit vaihtanut heti vaan puheenaiheen. Sitä on vähän vaikea kuvailla, mutta ihan kuin appiukon olisi vaikea sietää mua. Joskus puhuu minulle ihan kuin olisi aiheuttanut hänessä suurta tuskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä, keskustele miehesi kanssa. Toivottavasti se auttaa, hänen tehtävänsä kuitenkin on tukea sinua tässä asiassa. Voisit myös jutella tuon pikkusiskon kanssa kahden kesken ja kertoa hänelle, ettet vihaa häntä, MUTTA teet samalla selväksi, ettet hyväksy sitä, miten hän kohtelee sinua. Jos tilanne ei parane, ei sinun tarvitse vierailla talossa, jossa sinua kohdellaan töykeästi. Jokainen valitsee itse seuransa, vaikka kuinka olisi jonkun kanssa naimisissa. Sinun ei tarvitse sietää pahaa oloa, jos voit sen välttää.
Tsemppiä!
Parasta itsellesi on se, ettet vaan mene anoppilaan enää. Jos mies haluaa sinne mennä, menkööt joko yksin tai lapsen kanssa. Mutta miksi sun pitäisi sinne edes mennä mieltä pahoittamaan.
Saa sitten se iältään aikuinen pikkusiskokin sit laatuaikaa isoveljeltään (kiesus prkl mitä touhua...)
Suku on paras riittävän etäällä. Todellakin kuulostaa sietämättömän lellityltä prinsessalta. Älä ala ottaa siltä yhtään enempää vastaan tuollaista kitinää ja paskaa käytöstä! Selvästi yrittää nyt vedellä syyllistämisnaruistasi ja manipuloida sinua ja vaikka ottaisit elämäsi keskipisteeksi kyseisen riidanhaastajasiskon miellyttämisen, niin arvelenpa että meno vaan yltyisi. Ota sen sijaan etäisyyttä. Ja kaipa nyt ketä tahansa alkaakin ahdistaa, jos joutuu viettämään vapaa-aikansa noin paljon muiden nurkissa notkuen vasten tahtoaan. Vähempikin tapailu aivan varmasti riittää. Kuulostaa aika epäterveeltä riippumiselta etenkin kun on tuota manipulointiakin mukana kuviossa, sekä rumaa käytöstä muutenkin, eli todellakin on nyt sinun miehesi aika ottaa miehen paikka teidän ydinperhe-elämässänne. Kliseisesti sanottuna on aika viimeinkin katkaista napanuora, jotta voitte elää omalla tavallenne omaa perhe-elämäänne. Muut, kuten joku sekalainen kokoelma sukua, tulee ihan kaukana jäljessä siihen verrattuna. Teidän pieni perhe elää teidän säännöillänne ja tavoillanne, eikä teidän ole tarve kysellä siihen lupia miltään suvulta. Luokaa omia pienen perheenne tapoja ja menoja, minkälainen puuhastelu toisi hyvää mieltä teille viikonloppuisin jne. Vedelkää rajojanne vaikka tosi ronskistikin näkyville, jos ei niiden ymmärtäminen muuten kaikilta onnistu.
Kiitos vastauksistanne ja neuvoistanne, naiset. Yritän puhu tästä miehen kanssa myöhemmin. Nyt mun on pakko lähteä töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 13:38"]
Samaa mieltä, keskustele miehesi kanssa. Toivottavasti se auttaa, hänen tehtävänsä kuitenkin on tukea sinua tässä asiassa. Voisit myös jutella tuon pikkusiskon kanssa kahden kesken ja kertoa hänelle, ettet vihaa häntä, MUTTA teet samalla selväksi, ettet hyväksy sitä, miten hän kohtelee sinua. Jos tilanne ei parane, ei sinun tarvitse vierailla talossa, jossa sinua kohdellaan töykeästi. Jokainen valitsee itse seuransa, vaikka kuinka olisi jonkun kanssa naimisissa. Sinun ei tarvitse sietää pahaa oloa, jos voit sen välttää.
Tsemppiä!
[/quote]
Hyviä neuvoja mielestäni ap:lle. Jotkut ihmiset elävät siinä harhassa että sukulaisuuden nimissä pitäisi kerta toisensa jälkeen sietää huonoa kohtelua. Ei, ei todellakaan tarvitse. Piste. Jos ei meno muutu niin anna ihan vaan olla ja keskity muuhun.
Millä tavalla se appiukko on sulle töykeä? Sanallisesti vai kohteleeko kuin ilmaa? Voithan sä kysyä siltä, et missä mättää. Aloituksestasi sain sen kuvan et miehen pikkusisko taitaa olla hieman lapsellinen ja lellitty penska. Mitä se sulle kiukkuaa? Itse en kuuntelisi tuollaista, vaan tekisin siitä lopun hyvin äkkiä. Enkä myöskään nöyristelisi vaan en ,enisi tuollaiseen paikkaan enää kylään ollenkaan. Oletko sanonut miehellesi noista asioista? Mielestäni nyt on korkea aika et miehesi puuttuu tuohon ja tekee perheelleen selväksi että suakin on kohdeltava ystävällisesti.