Jos heräisit ja huomaisit olevasi maailman ainoa ihminen, miten toimisit seuraavien asioiden kanssa?

Kävisin paljon kirjastossa ja opiskelisin selviytymisen kannalta hyödyllisiä taitoja, kuten sähkön ja ruuan tuotantoa sekä luonnonantimien hyödyntämistä. Hankkisin paljon lemmikkejä. Riippuisi elämä paljon siitä, että tietäisinkö että muita ihmisiä ei enää ole. Jos en tietäisi, varmasti lähtisin jossain vaiheessa etsimään.

Hassua, tämä on ollut vähän aikaa minun ajatusleikkieni ykkönen.

Ruokaa ja sopivia vermeitä löytyisi kaupoista suhteellisen pitkään, murtautuisin muutamien tuttujen koteihin saadakseni aseita ja ajamalla lataantuvan hybridiauton. Sitten maaseudulle taloon jossa on hyvä vanhanajan navetta ja puulla toimiva keskuslämmityskattila tai muutoin kattava puulämmitys. Matkalla pelastaisin muutamia ystävieni lemmikkejä ja lopettaisin loput. Perillä valitsisin navettaani muutaman hiehon, pari lypsävää ja pari mullikkaa, kanoja, lampaita ja vuohia etsisin myös. Hevosestakaan ei olisi haittaa. Kaupoista löytyisi myös hyötykasvien siemeniä, peltoa ja kellareita on joka puolella, kaivokin pitää etsiä. Hommaa olisi paljon, ei ehtisi meikkailla kun pitää aloittaa luontaistalous esivanhempiemme tapaan. Pärjäisin siihen asti kun joku sairaus iskisi ja veisi hengen.

1. Mistä hankkisit ruokasi?

Kaupasta kai tulisi varastettua niin kauan kuin vain syötävänä säilyisivät.

2. Missä vaatteissa kulkisit?

Mukavissa ja lämpimissä. Kesällä osan ajasta alasti.

3. Laittautuisitko enää mitenkään?

Eiköhän elämässä olisi muutakin murehdittavaa kuin oma ulkonäkö.

4. Miten kuluttaisit päiväsi?

Rehellisesti sanoen? Luultavasti ainakin alkuun umpikännissä. Olisin aivan pirstaleina kaikkien rakkaiden ihmisten menettämisen vuoksi. Pyrkisin varmaan ensimmäisenä pääsemään lemmikkieni luokse ja sen jälkeen tosiaan korkki auki.

5. Missä asuisit?

Etsisin itselleni varmaan jonkin mukavan maatalon.

6. Miten muuten elämäsi muuttuisi?

Olisin kamalan yksin ja peloissani ja surullinen. Ja luultavasti kuolisin joko maksakirroosiin tai nälkään. Joten aika paskaan suuntaan muuttuisi elämä.

Mä luulin yhtenä aamuna, että näin on käynyt. Katselin tunnin ikkunasta pihalle, eikä ketään näkynyt missään, ei edes autoja. Oli ihan pakko lähteä ulos ja kävellä niin kauas, että näin ihmisiä. Erikoinen kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaisin tutkimalla lisääntymibiologiaa mahdollisimman pian ja pyrkisin saattamaan itseni mahollisimman pian raskaaksi spermapankkien avulla.

Ja sun lapset lisääntyisi sitten sukurutsaisesti keskenään? Vai tekisitkö niitä vaan omaksi seuraksi, ja jättäisit kärsimään yksinäisyydestä kun itse kuolet?

Olen ollut koko elämäni yksinäinen joten tåmä olisi siitä vain äärimmäinen muoto:

1.  Hakisin Alkosta viinaa, en mitään lärvejä vetäisi mutta jos joutuisi pieniä lääketieteellisiä operaatioita tekemään itselleen, olisi mukavaa olla puudutusainetta. Ja toimisihan alkoholi myös unilääkkeenä. Tyhjentäisin karkkihyllyn, väliäkö sillä enää miten lihava on ja sitten keräisin säilykkeitä, nachoja ja myslipatukoita. Toisaalta pilaantumattomat elintarvikkeet odottaisivat minua missä tahansa kaupassa käytännössä ikuisesti.

2. Jos olisi kuuma kesä, voisin ottaa kaiken tilanteesta irti ja tepastella nakuna :D "koska mä voin". Ryöstäisin vaatekaupat ja keräisin niin muodikkaita vaatteita omaksi ilokseni kuin käytännöllisiä  ja lämpimiä syksyn ja talven varalle. 

3. Varmaan tekemisen vuoksi huoltaisin pitkiä rastojani, mutta muuten tuskin enää meikkaisin  tai muuten tälläytyisin .

4.  Etsisin aseita, vaatteita ja ihmisiä. Osittain tilanteen  ja osittain tarkkaavaisuushäiriöni takia en pystyi olemaan paikallaan.

5.  Varmaan aluksi useissa eri paikoissa,  turvallisuuden suhteenhan olisi murehdittavana vain eläimet.

6.  No kuule paljon :D  Ei ainakaan tarvitsisi herätä töihin aamulla!

Minä varmaan yrittäisin sinnitellä Suomessa ainakin kesät. Rakastan vaan tän maan metsiä, järviä ja vaaroja niin paljon, että en haluaisi olla mieluummin missään muualla. Toki voisihan sitä käydä jossain muuallakin joskus toteamassa että samaa yksinäistä paskaa se on sielläkin, mutta mieluummin lähtisin Manan majoille kotimaan kamaralta sitten aikanaan. Elelisin niin luonnon helmassa kuin pystyisin. Ruoan hankkiminenkin on kotimaassa jotenkin turvallisemman tuntuista kun on itselle tuttuakin. Tietysti hakisin säilykkeitä kaupasta jne, mutta täydentäisin ruokavaroja luonnon antimilla. Kanoja mulla onkin jo ennestään, mutta on niin paljon että söisin niistä pois varmaan neljä viidesosaa ettei olisi liikaa suita ruokittavana. Ammatiltani olen puutarhuri, joten ehkäpä saisin jotain omaakin satoa pöytään. Jos ei kauppojen lihat muka riittäisi, niin kalastelisin ja söisin kanoja lisäksi. Pelkillä munillakin pötkii onneksi melko pitkälle.

Vaatteet löytyisi kaupoista, jotain lämmintä ja toimivaa eräjormameininkiä varmaan. Laittautuisin yhtä paljon kuin nytkin, eli en yhtään. Perushygienia ja hiusharja riittää.

Aika menisi varmaan perus elämiseen, ruoan hankintaan ja valmisteluun, eläinten hoitoon (hommaisin myös koiran/koiria ja ehkä vuohia), puiden ja veden roudaamiseen ja sen sellaiseen puuhasteluun. Ylimenevällä ajalla varmaan lukisin kirjoja, maalaisin/piirtäisin, kirjoittaisin ja tekisin käsitöitä. Aurinkopaneeleista vissiin saisi sähkön edelleen? Valoa lähinnä mietin.

Asuisin jossain mökissä, niitähän täällä riittää. Hommaisin aseen petoja vastaan. Jonkun verran muuttuisi elämä, loppujen lopuksi ei kauheasti (lol helppo etukäteen sanoa), mutta melko unelmalta kuulostaa minulle. Elintapana olisi ihanteellinen jo nytkin, tosin en muutaman ihmisen satunnaisvisiittejä pahakseni pistäisi.

Toisaalta olisi helpompaa jäädä ainoaksi ihmiseksi kuin viimeiseksi vaikkapa jonkun 10k ihmisen kanssa, tällöin saisi pelätä, että tulee taisteluita vähäisistä resursseista. Villieläimiä vastaan olisi helpompi puolustautua kuin muita ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3. Laittautuisitko enää mitenkään?

Kävisin suihkussa ja hoitaisin tietty perushygienian

Ei sieltä suihkusta vettä tule kuin ehkä viikon ajan. Sitten on pumppaamot rikki eikä sähköäkään ole.

Minä kuolisin alle vuodessa insuliinin puutteeseen.

Voi ei :( Olipa karua lukea tällaista. Olen pahoillani sun puolesta. Taas sitä vaan pitää itse terveyttään niin itsestäänselvänä asiana. Onko insuliini tuorekamaa vai eikö kaikki maailman nykyinen insuliini riittäisi?

Kerro nyt kuitenkin mitä tekisit sen vuoden ajan. Onhan eri asia lähteä kohti ns. maailmanloppua tietäen sen päättyvän vuoden kuluttua, kuin silloin kun tällaista tietoa ei ole.

Miten te meinasitte niitä säilykkeitä ym. päästä hakemaan noihin kauppojen varastoihin ym suljettuihin tiloihin? Nehän on kaikki lukkojen ja paksujen ovien takana. Eikö jossain kaupoissa ole myös automaatilukitukset, eli ei voi vaan keskellä yötä esim. Kävellä sisään lähimarkettiin, vaikka kaikki ihmiset olisivat kadonneet. Mulla ei myöskään kotona olisi mitään aseita millä leffatyyliin ampua ovien lukot tai muutakaan työvälinettä kuin joku ruuvimeisseli ja vasara.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaisin tutkimalla lisääntymibiologiaa mahdollisimman pian ja pyrkisin saattamaan itseni mahollisimman pian raskaaksi spermapankkien avulla.

Ei näin! Kerrankin kun maapallolle ja kaikille lähiplaneetoillekin, ties vaikka koko maailmankaikkeudelle, annettaisiin tuollainen uskomaton mahdollisuus, niin et kyllä menisi sitä pilaamaan!

Vierailija kirjoitti:

Miten te meinasitte niitä säilykkeitä ym. päästä hakemaan noihin kauppojen varastoihin ym suljettuihin tiloihin? Nehän on kaikki lukkojen ja paksujen ovien takana. Eikö jossain kaupoissa ole myös automaatilukitukset, eli ei voi vaan keskellä yötä esim. Kävellä sisään lähimarkettiin, vaikka kaikki ihmiset olisivat kadonneet. Mulla ei myöskään kotona olisi mitään aseita millä leffatyyliin ampua ovien lukot tai muutakaan työvälinettä kuin joku ruuvimeisseli ja vasara.

Heittäisin lekaa ikkunaan ja menisin siitä sisään. Ottaisin tarvitsemani hyllystä. Yhdellä hypermarketilla pärjää jo aika pitkään. Sisäkautta myymälästä ei varmasti olisi vaikea päästä varastoon.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaisin tutkimalla lisääntymibiologiaa mahdollisimman pian ja pyrkisin saattamaan itseni mahollisimman pian raskaaksi spermapankkien avulla.

Ajattelitko montakin sukupolvea tehdä keskenään perheesi kanssa, ja miten meinasit hoitaa "kukka ja mehiläinen"-keskustelut? Vai jätät yksinäisen, viimeisen ihmisen taakan lapsellesi? Vai teette yhdessä itsemurhan?

Mielenkiinnosta kuulisin, mitä vastaat. Vai onko tuohon vielä muita vaihtoehtoja?

Soutaisin seksinukella Pattayalle :D

Viettäisin varmaan aikaa etsimällä muita ihmisiä. Vaeltelisin etelään. Hakisin ruokaa marketeista. Saahan niistä säilykkeitä vielä vuosia. Varmaan sitä saisi elää aika yksinkertaisesti kun sähköt loppuisivat. Ehkä yrittäisin kehittää jonkun aurinkopaneelijärjestelmän.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta olisi helpompaa jäädä ainoaksi ihmiseksi kuin viimeiseksi vaikkapa jonkun 10k ihmisen kanssa, tällöin saisi pelätä, että tulee taisteluita vähäisistä resursseista. Villieläimiä vastaan olisi helpompi puolustautua kuin muita ihmisiä.

Etkö ole kuullut käsitteestä yhteistyö? Tollasella porukalla sais aikaseks jo ihan mukavan yhdyskunnan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta olisi helpompaa jäädä ainoaksi ihmiseksi kuin viimeiseksi vaikkapa jonkun 10k ihmisen kanssa, tällöin saisi pelätä, että tulee taisteluita vähäisistä resursseista. Villieläimiä vastaan olisi helpompi puolustautua kuin muita ihmisiä.

Etkö ole kuullut käsitteestä yhteistyö? Tollasella porukalla sais aikaseks jo ihan mukavan yhdyskunnan.

Ja mistä ihmeen ''vähäisistä resursseista''? Teillähän olisi 10 000 ihmisen kesken koko maapallon resurssit, jotka riittävät nyt miljardeille ihmisille.

Toi spermapankkijuttu oli hauska.

Tyttöjälkeläiset voisi sitten aina hedelmöittää valmiilla spermalla niin kauan kuin sitä riittää. Menisi varmaan monta sukupolvea ennen kuin joutuisi "sukurutsaamaan", mutta silloin geenejä olisi jo aika paljon sekoitettukin.

Ai niin, opettelisin vihdoinkin soittamaan sitä viulua!

T. Eräjorma-puutarhuri

Riippuu tietäisinkö että kaikki ovat koko maailmasta kadonneet. Jos en tietäisi, se loisi jotain tarkoitusta eli etsisin muita jäljellejääneitä.

Jos tietäisin että olen tosiaan yksin, se olisi varmaankin henki pois lääkkeillä.