Salasanojen ulkoa oppiminen
Vaihtelen salasanojani usein ja olen nyt uutena juttuna ottanut käyttöön 7-osaisen sijaan 10-osaisen salasanan, sekalaisen muodostelman numeroita ja suuria ja pieniä kirjaimia. Otin kolme eri salasanaa käyttöön noin viikko sitten.
Onko huolestuttavaa, etten opi niitä ulkoa? Käytän niitä useamman kerran päivässä, mutten ole oppinut niitä vähääkään ulkoa. Jotenkin huolestuttaa, onko normaalia, ettei opi 10-osaista sarjaa useamman toistamisen jälkeenkään?
Kommentit (7)
Ei ole mitenkään huolestuttavaa. Itse kyllä muistan varmaan jotain lähemmäs sata erilaista käyttäjätunnus / salasanayhdistelmää - tarvitsen niitä töissäni päästäkseni erilaisille eri asiakkaiden palvelimille, nettipalveluihin, softiin tms. Käytän ihan tietoisesti ns. muistipalatsi-tekniikkaa. Mulla on ne myös tallennettuna suojattuun tiedostoon kännykässäni kyllä. Mun muisti on ollut aina sellainen hassu, että muistan tosi hyvin omituisia kirjain- ja numerosarjoja, mutta asiakokonaisuuksia tai esim. ihmisten kasvoja en sitten muista millään.
On normaalia, ettet opi niitä, jos sulla ei ole mitään muistisääntöjä.
Musta kakkosella oli hyviä vinkkejä. Annan lisää: itse muodostan salasanoja parista sanasta, joissa toinen on taivutettu, esim. kissa pöydällä, kissa pistoksissa, kansa hurmoksessa, kivi kaivoon. Tuontapaiset jäävät helposti mieleen. Olen kuitenkin huomannut, että nuo perättäiset konsonantit saattaa itse helposti kirjoittaa väärin. Joitain muitakin merkkejä on myös syytä vaihdella. Sen vuoksi lopulliset salasanat ovat esim. c1ssApoydala, kansaHurm0ksesA, kiW1Kaiv00n jne. Itse siis koen tosiaan että salasana jää helpommin mieleen kun valitsee sanat noin ja myös vaihtoehtojen määrä on älyttömän suuri, koska voi käyttää vaikka mitä mielleyhtymiä ja taivutusmuotoja.
Ei ole huolestuttavaa :). Kolme uutta mutkikasta salasanaa viikossa on minusta oikeastaan aika paljon.
Voisitko muuttaa niitä sen verran, että niissä olisi aina jotain samaa? Tarkoitan esim. sellaista, että niissä olisi eri kirjainten lisäksi samoja numeroita. Vaihtoehtoja jäisi silti paljon.
Itse muistan hyvin salasanat, kun liitän siihen jonkun tarinan tai hassun jutun.
Esimerkiksi pyörän sarjanumeroon olen kehitellyt ihan huvin vuoksi tällaisen päättömän muistisäännön: kirosana 324 suomen armeija postinumero yleisradio. Muistettava on 14 merkkiä pitkä.
Hesarin salasanajutun luettuani tein sähköpostiini ja muualle vaikeammat salasanat, joissa on isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita ja vähintään yksi erikoismerkki. Niihin voi keksiä jonkun itselleen tutun tapahtuman mukaan kehitellyn salasanan vaikkapa: Antti ja Maija menivät naimisiin 23.7 jolloin satoi = A<3MmN237Jol*
Vaikeankin salasanan muistaa hyvällä muistisäännöllä.
Mulla menee kaikki lihasmuistiin, ja sitten pystyn mielessäni kuvittelemaan näppäimistön ja siitä päättelemään, mikä salasana on. Siis jos se tarvitsee kirjoittaa vaikkapa paperille, mutta miksipä tarvitsisi. Ja mun salasanoissa ei ole mitään logiikkaa, ne on ihan luokkaa L845cT5wgW. Tällä hetkellä käytössä on mun muistaakseni seitsemän eri salasanaa.
Mä opettelen ne siis niin, että kirjoitan paperille sattumanvaraisia numeroita ja pieniä ja isoja kirjaimia ja katson, ettei siinä ole mitään logiikkaa. Sitten vaan kirjoitan sen koneella niin monta kertaa, että se menee lihasmuistiin, ja sitten tuhoan alkuperäisen paperin.
Tuo lihasmuisti on hyvä pointti. Joskus ole huomannut, että sormet muistavat automaattisesti johonkin tunnukseen liittyvän salasanan.
salasanat on v-mäisiä oppia jos niissä ei ole jotain logiikkaa. Itse olen pyrkinyt käyttämään salasanojen generoimiseen jotain logiikkaa, ja esimerkiksi sillä tavalla saa ihan hyviä merkkijonoja, että generoi salasanan lauseesta tai runon pätkästä tai laulun sanoista.
Esimeksiksi
Kaksi vanhaa tukkijätkää istuu tummetessa illan --> 2VaTu1tuil!
eli alkukirjaimia, kirjaimia numeroiksi, isoja kirjaimia, välimerkkejä, mutta ei tyyliin aurinko --> Aur1nk0