Voi miniäni mun. Harmillinen tilanne. Help.

Olen pahassa välikädessä. Tai välissä. Huomasin jo syksyn aikana, että miniästä on tullut ärtyneempi ja pinna kireellä. Tiuskii helposti yms. Heillä pieni lapsi tai pieni ja pieni 3½v. Miniä opiskelee. Olin ajatellut, että on vaan jonkun aikaa hieman rankempi vaihe. Poikani on työtön.

Nyt miniä kertoi minulle, että on jo useamman kuukauden ajan miettinyt avioeroa. En olisi halunnut kuulla tuota ensimmäisenä. Olen kertonut, neuvonut, opastanut jne. Arki helpottuu, kun hän pian valmistuu. Ja pohtisi syitä muuttuneeseen tilanteeseen.  Tuli puhuttua muutakin, mutta se ei nyt ole se oleellinen asia tähän.

Poikani ei tiedä pohditusta erosta mitään. Tilanne on ongelmallinen, kun minä tiedän, eikä tällaista haluaisi pimittää. Sanoin asiasta miniälle, että ei tämä ole ihan reilua ja en taida haluta kuulla enempiä. Puhuimme paljon muustakin miksi hän ajattelee eroa ja yritin avata  asioita ja jotta hän voisi pohtia asiaa uudella näkökulmalla.

Nyt pohdin ja harmittelen tietoa. Mietin  tai tuleehan musta se kamala anoopi jos sanon miniälle, että pikaisesti kertoisi pojalleni eroajatuksista. Mietin onko kohtuutonta sanoa oikeesti, että viikko aikaa kertoa tai minä kerron.

Kumpaakaan ei halua loukata, Kinkkinen tilanne. Kinkkinen tieto. Mitä sinä tekisit?