Miksi minun pitäisi koskaan hyväksyä epäoikeudenmukaisuutta?

Ehkä koko epäoikeudenmukaisuus on vain sinun omaa kuvitelmaa.

Ei tarnitse hyväksyä, mutta päästä yli tarvitsee jos aikoo jatkaa elämäänsä.

Ei pidäkään, jos haluaa pysyä uhrina.

Se minkä joku kokee epäoikeudenmukaiseksi, ei sitä välttämättä yleisen mielipiteenmukaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Se minkä joku kokee epäoikeudenmukaiseksi, ei sitä välttämättä yleisen mielipiteenmukaan ole.

Yleinen mielipide ei voi olla mittari, vaan se että onko henkilöä kohdeltu oikein vai väärin.

Tämän palstan peukutuksista näkee, ettei yleinen mielipide ole mikään tae oikeudenmukaisuudesta.

Lain pitäisi olla kaikille sama, muttei monestikaan sitä ole - rahalla saa ja hevosella pääsee, sanotaan.

Ei pidä hyväksyä, mutta mikä on tapahtunut, on tapahtunut, eikä sitä voi enää jälkikäteen muuttaa.

Jos jostain löytyy oikeudenmukaisuutta, on se saatu aikaan valtavalla määrällä työtä.

Siksi on karua seurata, miten modernissa yhteiskunnassa se myydään halvalla kuin jäte, itsekkäitä etuja tavoiteltaessa.

Ei epäoikeudenmukaisuutta pidä hyväksyä koskaan, mutta jos on tapahtunut jotain epäoikeudenmukaista, se fakta pitää hyväksyä, että niin on tapahtunut ja että se oli väärin. Sen jälkeen sen voi antaa anteeksi. Anteeksianto vapauttaa menneisyydestä. Anteeksianto on päätös, joka tehdään eikä tunnetila, jota odotellaan.

Ei sitä tekoa tai tapahtumaa sinällään tarvitse hyväksyä, mutta olisi hyvä, jos pystyisit hyväksymään sen, että se on tapahtunut ja sen, että olet siinä tilanteessa missä olet. Myös anteeksianto olisi tärkeää -mikäli haluat voida paremmin ja jatkaa vapaampana elämääsi.

Niin kauan kuin et hyväksy tapahtunutta ja anna anteeksi, olet sen epäoikeudenmukaisen tapahtuman  vanki. Ja siitä on vahinkoa eniten itsellesi.

Mutta valinta on tietysti sinun.

Lue kirja Anteeksiannon vapauttava voima.