Mies ei suostu käymään muskarissa tai puistossa lapsen kanssa.

Tosiaan tuossa lähipuistossa on yleensä aina myös isejä lasten kanssa, joten tuskin joutuu olemaan ainoa isä koko puistossa... Etenkin iltaisin tuntuu olevan enimmäkseen isiä, tai ihan perheitä jotka yhdeessä ovat töiden jälkeen puistossa.

Ja on mies kyllä ollut esikoisen kanssa pienestä pitäen, ja aion tämän seuraavankin lapsen kyllä jättää isän huomaan, mutta en mielelläni muutamaan ensimmäiseen kuukauteen kovin pitkäksi aikaa. En ole mitenkään "ominut" esikoistakaan, mutta viriketoiminta on aika lailla langennut minun harteille, kun miehelleni sellanen on aina tuntunut olevan ylivoimaisen vaikeaa, enkä vaan yksinkertaisesti jaksa asiasta tapella.

-ap

9 jatkaa. Ymmärrän kyllä sinua tunteinesi ihan hyvin, mutta ei oikeasti ole olemassa yhtä ainoaa tapaa olla isä tai äiti. Jos isä käy lapsen kanssa kaupassa ja kyläilemässä, ei se ole välttämättä mitään "laadutonta" tekemistä. Tottakai on kiva, että on ns. osallistuvia isiä, mutta on sekin aika outoa, jos ns. perinteinen isä saa väistämättä huonon leiman otsaansa. Siis sellainen, joka välittää lapsistaan, keskustelee jne. mutta ei juuri vaihda vaippoja tai käy muskarissa. On naisillakin jotain elämänalueita, joilla eivät koe pärjäävänsä. Toki tästäkin on poikkeuksia. Mun olisi ainakin tosi vaikea käydä jostain syystä turjottamassa jossain autokorjaamossa ja yrittää esittää fiksua.

Mietin vielä sitä, että pystyisitkö toipilaana kuitenkin käymään puistossa edes lyhyitä aikoja? Siis onko sektion jälkeen vauvan nostelu kuitenkaan helpompaa kuin viereiseen puistoon kävely? Lapsenne ei kuvauksesi perusteella kuulostanut miltään tottelemattomalta villikolta, eli onnistuisiko se noin päin?

Joka tapauksessa nyt  on kyse lyhyestä ajasta, eikä kärpäsestä kannata tehdä härkästä. Keskity enemmän perheestä nauttimiseen :)

Ja aina jaksaa naurattaa nämä kommentit "itsepä olet miehesi valinnut, eikö tällainen tullut mieleen ennen lapsia". Siis asiassa kuin asiassa. Näen sieluni silmin rakastuneita nuoria pareja kirjaamassa ylös, missä puistossa ja kuinka usein siippa on luvannut mahdollisten tulevien lasten kanssa ulkoilla jne. Uskokaa jo: riittävän hyvä voi olla monella tapaa. Ei ihme, jos pettymyksiä tulee, jos joka asian pitäisi olla aivan täydellisesti. IHAN KAIKKEA ei nyt sentään ehkä tarvi etukäteen varmistaa.

muutamaan ensimmäiseen kuukauteen= muutamaan ensimmäiseen viikkoon. 

-ap

Sellasia ne miehet on,ei niistä oo lastenkasvattajiksi ilman meitä äitejä.Itse tulin synnytys osastolta toisen lapsen kanssa ja kysyin isiltä oliko sinä kyseisenä päivänä isompi lapsi saanut vitamiineja.Vastaus oli tyyliin:en minä mitään sellasia antele.

Oma äitinikin tuli minua synnyttämästä ja isommat sisarukset olivat olleet viikon isänsä kanssa.Sisarukset olivat iloisia äidin paluusta,isä oli syöttänyt koko viikon vain kaurapuuroa.Yhteen ääneen huusivat:äiti tee ruokaa,meil on nälkä.

Minäkin sain patistaa miestä lapsen kanssa pihalle,kun tammikuun pakkasilla en itse päässyt pikkuvauvan tissiriippuvuuden takia.Eipä tuo mies lapsen kanssa edes voi leikkiä,vaikka minulla olisi ruuan teko kesken,joudun myös leikkimään.Miehelle tärkeää on se xbox.

Outoa, että isälle riittää puolustajia. Törkeää käytöstä, ettei isä vie lastaan ulos, vaikka äiti toipuu sektiosta.

Sano sille miehelle selkokielellä, että vieköön lapsen ulos edes tunniksi leikkimään. Ei tartte mennä askartelemaan tai lauleskelemaan. Kyllä sitä aikuinen terve mies voi tunnin katsoa lapsen perään ulkona.

En katsoisi tuollaista miestä päivääkään.

Mielenkiintoinen näkemys jollakin "perinteisestä isästä". Onko tämä perinteinen isä siis sellainen joka tuo leivän pöytään? Meillä ollaan aina maksettu kaikki puoliksi. Lapset on myös tehty yhteisellä päätöksellä, mieheni toivoi niitä itseasiassa enemmän kuin minä itse. Ja jos lapsia tehdään, oletan myös että niiden kanssa HALUAA joskus, edes sen 3 viikkoa kestävän isyysloman ajan (!) jotain puuhastellakin. Ajattelin että isyysloman idea on nimenomaan se että isä tekee asioita joita äiti ei pysty tekemään, kun toipuu synnytyksestä.

Toki koitan itse mahdollisimman nopeasti myös päästä ulkoilemaan. Vaunujen työntäminen lähinnä on ongelma, ovat melko raskaat ja puistoonkin joutuu ylämäkeä työntämään... Eniten vaan harmittaa kun tuntuu että miehen mielestä lapsen kanssa touhuaminen on jotenkin vastenmielistä.

-ap

[quote author="Vierailija" time="11.03.2013 klo 17:24"]

[quote author="Vierailija" time="11.03.2013 klo 17:01"]

Eipä se rikki mene ei.. Harmittaa vaan kuunnella kun lapsi monta kertaa sanonut että haluaisi puistoon, uimaan jne.. Ja kun ei itse vaan pääse lähtemään. Eikä sitä vastasyntynyttäkään kovin pitkäksi aikaa vielä isän kanssa jättäisi. 

-ap

[/quote]

Auttaisi ehkä tulevaisuutta jos antaisit sen isän olla vastasyntyneen kanssa hieman pidempiä aikoja... aina tää sama laulu, ensin ei anneta kunnon lapsi-isä suhteen muodostua ja sitten myöhemmin valitetaan kun isät eivät osallistu. Meillä isä ainakin osallistuu ensimmäisestä hetkestä lähtien niin paljon kuin on mahdollista, lapsen pitää pystyä olemaan molempien vanhempiensa kanssa yhtä lailla. Ja nyt siis ei ole kysymys imettämisestä, kuten joku varmaan heti huomauttaa. Tässä kuitenkin sanamuodon perusteella kyse on siitä ettei äiti halua jättää vastasyntynyttään isän hoitoon kovinkaan pitkäksi aikaa.

[/quote]

Miten niin ihmeessä ei olisi kyse imetyksestä? Jos lapsi on vasta päiviä vanha ja pullo ei ole käytössä (itse en uskalla ainakaan noin pienelle antaa, ettei ala hylkimään rintaa) niin kyllä se aika pieni aika on, minkä voi olla erossa ja tässä tapauksessa äiti on vielä huonokuntoinen ja tarvitsee lepoa..

Nr 18..mistäs lähtie puistoilut ja muskarit ovat olleet naisten juttuja?Kyllä ne ihan lapsen juttuja on,jonkun täytyy vain viedä ne lapset sinne.Yleensä se sattuu olemaan äiti,koska äidit jäävät miehiä useammin kotiin lapsen kanssa.Meilläkin ihan palkan takia äiti jäi kotiin.Mies tienaa n. 20e tunti ja äiti 10e tunti (ei tarvinnut kahdesti miettiä kumpi on töissä tienaamassa).Kyllä moni isä pitää isyyslomaa tai jää vanheimpainvapaalle.Joka mies ajattelee periaattella,ettei ulos viitsi mennä,koska maailmassa ei kuitenkaan ole muita isejä kotona.Yllättävän moni isä on kotona.Lapsi tarvitsee aktiviteetteja,vanhemman sukupuoleen katsomatta.

Siis eikö isä vie kolmevuotiasta ollenkaan ulos? Se kuulostaa minusta vähän oudolta. Veisi nyt edes vaikka pulkkamäkeen. Ei sinne puistoon tarvitse mennä, jos on noin vastenmielistä. Tykkääkö lapsi muskarista? Jos tykkää, niin mielestäni miehen pitää oma lapsensa sinne viedä. Ilmeisesti kuitenkin maksullinen harrastus, joka on jo maksettu etukäteen. Ja yleensäkin näissä muskareissa yms. ei ole olennaista se, että vanhempi viihtyy, vaan että se LAPSI viihtyy.

Mitä teillä sitten päivät pitkät oikein tehdään? Esikoinen tuijottaa dvd:tä ja isä surffaa netissä, eikö niin? Jospa et enempää tekisi lapsia miehesi kanssa. Kuulostaa jo kahdenkin kanssa pikkasen liian vaikealta.

Onpa ikävä mies. Lapset ovat yhteisiä, joten vastuu heistä kuuluu myös hänelle. Jos puisto ja muskari eivät ole hänen juttujaan, tehköön lapsen kanssa jotain muuta.

Pyydä jotain muuta aikuista viemään lapsi muskariin jos sinne kovasti kaipaa (esim äitisi, isäsi, anoppisi, appesi, siskosi, veljesi, kälysi, lankosi, ystäväsi (mieluiten joku miespuolinen - näyttäisi miehellesi vähän mallia) jne).

Anna miehesi hoitaa lapsen viihdytys omalla tavallaan, kunhan se todella on jotain lapsen kanssa yhdessä tekemistä. Käyt sinäkin varmaan lapsen kanssa kaverillasi joskus kylässä, miksi mies ei saisi niin tehdä? Sehän voi olla lapselle tosi jännää nähdä kerrankin, mitä miehet puuhailee. Kyllä minäkin (nainen) olen kakarasta saakka pyörinyt isäni jaloissa vaikka missä, siis metsästysmajalla, autotallissa, kalareissussa jne.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 09:33"]

Pyydä jotain muuta aikuista viemään lapsi muskariin jos sinne kovasti kaipaa (esim äitisi, isäsi, anoppisi, appesi, siskosi, veljesi, kälysi, lankosi, ystäväsi (mieluiten joku miespuolinen - näyttäisi miehellesi vähän mallia) jne).

Anna miehesi hoitaa lapsen viihdytys omalla tavallaan, kunhan se todella on jotain lapsen kanssa yhdessä tekemistä. Käyt sinäkin varmaan lapsen kanssa kaverillasi joskus kylässä, miksi mies ei saisi niin tehdä? Sehän voi olla lapselle tosi jännää nähdä kerrankin, mitä miehet puuhailee. Kyllä minäkin (nainen) olen kakarasta saakka pyörinyt isäni jaloissa vaikka missä, siis metsästysmajalla, autotallissa, kalareissussa jne.

[/quote]

Näin juuri itsekin ajattelin. Olen kaiketi se, jonka käsitystä "perinteisestä miehestä" ap ihmetteli. Tarkoitin sillä sitä miestyyppiä, joka on samantapainen kuin "miehet ennen" eli jotka jättivät lasten hoitamisen pääasiassa vaimolle. Toki ennenkin kai oli hoitavia isiä, mutta noin kärjistetysti. Eikä se hoitava tietenkään ole sen huonompi isä, kuten ei automaattisesti ole se perinteinenkään. En oikein ymmärrä tätä, että jos isä kuitenkin kuvataan hyväksi isäksi, joka on ja tekee lapsen kanssa, niin siihen muskariin ja puistoonko se koko hyvyys sitten kaatuu? Ei minunkaan mieheni ole ikinä käynyt lasten kanssa puistossa, mutta tekee lapsen kanssa kotona ja pihapiirissä kaikenlaista. Ottaa pääasiassa mukaan ns. oikeisiin töihin. Leikkiä väheksymättä, kyllä lapset usein ovat innoissaan siitäkin, kun pääsevät aikuisten kanssa kyläilemään, hoitamaan erilaisia asioita jne. En nyt oikein ymmärrä tätä vouhotusta, kun isä kaiketi kuitenkin lapsen kanssa on, häntä rakastaa ja hänestä välittää. Kyllä minäkin nousisin takajaloilleni, jos mielestäni olisin ja tekisin lapsen kanssa paljon ja olisin mielestäni ihan riittävän hyvä äiti, niin joku nillittäisi, että kyllä sinun nyt täytyy käydä siinä ja siinä kerhossa silloin ja silloin, muuten et ole hyvä.

Ihme isän puolustelijoita täällä. Miksi se "isän tapa" on aina jotain pyhää ja ylevää, johon ei saa puuttua ja jota päinvastoin on äidin pönkitettävä ulkoapäin? Jos isän tapa on yhtä kuin isälle mukava/helpoin tapa tai jopa huono tapa, niin siltikö se on aina se isälle sallittu ja oikea tapa? Tässähän oli pääpointti se, että lapsi HALUAA puistoon ja uimaan, se on LAPSELLE mieluista tekemistä, lisäksi ei mitään turhaa, vaan lapsi saisi samalla ulkoilua, ikätovereiden seuraa ja liikuntaa. Eri asia jos lapsi mankuisi vaikka lelukauppaan, mutta lapsiraukka haluaisi ulos leikkimään, siis lapselle täysin luontaista tekemistä. Ei siis mitään syytä olla niitä tarjoamatta lapselle.

Minkälaisen palautteen täällä saisi äiti joka sanoisi että en käy ulkona lapsen kanssa, en puistossa enkä koskaan uimassa, enkä muskarissa tai missään koska en tykkää vaikka LAPSI tykkäisi? Saisi varmaan aikamoiset haukut.

Totuus on nyt se, että mies toimii vain oman mukavuusalueensa sisällä ja se alue on pieni. Kaikki jotka lapsia hankkivat, joutuvat menemään mukavuusalueensa ulkopuolelle, kuka missäkin asiassa. Joku joutuu ulkoilla vaikka ei olisi ulkoilutyyppiä koska lapsella on OIKEUS päästä uloskin 4 seinän sisältä mielellään päivittäin ja saada liikuntaa. Joku joutuu kerhoilla, koska lapsella on OIKEUS nähdä edes joskus toisiakin lapsia ja opetella vuorovaikutustaitoja nimenomaan muiden lasten kanssa. Joku joutuu tyytyä lyhyempiin yöuniin vaikka itselle olisi luontaista nukkua 9 h katkeamatonta unta, koska lapsella on OIKEUS hoivaan myös yöllä. Ja joku joutuu opettelemaan muutakin ruoanlaittoa kuin pizzanlämmityksen, koska lapsella on OIKEUS terveelliseen ravintoon.

Puhu ap vielä miehesi kanssa ja kokeile vaikka perustella ed. mainituilla asioilla ja vedota miehen tunteisiin. Eikö hänkin haluaisi tarjota pienelle lapselleen jotain mukavaa josta hän pitää lyhyen isyyslomansa aikana, kun muutenkin lapsen elämään on tullut iso muutos vauvan takia? Koita vielä sanoa että nuo ulkoilut ja muiden lasten näkeminen kuuluu ihan oikeasti lapsen perusoikeuksiin ja perushoitoon. Miehen tehtävä on tarjota se lapselle yhtä lailla kuin sinunkin ja sinä olet nyt kiinni vauvassa.

Ja kuka ymmärtämätön puhui vielä että vastasyntyneen voi jättää isän kanssa ja äiti puistoon? Vastasyntynyt nyt ruokailee miten sattuu ja kyllä imetyksen ja vauvan itsensä kannalta on paras että se rinta on saatavilla silloin kun nälkä yllättää. Voi koko imetys vaarantua jos aletaan pulloilla sotkemaan jos siihen ei ole oikeasti tarvetta. Kun äiti toipuu ja vauvalle muodostuu kasvaessaan edes jotenkin ennakoitava rytmi, niin isäkin voi jäädä hoitamaan välillä. Kyllä äidin kuuluu ja pitää saada olla vastasyntyneen vauvan lähellä koko ajan, en ole ikään tajunnut tuota että tasa-arvon nimissä ajetaan äitejä heti vauvojensa luota pois. Luonto on tarkoittanut että ensimmäiset viikot ja kuukaudet äiti on tiiviisti kiinni vauvassaan, moni tuntee kunnon ahdistusta jos pitää olla vauvasta erosta. Tällä tunteellakin on syynsä.

Mun mieheni on samanlainen. Muskarissa on vaan äitejä ja puistoon kun menee, aina joku tuntematon äiti tulee viereen lässyttämään.

Jos menee jonnekin ilmaistapahtumaan, aina joku nainen tulee viereen höpisemään.

Mieheni on aika komea ja yh-ta on paljon liikkeellä, nopein kuulemma vie saaliin.

Tiedä häntä miten oikeasti on. Ilmaistapahtumiin ei mieheni lapsen kanssa kaksin mene, ihan sama, pääasia on että menevät jonnekin.

Laita vaikka heidät uimahalliin.

Minusta myöskin isä toimii väärin. Aikuisen pitää toimia lapsen kannalta oikein, vaikka ei nauttisi ihan joka sekunnista täysillä. Ja oikeasti, kuka aikuinen ei-paniikkihäiriöinen mies ei pysty menemään puistoon, jossa on vain naisia? Varsinkin kun isiin lasten kanssa suhtaudutaan yleensä lähtökohtaisen positiivisesti puistoissa, kerhoissa ym. Ja eihän siellä tarvitse ottaa mitään kontaktia muihin jos ei halua, leikkisi lapsen kanssa. Ja miksi ihmeessä ei voi viedä uimahalliin tai edes pihalle? Lisäksi, miehen todella pitäisi ajatella myös sinua, et varmasti kaipaa stressiä siitä, viihtyykö esikoinen.

Näytä miehellesi tämä ketju tai yritä selittää asiat 3-v:n näkökulmasta.

Ja käsittämätöntä näissä ketjuissa on se, että jos isä esim.

-ei vie lasta ulos leikkimään

-syöttää pelkkiä epäterveellisiä herkkuja

-on koko ajan netissä tai pelaa kun muka "on" lapsen kanssa

-ei herää yöllä lohduttamaan pelkäävää lasta

-jne.

niin tätä pitäisi ymmärtää "isän oman tavan" nimissä. Ei todellakaan pidä! Noissa on kyse laiskuudesta ja lapsen huonosta hoidosta, ei "omasta tavasta".

Sanooko mies mitään oikeaa syytä? Meillä on ihan selvästi nähtävissä, että lasten isä pelkää kaikkia mahdollisia konflinkteja, joita lasten kanssa voi tulla. Mitäs, jos meidän lapsi lyö jotain toista ja hänen vanhemmat suuttuu? Mitäs, jos lapsi alkaa kiukutella ja kaikki katsoo? Mitäs, jos lapsi pissaa housuun? 

Tällaiset tilanteet jännittivät häntä niin paljon, että meni oikeasti monta vuotta, että suostui lähtemään yksin lasten kanssa jonnekin. Sai ihan fyysisiä oireita kun jännitti niin paljon pelkkä ajatus jostain reissusta ilman minua.

Ajan mittaan aloin pakottamaan erilaisiin juttuihin ja nyt on lasten hoidossa sen verran itsetuntoa, että pärjää. Ei vieläkään mielellään ole ainoa aikuinen lasten kassa, mutta sekin onnistuu.