Mitä itse tekisit: Lasta (esim. naapurissa) selvästi pahoinpidellään

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 12:52"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 12:29"]

Jos poliisi ei reagoi? Siis tyyliin "ei jakseta nyt tulla, Pena syö just hampparia"? Pakkohan niiden on reagoida.

[/quote]No eivät tule kyllä lähellekään joka kerta.

TAi saattaa ne tulla, seuraavana päivänä, ensi viikolla...

Toki, jos ei edes soita, niin eivät ainakaan tule, joten parempi on edes yrittää.

[/quote]

Kyllä ne tulee, jos soitat, että naapurissa pahoinpidellään lasta... Kyllä tulevat.

Poliisi voi sanoa, että emme ehdi. On muuta. Soita jos ei lopu tai meillä ei ole resursseja. Aikoinani soitin Torniossa poliisit, kun naapuri veti akkaa lättyyn. Eivät ehtineet kun partio oli Pellossa. Käskivät soittaa uudestaan jos ei lopu. No loppuihan se sitten tunnin parin päästä.

Poliisin määrärahoja vähennetään koko ajan.

Yhä vakavampia rikoksia jää tutkimatta kiireen vuoksi, kertoi Helsingin Sanomat perjantaina. Lukuisten poliisilähteiden mukaan rikoksia ei enää edes yritetä selvittää, jos rikoksen tekijää ei tiedetä tai jos tekoa ei luokitella törkeäksi.

Kymmenien lehden kyselyyn vastanneiden poliisien mukaan säästöt ovat näkyneet esimerkiksi pahoinpitelyiden ja varkauksien tutkinnassa.

Myös poliisin työturvallisuus on heikentynyt, tulot pienentyneet ja työmotivaatio huonontunut.

– Entistä enemmän juttuja joudutaan hoitamaan 'siististi' virastosta käsin paperihommina. Tämä taas on suoraan verrannollinen tulokseen. Motivaatio laskee, sanoo eräs kyselyyn vastannut rikostutkija lehden mukaan.

– Porukkaa on vähennetty niin paljon, että varsinkin rikostutkinnassa leijuu loppuun palamisen riski. Toisaalta se on heijastunut työmoraaliin. Nyt koetetaan päästä siitä, mistä aita on matalin, vastaa toinen poliisi.

HS selvitti sähköpostikyselyllä, miten säästötoimet ovat vaikuttaneet poliisien työhön. Kyselyyn vastasi tammikuussa 215 poliisia ympäri Suomen. Miltei kolmannes vastanneista koki, että poliisitoiminta on säästöjen vuoksi kriittisessä tilassa.

Mä valitsen asumiseni niin ettei tarvitse tehdä mitään ilmoituksia.

Mikä on "selvää pahoinpitelyä"? Meillä huudetaan, raahataan lasta väkisin jäähylle/rauhoittumaan, lapsi rääkyy pää punaisena ja yrittää lyödä meitä vanhempia. Erityislapsi kyseessä, meininki kuulostaa pahalta mutta on ihan samanlaista niin kotona kuin hoidossakin...ei täällä kukaan lasta pahoinpitele, vaikka ääntä ja jälkiä syntyykin.

Soittaisin poliisit paikalle ja sillävälin menisin naapurin oven taa kupin kanssa pimpottaan ovikelloa tasan niin kauan että ovi avataan. Sitten teeskentelisin etten ole mitään huomannutkaan ja jutustelisin ummet ja lammet ja pyytäisin sokeria lainaan. Juttelisin tasan niin kauan että poliisit tulis. Jos ei tulis niin lähtisin ja soittaisin uudellen ja taas sama homma. Menisin ovelle ja lainaisin tällä kertaa kahvia.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 13:11"]

Mä valitsen asumiseni niin ettei tarvitse tehdä mitään ilmoituksia.

[/quote]

No sehän on ihanaa sinulle.

Mun seinän takana asuu romanialaispariskunta jolla pieni lapsi. Siellä ihan hirveetä elämää, lähinnä vanhemmat kokoajan toistensa kimpussa ja lapsi itkee. Sellaista elämää että oon joutunut soittaa poliisejakin eikä tilanteelle oo tullut mitään muutosta. Ei välttämättä lasta pahoinpidellä (en ainakaan sellaista omasta mielestä ole havainnut) mutta ei voi olla hyvä kasvaa tuolla tavalla. Tappelu ja huutaminen ja huonekalujen paiskominen jokapäiväistä. Vaikeaa naapurissakin asua. Mitä ihmettä tässä pitäis tehdä että joku vähän kattois mikä ihme tilanne siellä on? Pitäisikö siitä ulkopuolisen huolestua?

Olen sitä mieltä, että jos kuuluu semmoista ääntä, että arvelee naapurissa olevan väkivaltatilanteen ja lastenkin turvallisuuden vaarantuvan, soitetaan poliisit paikalle.

Sellainen selostus, että "en uskalla soittaa, kun sitten tulevat ja kostavat minulle" on lapsellista, sillä sen oven voi laittaa kiinni ja olla avaamatta ja jos se hullu naapuri kirveen kanssa meinaa tulla, soittaa taas 112 ja pyytää partion apuun.

Sellainen, että naapurissa arvellaan olevan väkivaltaa ja istuskellaan vapisemassa kotona ja tehdään kuukauden päästä lastens.ilmoitus, on pelkkää kiusantekoa. On turha tulla hurkastelemaan "minun täytyi, lasten paras" ja muuta shittiä, jos todellakin väittää siinä ilmoituksessaan, että perheessä on kahden kuukauden ajan JOKA ilta väkivaltaa ja NYT minä täytän kansalaisvelvollisuuteni.. ja  teen lastens.ilmoituksen.

Sillä kun se ilmoitus lastensuojeluun tulee, eivät ne tädit sieltä syöksy lasta pelastamaan ja perheen tilannetta tarkistamaan. Laki sanoo, että ilmoituksen saapuessa 3 vrk (tai 7 ?) on otettava yhteyttä mikä tarkoittaa, että perheen postiluukusta kolahtaa kirje: teistä on tehty lastens.ilmoitus, olemme varanneet teile ajan ja tervetuloa toimistolle keskustelemaan kanssamme xx.xx. klo xx.xx.  

Aika saattaa olla vaikkapa kuukauden päähän. Sinä aikana, jos tilanne on todellinen, se lapsi on varmaan hakattu jo hengiltä tai ainakin mustelmille.

Siis kuvitteellinen tilanne, jos kuvittelet että naapurissa on väkivaltaa, soita HETI poliisit paikalle. He tekevät lastens. ilmoituksen, jos on aihetta! Ja nykyaikana he tekevät herkästi sen ilmoituksen. Tai ottavat lapset välittömästi pois.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 13:29"]

Mun seinän takana asuu romanialaispariskunta jolla pieni lapsi. Siellä ihan hirveetä elämää, lähinnä vanhemmat kokoajan toistensa kimpussa ja lapsi itkee. Sellaista elämää että oon joutunut soittaa poliisejakin eikä tilanteelle oo tullut mitään muutosta. Ei välttämättä lasta pahoinpidellä (en ainakaan sellaista omasta mielestä ole havainnut) mutta ei voi olla hyvä kasvaa tuolla tavalla. Tappelu ja huutaminen ja huonekalujen paiskominen jokapäiväistä. Vaikeaa naapurissakin asua. Mitä ihmettä tässä pitäis tehdä että joku vähän kattois mikä ihme tilanne siellä on? Pitäisikö siitä ulkopuolisen huolestua?

[/quote]

Olen soittanut sinne poliisitkin ja sanoivat mulle että äiti väitti olevan kahdestaan pikkulapsen kanssa kotona (isä varmaan meni jonnekkin komeroon piiloon) ja poliisit vaan lähti pois, että saattoipa olla väärä asunto.

Ilmoittaisin kouluterveydenhoitajalle ja pyytäisin tekemään koululääkärin kanssa tarkastuksen. Eerikan tapauksessakin ihmettelen, että jos opettaja oli huolissaan, miksi ei pyytänyt terkkaria tarkastamaan tytön pahoinpitelyjälkiä? Lääkärin tekemä ls-ilmoitus otettaisiin kyllä vakavammin varmasti.

up

Kaverin naapuri oli väkivaltainen hullu. Kaveri soitti moneen kertaan poliisit paikalle, mutta äijä tuli aina takaisin. Ja meinasi -ihan oikeasti - tulla kirveen kanssa ovesta läpi, oli ensin vaaninut kamua ja kun kaveri ehti juosta karkuun kotiin niin ehti vettä melkoisen holen oveen ennen kuin apujoukot saapuivat. Jos kaverini olisi esim. liukastunut karkuunjuostessa ei varmaan olisi enää hengissä...

En siis kannata sitä että silmät suljetaan, mutta joskus se hullun naapurin koston pelko voi olla ihan aiheellinen. Ja eikös niissäkin joskus tule ruumiita?

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 13:33"]

Sellainen selostus, että "en uskalla soittaa, kun sitten tulevat ja kostavat minulle" on lapsellista, sillä sen oven voi laittaa kiinni ja olla avaamatta ja jos se hullu naapuri kirveen kanssa meinaa tulla, soittaa taas 112 ja pyytää partion apuun.

[/quote]

Ei muuta kuin poliisin määrärahojen niukkuudessa naapuriapujoukko kasaan a' la Afrikka ja porukalla perhettään hakkaavan hullun perheenisän kimppuun. Kunnon joukkosatikutia ja muistutus uusinnasta, jos ei perheen kiusaaminen lopu - eiköhän ala olla kunnolla.

Joo, ap olet aivan oikeassa, se on helppo olla jälkikäteen viisas. Suomessakin ikävä kyllä asuu paljon kaltoinkohdeltuja lapsia, joita ei - onneksi - tapeta, ja joista on tehty lastensuojeluilmoja turhaan. Viranomaisilla on velvollisuus ensisijaisesti tukea sitä, että vanhemmat saisivat asiansa kuntoon ja oppisivat kantamaan vastunsa - ja vaikka nyt siis Erikan kohdalla se ei onnistunut, monen kohdalla se onnistuu.

Jälkikäteen on tietenkin helppo sanoa, että olisi pitänyt nopeammin tajuta, että noin käy (Erikan tapauksessa), mutta se on tuomioistuimen asia ratkaista, olisiko sitä oikeasti voitu tietää ja tehtiinkö virheitä. Mutuna tuntuu, että tehtiin, mutta oikeasti paha sanoa noin ip-lehtien tietojen varassa...

Ja tosiaan moniko jaksaa ottaa heitteillä olevan lapsosen asian omakseen? Minä asun stadin köyhässä lähiössä ja niitä kaltoin kohdellun oloisia lapsia näkyy katukuvassa kyllä, kaikkia ei voi mitenään auttaa. Se närästää ja tekee olon haljuksi, mutta niin se on. Voimavarat menevät omien lasten hoitoon mahdollisimman hyvin ja ihan lähimpien huomioimiseen.