Voisitteko viisaammat neuvoa 18-vuotiasta neitoa opiskelujen suhteen? :D
Kaksi maata siintää mielessä jatko-opiskelujen suhteen vuoden päästä kun lukiosta valmistun. En osaa vain ollenkaan päättää että kumpi:
Norja
- luonnoltaan erikoisempi kuin Suomi tai Ruotsi
-tykkään kielestä enemmän ja haluaisin oppia sen ...toisaalta nyt vaikka ymmärränkin pääosin, on kielen tuottaminen vähän niin ja näin
- hintatasoltaan kallis
- jos oikein olen ymmärtänyt, opintotuen saa Suomesta joten olisi pakko etsiä duunia rinnalle että siellä pärjää.
- ihmiset vähän tylyjä?
- ruotsalaiset miehet on komeampia?
- joku Norjassa kiehtoo vaikka miinuspuolia on paljon...
Ruotsi
- kieli paremmin hanskassa
- jääkiekkokultturi vahva joka on minulle tärkeää
- halvempaa kuin Norjassa
- asenteet suomalaisia kohtaan?
- olen miettinyt, että asuisin kaupungissa joka on ihan lännessä eli Oslo ei ole edes kaukana, kaupungissa jääkiekkokulttuuri vahva ja löytyy sieltä yliopistokin
Kumpi olisi järkivalinta? Tulevaisuudessa toiveena työskennellä jommassa kummassa maassa, vielä en osaa yhtään sanoa että kummassa. Jos tietää paremmin molempia ja maita ja voi tätä kautta kertoa omakohtaisia vertailuja niin sanokaas ihmeessä. Kiitti avusta!
Kommentit (10)
"- ruotsalaiset miehet on komeampia?"
...
...
...
Menet minne tahansa, se on aika huono peruste, että siellä on hyvännäköisiä miehiä. Portoksiko olet opiskelemassa?
Menisin Ruotsiin. Kansainvälisempi, tunnetummat yliopistot, helpompi saada töitä ja paljon halvempi kun Norja.
Ömm... siis mitä olisi tarkoitus opiskella? Hyvännäköisiä miehiä löytyy ihan joka puolelta maailmaa, jos niitä etsit. Muutenkin Suomessa voisi korostaa enemmän ulkomailla opiskelua. Monen maan yliopistoon pääsee ulkomaiset ilman pääsykokeita ja opiskelu tapahtuu hyvin usein englanniksi. Hinnatkaan eivät päätä huimaa, paitsi tietysti Englannissa. Lisäksi kaikki maisteritason tutkinnot tunnustetaan EU:n sisällä, esim. jos olet lääkäri Italiasta, niin saat toimia lääkärinä myös Suomessa.
Ruotissa sinua pidetään aloempirotuisena
[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 22:41"]
Ruotissa sinua pidetään aloempirotuisena
[/quote]
no just...
[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 20:41"]
Kaksi maata siintää mielessä jatko-opiskelujen suhteen vuoden päästä kun lukiosta valmistun. En osaa vain ollenkaan päättää että kumpi:
Norja
- luonnoltaan erikoisempi kuin Suomi tai Ruotsi
-tykkään kielestä enemmän ja haluaisin oppia sen ...toisaalta nyt vaikka ymmärränkin pääosin, on kielen tuottaminen vähän niin ja näin
- hintatasoltaan kallis
- jos oikein olen ymmärtänyt, opintotuen saa Suomesta joten olisi pakko etsiä duunia rinnalle että siellä pärjää.
- ihmiset vähän tylyjä?
- ruotsalaiset miehet on komeampia?
- joku Norjassa kiehtoo vaikka miinuspuolia on paljon...
Ruotsi
- kieli paremmin hanskassa
- jääkiekkokultturi vahva joka on minulle tärkeää
- halvempaa kuin Norjassa
- asenteet suomalaisia kohtaan?
- olen miettinyt, että asuisin kaupungissa joka on ihan lännessä eli Oslo ei ole edes kaukana, kaupungissa jääkiekkokulttuuri vahva ja löytyy sieltä yliopistokin
Kumpi olisi järkivalinta? Tulevaisuudessa toiveena työskennellä jommassa kummassa maassa, vielä en osaa yhtään sanoa että kummassa. Jos tietää paremmin molempia ja maita ja voi tätä kautta kertoa omakohtaisia vertailuja niin sanokaas ihmeessä. Kiitti avusta!
[/quote]
Eikö kannattaisi miettiä mitä haluat opiskella ja sen mukaan sitten katsoa missä (maassa) sijaitsisi yliopisto, jossa saisit laadukkaimman opetuksen? Nyt et ehkä vielä näe asiaa tärkeänä, mutta vanhempana voi harmittaa jos tulikin valittua se huonompi paikka komeempien miesten takia. Mitä parempi opetus ja yliopisto, sitä paremmat mahdollisuudet sinulle suodaan hyvään oppimiseen. Mitä enemmän opit ja saat tietoa ja taitoa, sitä paremman pohjan saat ammattisi harjoittamiseen. Kerran hyvin hankittu ja viisaasti valittu tutkinto takaa töitä koko elämän ajaksi.
Kelan opintotuki + -laina riittää kyllä Norjassakin, jos elää fiksusti ja turhia tuhlaamatta.
t. Ulkomailla opiskellut ja edelleen opiskeleva :)
Minusta kumpikin on ihan yhtä hyvä valinta, eikä kummassakaan ole varsinaisesti isoja miinuspuolia joten siksi ihan omien vaistomaisten mieltymysten mukaan kannattaa valita.
Itse olen asunut vuoden Norjassa kun oli norjalainen miesystävä, eikä minusta siellä ihmiset tylyjä olleet. Sellaisia vähän "junttimaisia" kuin suomalaisetkin, ei niin smoothin sosiaalisia kuin ruotsalaiset. Mutta ei missään nimessä epäystävällisiä, jotenkin aidomman oloisia minusta kuin ruotsalaiset keskimäärin. Kallis hintataso valitettavasti on fakta. Mutta tiedän kyllä Norjassa opiskelleita silti, jotka eivät ole tehneet töitä opiskeluaikana - en sitten tiedä ovatko saaneet esim. kotoa avustusta.