Supernanny Suomi - OFFICIAL

Vierailija kirjoitti:

Musta on hyvä, että on mukana myös sulkeutuneempia lapsia.

Aivan. Jäävät liian usein jalkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Muihin ohjelmassa näkyneisiin ADHD:n lapsiin verrattuna Siiri on tosi ihana persoona.

Näin ohiksena, onko seuraavan jakson tytöllä autismi? Syömistä ei kyllä minusta saisi tuolla lailla patistaa, huono ohje neuvolasta.

Itselläni ei kyllä heti tullut mieleen autisminkirjo, ja minulla on autistinen lapsi. Toki aina se on mahdollista.

😐

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muihin ohjelmassa näkyneisiin ADHD:n lapsiin verrattuna Siiri on tosi ihana persoona.

Näin ohiksena, onko seuraavan jakson tytöllä autismi? Syömistä ei kyllä minusta saisi tuolla lailla patistaa, huono ohje neuvolasta.

Itselläni ei kyllä heti tullut mieleen autisminkirjo, ja minulla on autistinen lapsi. Toki aina se on mahdollista.

Ei ollut autismia. 

Vierailija kirjoitti:

Nuo puhuu tuolle lapselle kuin 2-vuotiaalle. Voi voi, tämmöisiä perheitä Suomessa on varmaan aika paljon, että oma lapsuus on ollut risainen eikä normaalista vanhemmuudesta ole mitään kokemusta, niin ei oikein osata olla omien lasten kanssa eikä tarjota ikätasoista toimintaa.

Tyttö oli kaikista fiksuin kun avasi suunsa, normaalille vaikutti. Äiti jotekin jälkeenjäänyt ja toinen masentuneen oloinen, voi vain arvailla heidän omaa lapsuuttaan..säälitti ihan katsoa. Pia näytti rinnalla niin nuorelle ja fressille aina kun ilmestyi ruutuun. Tuntui että tyttö ei reagoinut lapselliseen puhutteluun vaan hautautui tablettiin mielummin. Äidin jutustelu oli kovin väkinäistä, ei ollut puheissa läsnä.

Öö kirjoitti:

Miksi ihmeessä pia sanoi lapsen kuullen että teillä asuu tämmöinen ADHD tyttö. Kiva määrittely. Ihmettelen välillä miten hän puhuu lasten kuullen näistä, usein määrittelee että millainen. Aikamoista vallankäyttöä. Ei tuntuisi kivalta.

Ei ADHD ole nykyään enää mikään kirosana vaan myös siinä on omat vahvuutensa. Pia sanoi sen positiivisessa mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Öö kirjoitti:

Miksi ihmeessä pia sanoi lapsen kuullen että teillä asuu tämmöinen ADHD tyttö. Kiva määrittely. Ihmettelen välillä miten hän puhuu lasten kuullen näistä, usein määrittelee että millainen. Aikamoista vallankäyttöä. Ei tuntuisi kivalta.

Ei ADHD ole nykyään enää mikään kirosana vaan myös siinä on omat vahvuutensa. Pia sanoi sen positiivisessa mielessä.

Niinpä. Pitäisikö sanoa niin, että sairaus, joka jääköön nimeämättä, koska sairaus ei ole oikei.

Ihmettelen aina noita ruokailu tilanteita. Onko kovinkin yleistä, että lapset istutetaan yksinään pöytään naurettavan muovikipon ääreen? Kipossa on aina samaa makaronijauhelihamössöä. Vanhemmat nojailevat työtasoihin. Mitä ja milloin ne vanhemmat syövät? Miksi ei laiteta kunnollisia aterioita?

Tämä ilmiö on tuttu Kaappaus keittiössä-ohjelmasta. Siinä Kari Aihinen opastaa ottamaan lapset mukaan keittiöön, sekä syömään yhdessä oikeita aterioita.

Ei hyvänen aika ,tässä jaksossa enempi apua kyllä tartteis tytön äiti ja täti. Ei minkäänlaista maalaisjärkeä miten lapsen kanssa yleensä eletään ja ollaan normaalisti. Ei kai tyttökään puhu kun elää kahden urvelon kanssa, ei hyvää päivää näitä ihmisiä!

Kaikista normaalein oli tämä 7 v tyttö, äiti ja täti ihan pihalla ja jotenkin tööt muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Ei vitsit tätä uusinta jaksoa. Olisko oikeesti tuonki kannattanu jättää lisääntymättä🤣

Häpeä jos osaat!

Nanny se vaan kaunistuu.

Seuraavan jakson äippä. 🙈

Söpön miehen saanut.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen aina noita ruokailu tilanteita. Onko kovinkin yleistä, että lapset istutetaan yksinään pöytään naurettavan muovikipon ääreen? Kipossa on aina samaa makaronijauhelihamössöä. Vanhemmat nojailevat työtasoihin. Mitä ja milloin ne vanhemmat syövät? Miksi ei laiteta kunnollisia aterioita?

Tämä ilmiö on tuttu Kaappaus keittiössä-ohjelmasta. Siinä Kari Aihinen opastaa ottamaan lapset mukaan keittiöön, sekä syömään yhdessä oikeita aterioita.

Mitä alapeukuttamista tässä oli jonkun mielestä? Yhteiset ateriahetket ovat tuikitärkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen aina noita ruokailu tilanteita. Onko kovinkin yleistä, että lapset istutetaan yksinään pöytään naurettavan muovikipon ääreen? Kipossa on aina samaa makaronijauhelihamössöä. Vanhemmat nojailevat työtasoihin. Mitä ja milloin ne vanhemmat syövät? Miksi ei laiteta kunnollisia aterioita?

Tämä ilmiö on tuttu Kaappaus keittiössä-ohjelmasta. Siinä Kari Aihinen opastaa ottamaan lapset mukaan keittiöön, sekä syömään yhdessä oikeita aterioita.

Oon aina ihmetellyt samaa! Itse olen tottunut sekä omasta lapsuudesta että nykyään lasten kanssa siihen, että heti vauva-ajan mentyä ohi lapset syövät tavallisista astioista samaa ruokaa muun perheen kanssa yhteisen ruokailuhetken aikana.

Esim. 1. jaksossa Pia tylytti heti alkuun aika vahvasti äitiä, jolla oli itsetunto maassa. Äiti kommentoi juttuhetkeä Pian kanssa: "Kyl se semmost aika kovaa kritiikkiä on, kun se osuu niinku sun omaan vanhemmuuteen, et kuitenkin on yrittänyt kaikkensa, et jos sekään ei riitä, niin mikä sit niinku riittää..."

Pia tajusi itsekin tämän jälkeen, että hän lähti liian vahvasti liikkelle, koska kommentoi sitten itse: "Mä jäin miettimään, että mahtoikohan Laura oikeesti loukkaantua mun sanoista. Ja se tulee vaikuttamaan kyllä meidän luottamussuhteeseen huomenna hyvin paljon, jos näin kävi."

Nimenomaan se vaikuttaa siihen luottamussuhteeseen. En tarkoita, etteikö ongelmakohtia saisi osoittaa. Pointtini on, että aloitetaan hyvällä ja itsetuntoa vahvistavalla, ja siitä siirrytään hankalampiin kohtiin. Ollaan lempeitä ja kannustavia, vaikka puhutaankin suoraan. 

Ymmärrän, että tässä tehdään tv-viihdettä, ja katsojat haluavat nähdä sellaista tylytystä tavallaan. Se on viihdyttävää. Se ei ole kuitenkaan se tyyli, miten oikeassa elämässä lasten ja perheiden kanssa työskentelevien kuuluisi toimia.

Ja huomautan vielä, että Pia mielestäni on muuttanut tämän kauden aikana tyyliään jonkin verran. Ehkä tältä kerralta hän oppi.

Bolivar kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nostan hattu näille kaikille perheille, jotka ovat uskaltautuneet lähtemään mukaan, erityisesti näille rohkeille nuorille yksinhuoltajaäideille. Pitää muistaa, että silloin kun on kolme pientä lasta, ainoa vanhempi ja vielä töissäkin pitäisi käydä, niin kuormitus ja uupumus voi käydä todella ylivoimaiseksi. Silloin ei ole taidoistakaan enää kiinni, vaan kertakaikkiaan resurssit eivät riitä kohtamaan arjen haasteita. 

Pia antaa hyviä neuvoja lasten kanssa toimimiseen, mutta joskus hän on aika tyly vanhemmille. Nyt tässä viimeisimmässä jaksossa osasi mielestäni olla jo vähän hienovaraisempi ja lempeämpi. Kenties oppinut aiemmista kokemuksista, ja tajusi, että tämä on herkkä nuori äiti. Kun vanhempi kokee jo valmiiksi itsensä riittämättömäksi ja huonoksi vanhemmaksi, niin silloin ensisijaista olisi tukea vanhemman itsetuntoa ja itsemyötätuntoa osoittamalla, mitä hän jo tekee hyvin ja miten hän tekee parhaansa. Sitten vasta lähdetään käymään läpi niitä asioita, missä on parantamisen varaa. Joskus Pia on mielestäni kurjalla tavalla aloittanut kovin negatiivisesti, kun vanhemman itsetunto on jo valmiiksi maassa.

Mielestäni Pia on ollut liiankin lepsu vanhemmille, enemmänkin saisi tylyttää. Olen kaikki tähän mennessä ilmestyneet jaksot katsonut, enkä kyllä yhdessäkään ole huomannut hänen olleen tyly yhtään kenellekään. 

Ja siis tuo äskeinen kommenttini vastaukseksi tälle.

Olipa kiva tämä Siirin perhe. Täti joka haluaa olla tukena perheelle ja tärkeä aikuinen. Tällaisia ihmisiä tarvitaan. Ei tie tärkeäksi aikuiseksi ole helppo ja monta kertaa siinä joutuu itsekkin kasvamaan, mutta mahtavaa että on halua auttaa siskoa ja siskontyttöä :)

Uudessa jaksossa oli ihan mukava uusperhe, vanhemmat vähän ujoja. Ongelmat eivät olleet mitenkään hirveitä, vaan pienillä korjausliikkeillä autettavissa. Ainoa, mikä pisti vähän silmään tuossa perheessä oli, että kumpikin vanhempi keskittyi omaan lapseensa. Oli tavallaan kaksi leiriä perheessä. Mutta hyvin lähti asiat rullaamaan Pian ohjeiden jälkeen.

Apua voiko joku olla elänyt noin kun tuossa uusperheessä. Olis ihan mun painajainen.