Lue keskustelun säännöt.
Mikä meidän perheessä on vikana? Neuvoja kaivataan!
03.03.2019 |
Meitä on isä, äiti ja seitsemän sisarusta, minä olen kolmanneksi vanhin. Olemme kotoisin pieneltä paikkakunnalta Itä-Suomesta. Minä ja vanhin siskoni asumme kaupungissa, 3 nuorinta sisarusta asuvat kotona vanhempien kanssa ja 2 asuu omissa asunnoissaan kotipaikkakunnallamme.
Ongelma on se, ettei kukaan meistä lapsista ole oikein saanut aikaan mitään omaa elämää. Koulut on vähän miten sattuu, vain kaksi on työelämässä kiinni ja kukaan meistä ei ole naimisissa tai parisuhteessa tai edes seurustellut pidempään. En oikein osaa selittää tätä paremmin.
Menemme kaikki lähes joka viikonloppu kotiin vanhempien luokse ja vietämme siellä kaikki lomat. Nekin sisarukset, joilla on oma koti samalla paikkakunnalla, ovat kaikki viikonloput vanhemmilla.
Siellä sitten istutaan olohuoneen sohvilla vierekkäin, TV in päällä mutta kukaan ei juurikaan katso sitä, ei jutella tai tehdä mitään, ei pelata, ei lueta. Istutaan vaan ja ollaan. Joskus juodaan oluet tai kossua. Mutta ei silloinkaan juurikaan keskustella. Se on ihan kamalan tylsää ja ahdistavaakin välillä mutta ihan kamala ikävä tulee sinne jos ei pääse viikonlopuksi.
Kellään meistä ei ole mitään harrastuksia. Tai kavereita. Meillä ei käy vieraita, paitsi isän sisko ja sen mies. Ei me kotonakaan tehdä yhtään mitään.Äiti laittaa ruokaa ja kahvia keittiössä eikä halua apua. Ruoka on makaronilaatikkoa, kastiketta ja perunoita tai makkarakeittoa. Isä ja äiti siivoaa ja isä lämmittää saunan.
Minusta tuntuu ettei meidän perheessä ole kaikki ihan niin kuin pitäisi. Minua huolettaa meidän kuopukset. He käy koulua mutta mitään ideaakaan ei taida olla mitä elämällä tekevät. Minä ja vanhin sisko ollaan ainoat, jotka on opiskelleet jotain. Mulla on AMK kesken. Haluaisin yliopistoon, mutta jo nyt opiskelu on ollut niin raskasta, että monta kertaa on meinannut jäädä kesken. Ja olen ymmärtänyt, että yliopisto on vielä monta kertaa vaikeampaa.
Minulle on esimerkiksi todella vaikea keskittyä lukemaan jotain kirjaa tai kuunnella luentoa. Kaikki menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sama oli koulussa. Minun pelastus on se, että tykkään kirjoittaa. Pystyn keskittymään kirjoittamiseen ihan eri lailla kuin mihinkään muuhun. Kaikki koulutehtävät menee siksi hyvin. Mutta en niistä asioista niin välitä.
Onko tämä jotenkin outoa? Onko meissä jotain vikaa teidän mielestä? Miten parikymppiset nuoret haluaa vain löhötä isän ja äidin sohvalla tekemättä yhtään mitään? Sanon vielä, että missään en ole niin onnellinen kuin kotona sohvalla siskojen ja veljien kanssa.
Kommentit (3)
Ainakin voisit itse yrittää itsenäistyä ja etsiä ystäviä. Et voi elää elämää kenenkään puolesta tai ajatella, että teet näin vaan mielyyttääksesi perhettäsi. Mulle jäi vaikutelma, että perheessä on ollut/ on edelleen ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet lapsiin vahvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole alkoholismia. Läheisriippuvaisuudesta en tiedä.
En oikein jaksa uskoa että meistä olisi tsemppaamaan. Vaikka kiva että kannustat. Veli meni kerran lentopalloseuraan. Kävi kahdet treenit ja sen pituinen se. Ostin nuorimmalle veljelle Pleikkarin ja pelejä käytettynä. Ei niitä kukaan jaksanut pelata. Me ollaan kaikki ihan kummallisen innottomia ja laiskoja jotenkin. Esim vaatteet ja ulkonäkö ei kiinnosta yhtään. Mulla on kahdet housut ja kolme puseros sekä huppari.
Onko alkoholismia? Läheisriippuvuutta? Kapinoiko kukaan teininä? Vaikuttaa siltä, ettette ole juurikaan ns irtaantuneet vanhemmistanne. Tukevatko vielä taloudellisesti? Omaa elämää kehiin vaan :) seurustelua kehiin ja unelmia. Vaihtovuotta, ulkomaanharjoittelua sen sellaista. Kyllä niitä ystäviäkin saa, kunhan pääsee harrastuksiin, ainejärjestöihin tai töihin. Tsemppiä!