Keskivaikea masennus ja sairasloman välttämättömyys

Hei, sain viime viikolla suorilta käsin diagnoosiksi keskivaikean (lähes vaikean) masennuksen. Lääkäri kirjoitti alkuun kolme viikkoa sairaslomaa ja psykoterapian aloitan heti tulevana viikkona.

Mutta pelottaa. Toi sairasloma nimittäin. Olen määräaikaisessa työssä pienellä paikkakunnalla, uteliaassa työympäristössä. "Helpompaa" olisi mennä huomenna ihan pokkana töihin, mutta sisimmissäni tiedän, että en ole työkunnosssa. Sen verran kun sain lääkärikäynnillä avattua asioitani sai sisukset vereslihalle. Lääkärintodistus on kuitenkin annettava esimiehelle, mutta pelkään suunnattomasti sitä, että saan leiman otsaan ja töilleni ei enää tule jatkoa. Ja jos työt ei jatku niin talous entistäkin enemmän kuralla.

Te, jotka olette sairastaneet/sairastatte masennusta miten tärkeäksi ja voimaannuttavaksi koette sairasloman? Työni on kyllä raskasta ja olen viimeisen vuoden ajan mitoittanut jaksamiseni pelkästään työni suorittamiseen. Järki sanoo, että saikkua ei ole turhaan kirjoitettu, mutta silti... Kiitos asiallisista kommenteista.