Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Huoh, mies huutaa pojalleen ihan turhista asioista

Vierailija
24.02.2013 |

Mies taantuu välillä ihan 3v:n tasolle ja raivostuu täysin turhasta! Esimerkkinä tämän aamun episodi: Poika oli raahaamassa sängystä tyynyä keittiöön tai jonnekin. Mies komensi, että vie se tyyny takaisin. Poika ei suostunut, ja mies saman tien huusi että nyt viet sen tyynyn! Poika ei vieläkään suostunut vaan lähti karkuun, jolloin mies meni hakemaan pojan kädestä pitäen viemään tyynyn sänkyyn.

 

Ihan älytöntä taistoa. Miten tolle sais järkeä päähän? Olen huomauttanut miehelle tämän käytöksestä, mutta vastauksena on vain "ei se tottele". Totta on, että poika on todella kovapäinen ja uhma on pahimmillaan eli ei oikeastikaan tottele juuri mitään, mutta mitä järkeä on vääntää juuri jostain hiton tyynystä?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
24.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkä ikäinen poika?

 

Mies yrittää katkaista pojan oman tahdon eli siis toimii juuri väärällä tavalla. Oikeampi tapa asiaan olisi kysyä, mihin viet tyynyä ja vasta vastauksen kuultuaan todeta, että et tarvitse sitä, vie se takaisin. Tämän jälkeen kuunnella lapsen selitykset ja todeta sitten uudelleen, että ei, meillä ei tyynyt tule ruokapöytään/olohuoneeseen, joten vie se takaisin.

 

Miksi ihmeessä pitää haastaa riitaa? Tuollainen päällepäsmäröinti on isän tapa haasta poikansa, ja se on todella surullista. Isä siis aloittaa riidan ja uhmaa uhmista. Karseaa!

Vierailija
2/4 |
24.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omasta kokemuksesta, lapsuuden kodista voin sanoa, että huutaminen on pahin mahdollinen. Itse kuuntelin huutoa koko lapsuuteni, paheni mitä vanhemmaksi tulin. Huutaessa kuulee vain huudon, mutta jos käskee napakasti (huutamatta) kuulee myös asian. Tätä olen omalle miehelleni selittänyt ja on ymmärtänyt vihdoinkin. Saa myös paljon paremmin tottelemaan, kun ei lähde huutamaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
24.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa mun exältä. Poika itse ei halunnut enää 4v mennä sinne, kun ei ole kotona minun kanssa tottunut pakottamiseen, uhkailuun ja huutamiseen. Miehelläsi on joku persoonallisuushäiriö ja pakko saada olla niskan päällä. Odotapa kun teille tulee ero, huomaat sitten. Joko hänen tyylillään, tai ei ollenkaan. Minä valitsin lapsen tapaamisten suhteen ettei ollenkaan. Jos ainoa tapa miten voi lastaan hoitaa ja kasvattaa, on saattaa se niin pelon valtaan että piiloutuu sängyn alle kun isälle pitäisi mennä, voi unohtaa isänä olemisensa kokonaan.

 

Vanhemman tehtävä on olla turvallinen aikuinen lapselle. ENSISIJAISESTI! Sen jälkeen tulee vasta kaikki muu, kuten käytöstavat.

Vierailija
4/4 |
24.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Noh, meillä mies tuppaa vaan komentamaan lapsia. Mitään selityksiä ei kuuntele ikinä ja sit se hämmästelee, kun lapset ei tottele... Vanhin on kuitenkin jo 10v ja joskus saattaisi olla jotain sanottavaa, mutta sekin tietää, että isän kanssa on ihan turhaa käydä kinaamaan... 

 

Esim. tyttö tulee tallilta klo 8 illalla. Iltapala on syömättä, mutta isä komentaa nukkumaan. Tyttö saattaa yrittää sanoa kerran, että ei oo syönyt mitään neljän jälkeen. Isä ei tasan kuuntele, koska on päättänyt, että lapset menee nukkumaan ja sillä sipuli. Tyttö sit käy hakemassa vähin äänin jotain jääkaapista ja hipsii huoneeseensa syömään.. 

 

Ikävä kyllä mä en aina ole kotona iltaisin (vuorotyö) vänkäämässä miehelle vastaan. Ja jos sanonkin, niin saattaa ottaa sen sillä, että mä murennan hänen Arvovaltaansa. Vaikka tosiasiassa yritän vaan pitää jonkinlaista oikeudenmukaisuutta yllä.... (Tyttö on kuitenkin isoin, eikä hänen oikeasti tarvitse mennä nukkumaan kasilta, vaikka nuoremmat tarvitseekin vähän enemmän unta... Herää aamulla ihan pirteänä)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kolme neljä