Lue keskustelun säännöt.
Miehen raivarit
24.02.2013 |
Mitä voisin tehdä, kun mieheni saa ajoittain hirveitä raivokohtauksia jostain mitättömästä syystä. Exälläni oli sama piirre, minkä vuoksi osittain hän onkin exäni. Kokeilin hetkellisesti sitä, että en kritisoi mitään ja teen kaiken kiltisti, mitä hän keksii pyytää enkä vaivaa häntä mistään. Inhoan henkisesti epävakaata käytöstä, huutamista ja riitelyä, mutta hänelle ne ovat päivittäisiä toimintatapoja. En ole varma, haluaisinko erotakaan, mutta olen aika varma, että hän ei halua muuttua. Suhteemme on kyllä mennyt todella huonoon suuntaan viime aikoina. Mikä voisi auttaa?
Kommentit (7)
Hän ei ollut aluksi niin lyhytpinnainen, vaan vaikutti rauhalliselta, mukavalta ja kiltiltä. Ongelmat alkoivat noin vuosi-puolitoista tapaamisemme jälkeen. Hän on lisäksi raivareiden yhteydessä toisinaan väkivaltainen ja mm. heittelee minua joillain esineillä. En haluaisi erota, sillä olen jo reilusti yli kolmekymppinen enkä jaksaisi laittaa elämää kokonaan uusiksi. Tosin täytynee vain luovuttaa ja erota, ellei ihmeparantumista tapahdu. Kuitenkaan hän ei halua muuttua tai suostu menemään mihinkään terapiaan tai muuhun vihanhallintaryhmään jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette kokeillut sanoa miehelle saman mitä juuri kirjoitit meille? Jos mies ei suostu puhumaan, niin sitten pihalle koko jätkä.
Oletko tehnyt rikosilmoitusta siitä, kun hän on ollut sinua kohtaan väkivaltainen? Sehän on väärin ja sellaista ei tule sallia yhtään ainutta kertaa.
Diabetes, tai työuupumus.?
Kannattaa käydä lääkärillä.
Toivottavasti teillä ei ole lapsia. Mun isä on ollut samanlainen koko ikänsä, mutta käytös on vaan pahentunut vuosien myötä. Nyt sillä on ikää yli 70 vuotta ja raivokohtaukset tulevat ihan tyhjästä. Pelkään ja inhoan isääni yli kaiken, hän pilasi lapsuuteni ja nuoruuteni.
Jos miehesi ei halua muuttaa käytöstään, niin eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro miehelle vaihtoehdot: lääkäriin, jotta selviää se, onko kohtausten taustalla joku jo aiemmin mainittu tai muu hoidettavissa oleva sairaus, taikka sitten ero.
Sinulla on nyt tuossa iässä paljon helpompi aloittaa oma elämäsi uudestaan alusta kuin kahden vuosikymmenen kuluttua isäänsä tulleiden teinien ja omien mielenterveysongelmiesi kanssa.
Kai tiedät vastauksen itsekin. Ero on ainut oikea ratkaisu, niin julmalta kuin se kuulostaakin.
Ja eron jälkeen voisit miettiä miksi valitset itsellesi tuon tyyppisiä miehiä? Tuliko tämän nykyisen käytön yllätyksenä, pitkä yhdessäolon jälkeen, vai käyttäytyikö jo suhteenne alussa noin?