sisaruussuhteet aikuisiällä..

tämä on nyt vaan vuodatusta, koska en jaksa ystäviäni nyt viikonloppuna asialla vaivata, mutta en jaksa olla yksinkään ajatuksieni kanssa.

Eli pääpiirteittäin homma on niin, että olemme tulleet sisareni kanssa aina hyvin toimeen ja ajoittain olleet toisillemme niitä ystäviä, joille kerrotaan ne syvimmät salaisuudet. Itse koen, että etenkin äitiyden myötä ystävyytemme on vain syventynyt, mikä toisaalta täysin ymmärrettävää, kun samanlaiset elämäntilanteet. Sisareni on kuitenkin aina ollut myös hyvin kilpailuhenkinen ja hänelle on ollut tärkeää äitimme tuki erilaisissa tilanteissa, ja on esimerkiksi saattanut loukkaantua sellaisesta, että äitimme on ollut hoitamassa minun lapsiani kerran enemmän puolessa vuodessa kuin hänen lapsiaan, mutta olen usein aika paljon antanut periksi ja pahoitellut sekä ottanut syyn niskoilleni.

Töihin palatessaan siskoni ystävystyi työtoverinsa kanssa, ja heillä synkkasi heti tosi hyvin yhteen. Muutama kk sitten minäkin tapasin tämän ystävän, ok myönnän etten hirveästi hänestä tykännyt, mutta  en ajatellut asiaa sen enempää. Nyt kuitenkin tuntuu, että saan koko ajan olla pyytämässä sisareltani anteeksi ties mistä asioista tai, että hän on loukkaantunut jostain ja minun pitäisi udella mistä ja lepytellä, enkä voi olla ajattelematta, että syy olisi osaksi tässä uudessa ystävässä. En tiedä miten tarkasti, mutta en esim. naamakirjassa uskalla enää kommentoida mitään sisareni statuksia, kun joko minulle ei vastata tai sitten tämä ystävä heittää jotain pilkkaavaa...En yhtään tiedä miten tätä asiaa lähtisi selvittämään, toisaalta ei ole kiinnostustakaan, koska en ole tehnyt mitään väärää tai loukkaavaa ja toisaalta ajattelen, että jos noin helposti joku uusi ystävä pääsee vaikuttamaan sisareni suhtautumiseen minuun, en kovin tärkeä hänelle ole ollutkaan.

No siis tällainen vuodatus! Pahoittelut, mutta ei ollut nyt muutakaan paikkaa purkaa tätä, jos jollain kokemuksia kiemuroisista aikuisiän sisaruussuhteista tai muuta kerrottavaa, luen mielelläni, kun ei nyt muutakaan tekemistä ole.