Lue keskustelun säännöt.
Kun kumppania ei vain löydy
02.03.2019 |
Baarit, tinder ja kavereiden kaverit...ei vaan löydy naista.
Pitääkö tässä nyt 33-vuotiaana todeta että tämä oli tässä, ja muuttaa munkkiluostariin?
Kommentit (30)
MGTOW:sta naisversio vaan sitten ja sitä toteuttamaan. Kyllä sekin on elämää, joka voi olla hyvin onnellista. Kenties jopa onnellisempaa kuin suhteessa.
Kunhan on jotain "tarkoitusta" elämässään, niin mikäs sen parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toteat vaan, että tämä oli tässä ja jatkat elämääsi kuten ennenkin. Tai sitten lasket rimaasi niin kauan, että joku löytyy.
Molempi parempi. kirjoitti:
Olet vielä niin nuori. Kyllä se puoliso sieltä vielä vastaan pätkähtää, kun aika on oikea. Ja jos ei näin käykään, niin ei se elämää kaada. Mukavaa se on itsellinenkin elo, sillä silloin ei tarvitse olla tilivelvollinen kaikista menoistaan toiselle ja säästyy mahdollisilta ristiriidoilta ja jopa erolta. Hyviäkin puolia löytyy, kun ajattelee asiaa sillä tavalla.
Nuori? Hei älä nyt viitsi...ymmärtäisin noin sanottavan jos olisin 23. Silloin harvemmin kukaan muukaan on vakiintunut, ja kaveritkin elävät vielä ns. Villiä nuoruuttaan.
Mutta 33-vuotiaana huomaa ympärillään kuinka näiden 10 vuotta sitten bailanneiden tekeminen keskittyy nyt asuntojen ostoihin/vaihtamisiin ja perheiden perustamisiin.
Mihin ikään asti tuota "no sä nyt oot vielä niin nuori..." oikein on luvallista hokea?
Ap
Odota vielä 10 vuotta niin nää sun kaverit on jo eronnut..
Vierailija kirjoitti:
Odota vielä 10 vuotta niin nää sun kaverit on jo eronnut..
Heillä on elämänkokemuksia ja ehkä jälkikasvua sen jälkeen. Eikä heillä ole edes samalla tavalla tarvetta suhteeseen enää, koska ovat sen jo kokeneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Odota vielä 10 vuotta niin nää sun kaverit on jo eronnut..
Odota vielä x vuotta niin olet jo kuollut.
Sama logiikkaa kuin omassa lauseessas.
Älä hätäile, vielä ehdit. Eräskin tuttuni oli jopa 40 v asti sinkku ja nykyään kolmen lapsen isä. Hänellä oli jo mukava tilanne, asunto maksettuna ym. ja nyt on tyytyväinen tilanteeseensa. Tunnen monia ikäisiäsi miehiä ja naisia jotka eivät seurustele. Itse olen 40 v. yh, sekin on tilanne joka ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molempi parempi. kirjoitti:
Ja jos ei näin käykään, niin ei se elämää kaada.
Kyllä se käytännössä kaataa. Ihmistä ei ole tehty olemaan yksin. Jos yksinäisyys olisi normaalia ja suotavaa, niin miksi 99% maailman ihmisistä tavoittelee suhdetta, on ainakin välillä suhteessa ja käyttää näiden tavoittteiden saavuttamiseen valtavasti aikaa ja vaivaa? Helppo on puhua, jos ei itse tiedä mitä on yksinäisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota vielä 10 vuotta niin nää sun kaverit on jo eronnut..
Heillä on elämänkokemuksia ja ehkä jälkikasvua sen jälkeen. Eikä heillä ole edes samalla tavalla tarvetta suhteeseen enää, koska ovat sen jo kokeneet.
Ja siinä on se sun sauma päästä parisuhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota vielä 10 vuotta niin nää sun kaverit on jo eronnut..
Heillä on elämänkokemuksia ja ehkä jälkikasvua sen jälkeen. Eikä heillä ole edes samalla tavalla tarvetta suhteeseen enää, koska ovat sen jo kokeneet.
Ja siinä on se sun sauma päästä parisuhteeseen.
Olen lapseton, ja samaa toivon myös siltä mahdolliselta kumppanilta.
Ap
Sama tilanne täällä. Ratkaisin ongelman panostamalla urheiluun, koulutukseen ja uraan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kroonisesti sinkku, kunnes aloin oikeasti antaa mahdollisuuden miehille jotka ei ehkä välittömästi sykähdyttäneet, mutta joista kuoriutui minulle sopivia kumppaneita kun antoi vähän aikaa.
En koe tyytyneeni mihinkään, vaan korjanneeni lähestymistapaani deittailuun mikä lopulta tuotti tuloksia. Ihan hölmöä luovuttaa jos haluaa kumppanin. Tutustu miehiin ennakkoluulottomasti ja kerro avoimesti että etsit tai toivot löytäväsi parisuhteen sopivan ihmisen kanssa. Älä ala mihinkään panosuhteisiin ja jos mies osoittaa ettei ole sitä mitä etsit niin siirry siitä heti seuraavaan nopeasti.
Toivossa on hyvä elää. Älä etsi etsimällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä hätäile, vielä ehdit. Eräskin tuttuni oli jopa 40 v asti sinkku ja nykyään kolmen lapsen isä. Hänellä oli jo mukava tilanne, asunto maksettuna ym. ja nyt on tyytyväinen tilanteeseensa. Tunnen monia ikäisiäsi miehiä ja naisia jotka eivät seurustele. Itse olen 40 v. yh, sekin on tilanne joka ahdistaa.
Hieman eri asia olla lapseton sinkku 40v miehenä, kuin naisena. Tiedätkö ketään 3 lapsen äitiä, joka oli vielä 40-vuotiaana lapseton?
Itse olisin paljon mielummin suhteen kokenut yh kuin lapseton ikisinkku hautaan asti.
Vierailija kirjoitti:
Olin kroonisesti sinkku, kunnes aloin oikeasti antaa mahdollisuuden miehille jotka ei ehkä välittömästi sykähdyttäneet, mutta joista kuoriutui minulle sopivia kumppaneita kun antoi vähän aikaa.
En koe tyytyneeni mihinkään, vaan korjanneeni lähestymistapaani deittailuun mikä lopulta tuotti tuloksia. Ihan hölmöä luovuttaa jos haluaa kumppanin. Tutustu miehiin ennakkoluulottomasti ja kerro avoimesti että etsit tai toivot löytäväsi parisuhteen sopivan ihmisen kanssa. Älä ala mihinkään panosuhteisiin ja jos mies osoittaa ettei ole sitä mitä etsit niin siirry siitä heti seuraavaan nopeasti.
Luulen että samasta asiasta kiikastaa muillakin naisilla.
Nykyään naisten vaatimukset miehen naama/pituus/status ominaisuuksille on liian korkeat.
Onko mikään ihme että jos harva mies pyörittää useita naisia jos vain harva mies kelpaa pinnallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Molempi parempi. kirjoitti:
Olet vielä niin nuori. Kyllä se puoliso sieltä vielä vastaan pätkähtää, kun aika on oikea. Ja jos ei näin käykään, niin ei se elämää kaada. Mukavaa se on itsellinenkin elo, sillä silloin ei tarvitse olla tilivelvollinen kaikista menoistaan toiselle ja säästyy mahdollisilta ristiriidoilta ja jopa erolta. Hyviäkin puolia löytyy, kun ajattelee asiaa sillä tavalla.
Nuori? Hei älä nyt viitsi...ymmärtäisin noin sanottavan jos olisin 23. Silloin harvemmin kukaan muukaan on vakiintunut, ja kaveritkin elävät vielä ns. Villiä nuoruuttaan.
Mutta 33-vuotiaana huomaa ympärillään kuinka näiden 10 vuotta sitten bailanneiden tekeminen keskittyy nyt asuntojen ostoihin/vaihtamisiin ja perheiden perustamisiin.Mihin ikään asti tuota "no sä nyt oot vielä niin nuori..." oikein on luvallista hokea?
Ap
Luultavasti niin kauan, kun on sinua vanhempia ihmisiä elossa.
Vierailija kirjoitti:
Odota vielä 10 vuotta niin nää sun kaverit on jo eronnut..
Niin? On minunkin tuttavapiirissäni joku erobuumi nyt meneillään, muttei niillä kauaa näytä kestävän kun on jo uusi kierroksessa. Vastaeronneella lapsellisella on nääs korkeet pointsit markkinoilla jos verrataan johonkin ikisinkkuun, kun katsotaan että siinäpä vasta kokenut yksilö.
No siis, miten sun elämäsi on noin muuten kohdillaan? Mitä teet, tykkäätkö siitä, oletko terve ja muihin asioihin tyytyväinen? Odotellessa näiden juttujen ei nimittäin pitäisi antaa olla rempallaan, tuo tosi huonoa karmaa näihin pariutumisasioihin.
Vierailija kirjoitti:
No siis, miten sun elämäsi on noin muuten kohdillaan? Mitä teet, tykkäätkö siitä, oletko terve ja muihin asioihin tyytyväinen? Odotellessa näiden juttujen ei nimittäin pitäisi antaa olla rempallaan, tuo tosi huonoa karmaa näihin pariutumisasioihin.
Lisätään vielä: millaista kumppania etsit? Oletko miettinyt tavoitteen tarpeeksi kirkkaaksi?
Olet vielä niin nuori. Kyllä se puoliso sieltä vielä vastaan pätkähtää, kun aika on oikea. Ja jos ei näin käykään, niin ei se elämää kaada. Mukavaa se on itsellinenkin elo, sillä silloin ei tarvitse olla tilivelvollinen kaikista menoistaan toiselle ja säästyy mahdollisilta ristiriidoilta ja jopa erolta. Hyviäkin puolia löytyy, kun ajattelee asiaa sillä tavalla.