Lue keskustelun säännöt.
Pidin ennen masentuneita epäonnistumista pelkäävinä laiskoina luusereina, kunnes sairastuin itse masennukseen.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Oon usein haavellut, että olisi mahdollista vaikka jollakin lääkityksellä simuloida henkilölle tilapäisesti masennus, ahdistuneisuushäiriö tai paniikkihäiriö. Mielellään viikoksi, jos vain koehenkilö kestää. Saisi kuulua pakollisena jokaiselle hoitoalan opiskelijalle, ja harkinnan mukaan muutkin saisivat sitä kokeilla - sitä ehdotettaisiin vaikka mielenterveyskuntoutujan aikuisille omaisille. Pakko-oireinen häiriö vois olla myös aiheellinen, siitäkin väännetään turhan paljon vitsiä.
tuo simulointi onnistuu sähköllä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se tehdään? Muutenkin lisätieto kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Laiskoja pirulaisia ovat myös he, jotka jalanmurtumisen tekosyyllä eivät juoksentele, edes kävele normaalisti!!! Laiskurit hävetkää!!!
Laiskoja luusereita ovat myös syöpää sairastavat jotka sytostaattihoitojen jälkeen vain oksentelevat sensijaan että tekisivät jotain hyödyllistä.
Mutta tosissaan: masennus on sairaus jota ei tunneta eikä ymmärretä. Mielen sairauksista ei vieläkään puhuta riittävästi. Niitä verhoaa häpeä ja leimaantumisen pelko.
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailma on niin itsekeskeistä, kiireistä ja suorittavaa, että ei kukaan ehdi/jaksa tai kiinnostu siitä, mitä muille oikeasti kuuluu. Masentunut nähdään hylkiönä, jollaiseksi itse pelätään tulevansa, ja siksi salaa halveksitaan msentuneita. Varmaan aika harvassa ovat ne, jotka vain esittävät laiskuuksissaan masentunutta. Minä uskon, että jokainen haluaa olla reipas, tehokas, arvokas ja tarpeellinen. Se masentuneen henkinen painolasti ei ole kadehdittavaa tai tavoiteltavaa.
Elämme kilpailuyhteiskunnassa jossa arvostetaan vahvuutta ja pärjäämistä. Heikkous nähdään häpeällisenä. Psyykkiset sairaudet edustavat tätä heikkoutta jota ei ole lupa itsessä ja muissa nähdä. Mielen sairaudet eivät aina näy ulospäin eikä niistä tiedetä riittävästi, eikä edes haluta tietää. Masennus on yhteiskunnassamme edelleen tietynlainen tabu vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle jää sen vuoksi valtava määrä ihmisiä joka vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Oon usein haavellut, että olisi mahdollista vaikka jollakin lääkityksellä simuloida henkilölle tilapäisesti masennus, ahdistuneisuushäiriö tai paniikkihäiriö. Mielellään viikoksi, jos vain koehenkilö kestää. Saisi kuulua pakollisena jokaiselle hoitoalan opiskelijalle, ja harkinnan mukaan muutkin saisivat sitä kokeilla - sitä ehdotettaisiin vaikka mielenterveyskuntoutujan aikuisille omaisille. Pakko-oireinen häiriö vois olla myös aiheellinen, siitäkin väännetään turhan paljon vitsiä.
Mun mielestä tämä pilleri pitäisi antaa ihan kaikille jotka vouhottaa, että mielenterveysongelmista toipuu sellerillä, liikunnalla ja pelkällä terapialla. Mulla on ollut nuo kaikki 3 sairautta samaan aikaan eikä siihen juttelu ja traumojen työstäminen auttanut. Valitettavasti pillereillä mennään, vaikka palkintona on kevyt ja normaali olo. Ihan järkyttävä asenne vallitsee Suomessa, itsekään en ole uskaltanut sanoa tilanteestani kenellekään. Se että sairastut, johtuu siitä että olet herkkänahkainen luuseri joka joutaa h-rteen. Se että käyt pelkästään terapiassa, on noloa. Jos vielä syöt lääkkeitä, olet kauhea narkkari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisi varmaan koskaan edes palanut loppuun ja tullut miljoonan hintalapun kustannuseräksi yhteiskunnalle, jos ihmiset eivät olisi hokeneet tuota laiska laiska laiska mantraansa iät ajat.
Eihän oikeasti laiskat lusmut edes sairastu tähän. Tunnolliset, älykkäät ja herkät tähän sairastuu.
Laiskat, tyhmät ja moukat eivät sairastu, koska osaavat teetättää hommansa meillä tunnollisilla.
Ja jos heillä on huono päivä, osaavat syyttää meitä herkkiä.
Ja jos heitä väsyttää joskus, osaavat ihmeä energian ja elämän ilon meistä fiksummista, ihan vain olemalla omia itsejään.
Ja sitten kun me olemme osastolla ja väärää haitallaist psaskalääkette täyteen turvotettuina, he alkavat vasta juhlia ja tanssia meidä haudalla: Ota itseäs niskasta kiinni, hop hop hop ylös ulos!!!
Itselläni on työpelko ja työallergia. Ymmärrän hyvin tuntemuksiasi. Elämä on niin rankkaa että. Pahinta juuri se, että jotkut ei ymmärrä ollenkaan ja vähättelevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo epäonnistumisen pelko on tottaainakin minun tapauksessani. Mutta ei ole mitenkään perusteetonta kun niin kalliisti ja monta kertaa se on jo iskenyt.
Vierailija kirjoitti:
En olisi varmaan koskaan edes palanut loppuun ja tullut miljoonan hintalapun kustannuseräksi yhteiskunnalle, jos ihmiset eivät olisi hokeneet tuota laiska laiska laiska mantraansa iät ajat.
Eihän oikeasti laiskat lusmut edes sairastu tähän. Tunnolliset, älykkäät ja herkät tähän sairastuu.
Laiskat, tyhmät ja moukat eivät sairastu, koska osaavat teetättää hommansa meillä tunnollisilla.
Ja jos heillä on huono päivä, osaavat syyttää meitä herkkiä.
Ja jos heitä väsyttää joskus, osaavat ihmeä energian ja elämän ilon meistä fiksummista, ihan vain olemalla omia itsejään.
Ja sitten kun me olemme osastolla ja väärää haitallaist psaskalääkette täyteen turvotettuina, he alkavat vasta juhlia ja tanssia meidä haudalla: Ota itseäs niskasta kiinni, hop hop hop ylös ulos!!!
Tää on muuten ihan totta. Ja nykyään sellaisetkin ahdistuu ja masentuu jotka käyttää masennuslääkkeitä. Johtuu yhteiskunnan arvojen koventumisesta ja yhä vaan lisääntyvästä kiusaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse vaikean masennuksen kokeneena ja siitä ilman lääkkeitä selvinneenä haluaisin nyt ihan hirveästi auttaa muita masentuneita. Mutta en tunne ketään, enkä ole sillä alalla töissä.
Miten auttaisit? Eli mitä voit tehdä, jos joku on vaikeasti masentunut?
Kieltämättä: kestokrapula, univaje, ja samalla tulimyrsky pyyhkäisi pois kaikki sinulle rakkaat ihmiset ja asiat. Kuulo heikentynyt koska kuulet koko aika pauhua, näkö heikentynyt koska sinulla on jotkut naarmuisesta pleksistä tehdyt rillit. Nilkkoihin ja ranteisiin kilon tarrapainot.
JA samalla: kukaan ei näe sitä sinusta mitään ulospäin, mitä olet kokenut ja mitä koet. Olettavat ja odottavat sinulta täysin samoja asioita kuin muiltakin.