Kuinka tärkeää teille on työ ja siinä menestyminen?

Vierailija kirjoitti:

Teen töitä noin neljä tuntia päivässä ja tienaan nettola yli 5000 euroa. Hommat ovat kohdillaan. 

Mitä hommia teet? En usko, että itse pääsisin samoille apajille, mutta kiinnostaa tämä silti :D

Todella tärkeää. Työni on antoisaa ja mielenkiintoista. Pärjäisin hyvin ansiosidonnaisella mutta rakastan työtäni. Ainoastaan uranäkymät huolettaa koska tutkijanura on määräaikaisesta toiseen hyppimistä.

Ei yhtään tärkeää, käyn töissä vain vivuttaakseni itseni ulos oravanpyörästä. Nyt nelikymppisenä puoleksi ulkona. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole ollenkaan kunnianhimoa työn suhteen ja yritän päästä töissä aina hommista mahdollisimman helpolla. Käyn töissä jotta saan rahaa. Oikea elämä jossa on tavoitteita tapahtuu työpaikan ulkopuolella.

Mä jutttelin tossa vähäääaikaa sitten yhden työkkärin tyyypin kansssa: hirveästii puheettta vaain muuutama olennnainen adia siiitä poimitttavissa. Se on sivistyyysyhteiskuuunta eteneeee: byrokratiaaa ja politiiikkka. Virkaintoiiista lätinääää. Yhtä pskaaan kansssa. Rakastaaaan tyhmänäkin ihhmiseeenä tässä maaassssa eniteeen lahjaaakkuuutta matematiiiikan, logiiiiikan ja älyn saralllla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole ollenkaan kunnianhimoa työn suhteen ja yritän päästä töissä aina hommista mahdollisimman helpolla. Käyn töissä jotta saan rahaa. Oikea elämä jossa on tavoitteita tapahtuu työpaikan ulkopuolella.

Mä jutttelin tossa vähäääaikaa sitten yhden työkkärin tyyypin kansssa: hirveästii puheettta vaain muuutama olennnainen adia siiitä poimitttavissa. Se on sivistyyysyhteiskuuunta eteneeee: byrokratiaaa ja politiiikkka. Virkaintoiiista lätinääää. Yhtä pskaaan kansssa. Rakastaaaan tyhmänäkin ihhmiseeenä tässä maaassssa eniteeen lahjaaakkuuutta matematiiiikan, logiiiiikan ja älyn saralllla.

Virrkamiesoooppeeeraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen töitä noin neljä tuntia päivässä ja tienaan nettola yli 5000 euroa. Hommat ovat kohdillaan. 

Mitä hommia teet? En usko, että itse pääsisin samoille apajille, mutta kiinnostaa tämä silti :D

Täysin ylipalkattu virkamies. Todella stressitöntä työtä ja voi nauttia vapaa-ajasta. 

Ensimmäistet 10 vuotta työssä pärjääminen oli aika tärkeää. Stressasin myös työssä menestymisestä ja pelkäsin epäonnistumisia. Sitten tajusin että työssä menestyminen ei korreloi kovinkaan hyvin arvostuksen ja palkkakehityksen kanssa, vaan ne riippuu enemmänkin siitä että miten esiintyy ja kelle osoittaa kyvykkyyttään ja kenen syyksi saa kaadettua epäonnistumiset. Laskin selkeästi tekemisen tasoa ja panostin siihen että miltä tekeminen näyttää käytetyillä mittareilla katsottuna. Jopa lähti ura nousuun ja stressi väheni ;)

Työ on vain työtä ja työpaikkaa voi ja kannatta vaihtaa aina välillä ja aloittaa puhtaalta pöydältä.

Työelämässä vaihtamalla paranee. Työpaikan vaihto on helpoin tapa nostaa palkkaa ja hankkia parempi asema työyhteisössä.

Vierailija kirjoitti:

Todella tärkeää. Työni on antoisaa ja mielenkiintoista. Pärjäisin hyvin ansiosidonnaisella mutta rakastan työtäni. Ainoastaan uranäkymät huolettaa koska tutkijanura on määräaikaisesta toiseen hyppimistä.

Yritä päästä oikeisiin töihin. Tai jos olet oikeasti ammattitaitoinen tutkija, niin voit tietysti ryhtyä tutkimuskokemuksesi perusteella yrittäjäksi.

Jos edellämainitut ei onnistu, niin olet vain yliopiston elätti, joka tekee näinnäistutkimusta, josta ei ole kenellekkään mitään oikeaa hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

On ollut tärkeää tähän asti, mutta olenkin vasta työurani alussa. Reilu neljä vuotta olen ollut vasta vakityössä. Työssä onnistuminen, menestyminen ja uralla eteneminen on ollut todella tärkeää ja olenkin jo 2 kertaa vaihtanut tehtävää "ylöspäin" näiden neljän vuoden aikana eli jonkinlaista urakiitoa on ollut aluillaan. Olen halunnut saada mainetta ja mammonaa, tehnyt mielelläni ylimääräistäkin ja kaiken ihan ilolla.

Nyt yhtäkkiä on alkanut tuntua, että tahtoisin olla töissä mahdollisimman vähän. Ja tehdä mahdollisimman vähän. Pitää kaikki mahdolliset lomat ja vapaat ja vaikka vaihtaa takaisin vähemmän vaativiin tehtäviin. Ja olen tästä itsekin ihan hämmentynyt, en tiedä mistä se johtuu. Elämässä tai työssä ei suurempia muutoksiakaan ole tapahtunut eli siitäkään en syitä keksi.

Ihan hyvä syy pitää ne vapaat. 😊

Tärkeät asiat maailmassa harvoin liittyvät etenemiseen tai uraan. Työssä tärkeät asiat liittyvät usein siihen, että työ tuntuu arvokkaalta, eettisesti oikealta ja siitä tulee hyvä mieli joko ahaa-elämysten tai ihmisten takia. Jossain vaiheessa tärkein asia on perhe, joskus terveys. On ihan hyvä pysähtyä ja kuunnella itseään hetki, jos voi ottaa vapaata ja vain kuunnella hetken rauhassa. Voi olla uupumustakin, mutta myös vain tarvetta kuulla hetki itseään ohjuskiidon lomassa, jos ei ole ehtinyt miettiä arvojaan ja tarkoitusperiään urakiidon aikana.

Vielä muutama vuosi sitten oli hyvinkin tärkeää. Nyt kun olen menestynyt töissä ja saan ihan kohtuuhyvää palkkaa, olen tajunnut että eipä ole elämä yhtään onnellisempaa. Stressaavaa vaan. Ja tuntuu, että rahakin on menettänyt merkityksensä. Nuorempana nautin matkustelusta, mutta nyt tuntuu, ettei sitäkään enää jaksa. Haluaisin lomillakin vaan levätä kotona ja kerätä siten voimia. Nautin loppujen lopuksi aika pienistä asioista enkä edes tarvitse paljoa rahaa. Yhtään tämän enempää en vastuuta töissä haluaisi. Ei ole tarvetta esittää kellekään yhtään mitään.

Ei ollenkaan tärkeää. Työni (it-alan asiantuntijatyö) ei itsessään kiinnosta minua, mutta siitä saa onneksi hyvää palkkaa siistillä sisä- ja päivätyöllä joten on ok. Olen sen verran perustunnollinen luonne, että moraalini vaatii minua tekemään työni huolella kun palkkaakin maksan, eli en ole laiska ja huono työntekijä vaikkei erityisesti menestyminen tai itse työ kiinnosta. 

Vierailija kirjoitti:

Minulle on tärkeää, että olen ammattitaitoinen tekijä ja työni on tuottavaa. Lisäksi haluan töiden pysyvän sopivan haastavina, kyllästyn jos joudun toistamaan rutiininomaisesti jo osaamiani asioita. Sen sijaan en ole tittelin, kiitoksen ja kunnian kipeä. Minulle riittää se, että hommat pysyvät mielenkiintoisina.

Tuohon pääseminen ei olekaan niin helppoa. Melkeinpä helpompaa on, jos on tittelin, kiitoksen ja kunnian kipeä ja pyrkii siihen vain supliikilla.