Kertokaa tositarinoita alkoholistista työpaikalla?

Nostellaanpas tätä. Onko kenelläkään kokemusta alkoholistista josta kukaan ei huomannut mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisellä työpaikalla oli yks tapaus. Naamasta näki että viina maistuu kohtalaisesti mutta eipä siinä mitään, oli kovin sälli painaan töitä siellä

Miten se näkyy naamasta?

Punoittavet rusoposke ja muutenkin hieman turvonnut naama.

Vanhan koulukunnan maalari, pää varmasti pehmennyt jo vuosikymmenten maalihuuruistakin. Iltapäivää kohti jutut muuttui tunti tunnilta levottomammiksi kun eväspullo vajeni. Hyvää jälkeä se teki, siinä ei ollut valittamista. Säälitti vaan, kun kuuli juttua että työnantaja (oma veljensä) "maksoi" sille palkan kossulla. Leka työpäivästä. Toki todellinen palkka tilitettiin maalarin vaimolle, mutta ukko itse ilmeisesti eli siinä maailmassa että kossupalkalla sutii menemään.

Eksä teki aikanaan yksin yövuoroja, toisessa paikassa teki kotihoitoa yksinään eli ajeli autolla. Kännissä tietysti molempia. Lisäksi varasti töistä lääkkeitä. Työkaverit ja mummelit eivät sanoneet mitään, ilmeisesti siksi että kyseessä oli supliikki ja komea nuori mies.

Onneksi ex sittemmin heittäytyi sossun elätiksi ja menetti ajokorttinsakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisellä työpaikalla oli yks tapaus. Naamasta näki että viina maistuu kohtalaisesti mutta eipä siinä mitään, oli kovin sälli painaan töitä siellä

Miten se näkyy naamasta?

Punoittavet rusoposke ja muutenkin hieman turvonnut naama.

Entä jos ihminen on muutenkin lihava, silloin se naama tuppaa olemaan myös turvonnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisellä työpaikalla oli yks tapaus. Naamasta näki että viina maistuu kohtalaisesti mutta eipä siinä mitään, oli kovin sälli painaan töitä siellä

Miten se näkyy naamasta?

Punoittavet rusoposke ja muutenkin hieman turvonnut naama.

Naaman perusteella ei kannata lähteä leimaamaan toista alkoholistiksi. Esimerkiksi ruusufinni ja vilkas pintaverenkierto punastuttavat kasvoja. Turvotus taas voi johtua vaikkapa kortisonikuurista.

Alkoholistiksi leimaaminen työpaikalla on sen verran järeä juttu, että toivoisi porukalta hieman harkintaa epäilystensä esiintuomisessa. Pelkän ulkonäön perusteella sitä ei missään nimessä pidä mennä tekemään. Ennemmin tulisi kiinnittää huomiota käytökseen: saikuttaako säännöllisesti perjantait ja/tai maanantait, ilmestyykö työpaikalle ihan miten sattuu ihan milloin sattuu, käyttäytyykö kontrolloimattomasti ja onko puhe sammaltavaa, haiskahtaako joskus alkoholille varsinkin vapaiden jälkeen palattuaan jne.

Up

Naiskollega, joka höpötteli ihan sekavia ja sai välillä raivokohtauksia töissä. Ihmeen kauan katseltiin, ennenkuin täydessä kännissä tuli aamulla töihin ja "joutui" pitkälle sairauslomalle ja irtisanoutui sen päätteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisellä työpaikalla oli yks tapaus. Naamasta näki että viina maistuu kohtalaisesti mutta eipä siinä mitään, oli kovin sälli painaan töitä siellä

Miten se näkyy naamasta?

Punoittavet rusoposke ja muutenkin hieman turvonnut naama.

Entä jos ihminen on muutenkin lihava, silloin se naama tuppaa olemaan myös turvonnut.

No ei ole jos syöt terveellisesti. Mulla on ylipainoa, muttei sitä naamassa näy pätkääkään. Syön erittäin terveellisesti, mutta liikaa. ;P

Kyllä se hengityksestä pölähtää ja ihon läpi puskee sellainen imelä ja hapan löyhkä. Tarkoitetaanko tässä nyt sellaista joka saattaa juoda silloin tällöin vai ihan kunnon happoa, joka on humalassa 24/7 kuukausikaupalla. Rappioalkoholistin tunnistaa naamasta ja ominaishajusta.

Kyllä sen naamasta näkee kuka tenuttaa kybällä.

Vanhoista ihmisistä näkee naamasta suuren kulutuksen, mutta mistä sen nuoremmista, sanotaan alle 35 tai alle 40 vuotiaista näkee

Vierailija kirjoitti:

Vanhoista ihmisistä näkee naamasta suuren kulutuksen, mutta mistä sen nuoremmista, sanotaan alle 35 tai alle 40 vuotiaista näkee

No kyllä sen hengitys haisee viinalle. Jos ei haise niin jatkuvalla karkkien mussuttamisella pyritään mahdollisesti peittämään hengityksen hajua. Kyllä se kymmenessä vuodessa alkaa naamasta näkymään, jos alkoholia ihan sivuammatikseen juo.

Muistakaa,että alkoholismi on kehittyvä sairaus, ja ei oikeasti ole perusteita jättää puuttumatta,jos huomaat jollain olevan ongelma. Ei sen takia,että työ hoituisi huonosti ( tai hyvinkin) vaan ihan sen inhimillisyyden vuoksi.

Vaikka alkoholisti itse ei tunnistaisi ongelmaa, on tärkeää puuttua,koska se voi olla se herättävä tekijä ja auttaa hakemaan apua.

Alkoholismi leimataan helposti heikkoudeksi, mutta tosiasiassa jos ihminen juo töissään,joutuu hän käyttämään aikamoisen energian sen salaamiseen, eikä hän varmasti voi hyvin. Alkoholismi vie hiljalleen mukanaan, ja voi olla helpottavaa,että kierre tulee näkyväksi ja salailu loppuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisellä työpaikalla oli yks tapaus. Naamasta näki että viina maistuu kohtalaisesti mutta eipä siinä mitään, oli kovin sälli painaan töitä siellä

Miten se näkyy naamasta?

Alkoholin suurkuluttajalla usein verestää silmät ja on silmäpussit tai tummat silmänaluset. Iho on samea ja nenänpielissä ja poskilla on katkenneita verisuonia. Kasvot saattavat myös näyttää pöhöttyneiltä. Kyllähän nyt kaikki tietävät, miltä krapulainen ihminen näyttää. Alkoholisti näyttää tältä sen verran usein, että kyse ei voi aina olla flunssasta tai huonosti nukutusta yöstä. Usein ulkomuoto on kulahtanut maanantaisin, viikonlopun jälkeen. Viimeistään nelikymppisistä näkee, kuka dokaa ja kuka esimerkiksi urheilee viikonloput.

Vierailija kirjoitti:

Entisellä työpaikalla oli yks tapaus. Naamasta näki että viina maistuu kohtalaisesti mutta eipä siinä mitään, oli kovin sälli painaan töitä siellä

Mullle amiiiksen opettaja sanoi että voi otttaa rohkasuks ryyyypyn.

Minulle meinasi maistua hieman liikaa ja monesti haisinkin vanhalta viinalta, no - työ"kaveri", jolla oli vähän isompi ongelma tuli kerran kostoksi swimboissaan töihin.

Itse tunnen nelikymppisen naisen, joka on ns. työssä käyvä alkoholisti. Ei ylipainoa ja harrastaa monipuolisesti liikuntaakin. Ainoa mistä alkoholismin näkee päälle päin, on juurikin jatkuvasti punoittava naama, kun ei juurikaan meikkaile.

Eli jos normaalipainoisella ihmisellä ei ole mitään ihosairautta tai luonnollista punastelua, niin punoittava naama indikoi taatusti merkittävää alkoholin suurkulutusta, vaikka mitä muuta väitettäisiin. On se sellainen myrkky tuo etyylialkoholi.

Tuntemani nainen on myös kova tekemään töitä eikä juurikaan saikuttele. Tämäkin on yleinen piirre alkoholisteissa, jotka ovat vielä pysyneet työelämässä mukana. Uskotellaan itselle ettei mitään ongelmaa ole, koska ollaan niin kovia työmiehiä ja -naisia. Mutta lopulta se valhe paljastuu heille itselleenkin, kun ovat menettäneet työkykynsä.

Tästä alkaa sitten se jyrkkä alamäki, joka päättyy lopulta ennenaikaisesti hautaan. Osa pääsee riippuvuudesta eroon, mutta suurin osa ei pääse.

Meillä oli töissä alkoholisti joka oli ihan hullu tekemään töitä. Viikonloppuisin joi aivan tolkuttomasti. Katosi säännöllisesti pari kertaa vuodessa ja löytyi milloin mistäkin. Ulkomaita myöten.

Sai potkut kun soitti keskiviikkona että ei pääse tänä maanantaina töihin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisellä työpaikalla oli yks tapaus. Naamasta näki että viina maistuu kohtalaisesti mutta eipä siinä mitään, oli kovin sälli painaan töitä siellä

Miten se näkyy naamasta?

Punoittavet rusoposke ja muutenkin hieman turvonnut naama.

Naaman perusteella ei kannata lähteä leimaamaan toista alkoholistiksi. Esimerkiksi ruusufinni ja vilkas pintaverenkierto punastuttavat kasvoja. Turvotus taas voi johtua vaikkapa kortisonikuurista.

Alkoholistiksi leimaaminen työpaikalla on sen verran järeä juttu, että toivoisi porukalta hieman harkintaa epäilystensä esiintuomisessa. Pelkän ulkonäön perusteella sitä ei missään nimessä pidä mennä tekemään. Ennemmin tulisi kiinnittää huomiota käytökseen: saikuttaako säännöllisesti perjantait ja/tai maanantait, ilmestyykö työpaikalle ihan miten sattuu ihan milloin sattuu, käyttäytyykö kontrolloimattomasti ja onko puhe sammaltavaa, haiskahtaako joskus alkoholille varsinkin vapaiden jälkeen palattuaan jne.

Kuinkahan monta alkoholin suurkuluttajaa Suomessa on suhteessa niihin, joilla on ruusufinni ja kortisonilääkitys? Ei tietenkään pidä esimerkiksi mennä tekemään perusteettomia ilmiantoja esimiehelle, mutta alkoholismi on Suomessa sellainen kansantauti, että lähes kaikilla on siitä kokemusta lähipiirissä ja siksi osaavat myös kiinnittää huomiota merkkeihin. Edelleen on aloja, sanotaan nyt vaikka rakennusala, jolla rankkaakin viikonloppujuomista kutsutaan rentoutumiseksi raskaan työviikon jälkeen. Alkoholihan ei oikeasti rentouta yhtään vaan päinvastoin viikonlopun ryyppyputken jälkeen olo on entistä nuutuneempi. Kävelen työmatkallani erään rakennustyömaan ohi, ja olen usein kiinnittänyt huomiota siihen, miltä osa työmaan edustalla tupakoivista työntekijöistä maanantaisin näyttää. Välillä joku on niin ilmiselvässä krapulassa, ettei kukaan kehtaisi tulla omalle työpaikallani sen näköisenä.