Lue keskustelun säännöt.
Uusi seurustelukumppani ja yhteydenpito
28.02.2019 |
Eli tapailen omanikäistäni noin kolmekymppistä miestä. Ollaan tunnettu noin puoli vuotta, seurustelusta sovittiin aika hiljattain. Mies ei koskaan ota yhteyttä viikolla, kaikki kommunikointi tapahtuu perjantaina tai lauantaina, kun sovitaan milloin viikonloppuna nähdään.
Mies on introvertti kuten minäkin ja ei asuta yhdessä.
Kiinnostaisi kuulla, että miten muilla on, onko näin väljä yhteydenpito normaalia ja ok? Molemmilla omat työ ja mies käy arkipäivinä salilla kolme kertaa viikossa, eli aikaakin tavata on tosi vähän.
Kaipaisin vaan enemmän sellaista arkipäiväistäkin kuulumisten vaihtoa, mutta miehen puolelta sellaisia ei ikinä arkipäivinä tule, enkä toisaalta haluaisi vaatiakaan, jos ei oma-aloitteisesti niitä tee.
Jaksaisitko itse tällaisessa väljässä suhteessa?
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Mulle sopii ihan hyvin ettei miehen työpäivinä välttämättä vaihdeta sanaakaan. Alkuun ihmettelin radiohiljaisuutta mutta olen tottunut. En itsekään ole sellainen tyhjän lätisijä.
Tyhjän lätisijä? Mitä tyhjän lätisemistä se on, jos haluaa tietää miten toisen päivä on mennyt? Mun mielestä se on aivan päivänselvä asia parisuhteessa, että kumpikin haluaa kysyä mitä kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksaisi. Kerran on moinen koettu. Olin korviani myöten rakastunut siihen ihmiseen, mutta lopulta alkoi nyppiä. Aloin tuntea olevani vain jokin viikonlopun ohjelmanumero tai viihdepläjäys. Kysymys kuuluu, että kauanko sinä jaksat. Jossain vaiheessa saanet mittasi täyteen, jos meno ei muutu. Jotkut nyt ovat vähän hitaita syttymään, mutta jos tuossa syttymisnopeudessa on huomattava ero, niin taakkahan siitä suhteelle koituu, kuten olet huomannut.
Kauanko hän siellä salilla notkuu?
Oletko jutellut asiasta ja onko hän saanut puhuttua asiasta mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle sopii ihan hyvin ettei miehen työpäivinä välttämättä vaihdeta sanaakaan. Alkuun ihmettelin radiohiljaisuutta mutta olen tottunut. En itsekään ole sellainen tyhjän lätisijä.
Tyhjän lätisijä? Mitä tyhjän lätisemistä se on, jos haluaa tietää miten toisen päivä on mennyt? Mun mielestä se on aivan päivänselvä asia parisuhteessa, että kumpikin haluaa kysyä mitä kuuluu.
En silti oleta että toinen jaksaa kesken 18 tunnin työpäivän olla kiinnostunut mun jostain jonninjoutavista asioista.
Mun mies suuttu suhteen alkuaikoina kun en laittanut viestejä.. luuli etten tykkää hänestä.
Tykkäsin hänestä kyllä mutta en oo koskaan ollut kovin intohimoinen tyyppi. Ei mun mielestä viestejä tarvi lähettää niin usein. Kun taas nähdään niin silloin panostetaan siihen kunnolla. Mutta oon muutenkin harkitseva, puhun vain kun on asiaa.
Jotenkin vaan siis musta ei tunnu,että ollaan edes parisuhteessa, kun nähdään vaan kerran viikossa. Jossain vaiheessa yritin sopia tapaamisia myös viikolla ja yleensä silloin mies pitää jopa etäpäivän töistä, kun itse oon ollut ihan normaalisti töissä ja sitten mennyt vielä hänen luo illalla. Hän siis tarvitsee ison valmistautumisen siihen että tulen käymään. Itse ei tälläisiä aloitteita arkipäivänä näkemiseen koskaan tee ja jos saisi päättää nähtäis vaan sunnuntaisin ilmeisesti. Oon miehen eka seurustelukumppani ja hän on tottunut olemaan paljon yksin. En oikein tiedä miten hän jaksais jos oltais tiiviimmin tekemisissä tai jos asuttais yhdessä.
Haluaisin kuitenkin tässä vaiheessa ihan oikean parisuhteen enkä mitään kevyttä tapailusuhdetta. Lapsiakin haluaisin yrittää lähivuosina ja tuntuu ettei tämä suhde oikein etene.
En nyt heti ole jättämässä miestä, mutta ehkä mun pitäis ottaa puheeksi tää ajankäyttö ja yhteydenpito asia, koska tilanne on taantumassa paikoilleen. En ole edes varma viihtyykö mies seurassa riittävän hyvin ja toisinpäin. Mutta sitä on tosi vaikea määrittää kun nähdään niin vähän! Molemmilla on toki se päivätyö.
-ap
Mulle sopii ihan hyvin ettei miehen työpäivinä välttämättä vaihdeta sanaakaan. Alkuun ihmettelin radiohiljaisuutta mutta olen tottunut. En itsekään ole sellainen tyhjän lätisijä.