Lue keskustelun säännöt.
Tarvitseeko miehesi kysyä lupaa kavereidensa yökyläilyyn?
Kommentit (23)
Kyllähän asioista toki yleensä on ollut tapana keskustella, mutta että aikuinen mies tarvitsisi minun luvan!!!! EI todellakaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häh? Meillä lapset kävi yökylässä kun oli at pieniä. En ole kuullut että tätä miesten kesken harrastetaan!?
Olenko jotenkin liian vanha vai onko palstailijat jotai teinejä että edelleen yökyläillään?
Meillä on pieniä lapsia, joten ei mies meille ketään kyllä raahaa yöksi. Kahdestaan kun elettiin niin ihan kohteliaan ajoissa kysyi "lupaa" eli ilmoitti suunnitelmistaan. Joskus meillä on vieraita myöhään ja minusta on oikeastaan kiva, että lapset tottuvat, että vanhemmillakin käy ystäviä kylässä ja osaavat rauhoittua nukkumaan. Ihan tervehenkisiä vieraita siis, emme juo alkoholia oikeastaan ikinä.
Kyllä meillä yövieraista sovitaan yhdessä, mutta harvoin on ollut syytä, etteikö kumman tahansa sukulainen tai ystävä olisi voinut meillä yöpyä. Mutta että mies kysyisi minulta luvan kuin lapsi äidiltään...juu ei!
Vierailija kirjoitti:
Häh? Meillä lapset kävi yökylässä kun oli at pieniä. En ole kuullut että tätä miesten kesken harrastetaan!?
Olenko jotenkin liian vanha vai onko palstailijat jotai teinejä että edelleen yökyläillään?
Kyllä meillä ainakin käy miehen lapsuuden kavereita, hänen veljiään ym kylässä. Ja kun välimatkat on pitkiä niin ovat aina myös yötä.
Ja EI. Mieheni ei tarvitse minun lupaa. Mutta kyllähän hän näistä on aina minun kanssa etukäteen keskustellut.
N41
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko ap miehensä äiti tai holhoaja?
Kysyy tietenkin sopiiko se minulle. Ei meille ketään ilmoittamatta tuoda yökylään, kumpikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustelu voisi meillä mennä suurin piirtein sauraavasti:
Mies: ”Olikos meillä ensi viikonlopulle mitään suunnitteilla?”
Minä: ”Eipä mitään erikoisempaa. Minä olen kyllä sunnuntaina iltapäivästä menossa siihen konserttiin Maijan kanssa.”
Mies: ”Okei. Kun Markku ja Petri vähän puhui, että tulisivat käymään, niin se varmaan sitten onnistuisi”
Minä: ”Joo, kiva nähdä niitä taas pitkästä aikaa.”
Ja huom! Markun ja Petrin käynti tarkoittaa sitä, että yöpyvät meillä vähintään yhden yön.
Eli jos tämä katsottaisiin luvan pyytämiseksi, niin sitten kyllä. Mutta omasta mielestäni tämä on normaalia keskustelua. Jos meillä olisi jo ollut jotain sovittuja menoja niin sitten oltaisiin yhdessä sovittu, että nyt ei kyllä sitten taida onnistua.
Joten vastaisin, että ei tarvitse lupaa. Mutta tarvitsee keskustella
meillä käy vain sukulaisia yökylässä ja kyllä niistä aina keskustellaan, mutta harvoin pystyy kieltäytymään. enimmäkseen itse yritän hillitä omien vanhempieni vierailuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pidä sitä luvan kysymisenä, minusta luvan kysyminen kuulostaa siltä kuin kyseessä olisi lapsi, joka tarvitsee luvan aikuiselta. Mutta kyllä meillä molemmat kysyvät toiselta, sopiiko, että kaveri tai kaveriperhe tulee kylään. Ihan sama, onko kyse kyläilystä, joka kestää yön yli vai vain muutaman tunnin.
Kyllä mä haluan sanavaltaa siihen, kuka minunkin kodissani yöpyy, mutta neuvottelu on kuvaavampi sana. Vielä ei ole tarvinnut käyttää veto-oikeutta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kauan kuin kotimme on meidän molempien koti, kumpikin kysyy luvan toiselta sen suhteen, voiko joku ulkopuolinen tulla meille yöksi. Minä mieheltä ja mies minulta.
Hätätilat on sitten asia erikseen. Jos joku ystävä tai sukulainen akuutisti tarvitsee yöpaikan, niin tottakai majoitus järjestyy.
Jos taas kysymys koskee sitä saako mies mennä yökylään, niin ei tarvitse kysyä lupaa, mutta ilmoittaa pitää, muuten huolestun missä asuinkaveri on, ja rupean häiritsemään poliisia ja palokuntaa.
Silloin kun oli huollettavia lapsia, niin kummankin piti tietysti neuvotella toisen kanssa lastenhoitojärjestelyt, jos aikoi olla poissa kotoa yötä.
Eipä tuo kysele lupia. Toisaalta hän tietää, että kun kaverit tulevat, niin hän täyttää jääkaapin, muistaa laittaa lakanat vierashuoneen sänkyikin jne. eli minulle ei tule mitään ylimääräistä vaivaa kavereista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kuin kotimme on meidän molempien koti, kumpikin kysyy luvan toiselta sen suhteen, voiko joku ulkopuolinen tulla meille yöksi. Minä mieheltä ja mies minulta.
Hätätilat on sitten asia erikseen. Jos joku ystävä tai sukulainen akuutisti tarvitsee yöpaikan, niin tottakai majoitus järjestyy.
Jos taas kysymys koskee sitä saako mies mennä yökylään, niin ei tarvitse kysyä lupaa, mutta ilmoittaa pitää, muuten huolestun missä asuinkaveri on, ja rupean häiritsemään poliisia ja palokuntaa.
Silloin kun oli huollettavia lapsia, niin kummankin piti tietysti neuvotella toisen kanssa lastenhoitojärjestelyt, jos aikoi olla poissa kotoa yötä.
No huhhuh. Jos kyseessä on kaksi aikuista ihmistä, ei todellakaan tarvitse mitään lupaa. . Jos kyse ei ole läheisriippuvaisesta akasta, miksi toinen ei antaisi lupaa, joten miksi edes kysyä sitä? Toki kohteliasta on ilmoittaa, että "nää on tulossa meille yöksi".
Itse en haluaisi edes seurustella sellaisen kanssa, joka kuvittelee, että tarvitsee kaikkeen tekemiseen minulta luvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kuin kotimme on meidän molempien koti, kumpikin kysyy luvan toiselta sen suhteen, voiko joku ulkopuolinen tulla meille yöksi. Minä mieheltä ja mies minulta.
Hätätilat on sitten asia erikseen. Jos joku ystävä tai sukulainen akuutisti tarvitsee yöpaikan, niin tottakai majoitus järjestyy.
Jos taas kysymys koskee sitä saako mies mennä yökylään, niin ei tarvitse kysyä lupaa, mutta ilmoittaa pitää, muuten huolestun missä asuinkaveri on, ja rupean häiritsemään poliisia ja palokuntaa.
Silloin kun oli huollettavia lapsia, niin kummankin piti tietysti neuvotella toisen kanssa lastenhoitojärjestelyt, jos aikoi olla poissa kotoa yötä.
No huhhuh. Jos kyseessä on kaksi aikuista ihmistä, ei todellakaan tarvitse mitään lupaa. . Jos kyse ei ole läheisriippuvaisesta akasta, miksi toinen ei antaisi lupaa, joten miksi edes kysyä sitä? Toki kohteliasta on ilmoittaa, että "nää on tulossa meille yöksi".
Itse en haluaisi edes seurustella sellaisen kanssa, joka kuvittelee, että tarvitsee kaikkeen tekemiseen minulta luvan.
Oma kotirauhan tarpeeni on valtava, enkä alun perin edes halunnut avioeroni jälkeen uudestaan ketään miestä kattoni alle. Ihan itse tuo mies välttämättä halusi minun kanssani asumaan. Nämä jutut neuvoteltiin sitten silloin. En todellakaan halua nähdä täällä aamuisin ties ketä kulloinkin. Itse asiassa olen niin erakko, että mieluiten en halua nähdä juuri ketään, vaan tykkään olla omassa rauhassani. Joten joo, tuskinpa haluaisin kanssasi seurustella sen enempää kuin sinä minun.
Minusta tasa-arvoiseen parisuhteeseen ei kuulu luvan pyytäminen. Asioista keskusteleminen puolestaan itsestäänselvää
Tottakai asiasta keskustellaan yhdessä. Jos ei ole mitään, mikä estäisi niin tervetuloa vaan.
Ihan normaalia, että arjen asioista keskustellaan yhdessä. Se ei ole luvan kysymistä, vaan toisen huomioon ottamista. Yhtälailla jos oma kaverini tulisi yöksi, asiasta keskustellaan miehen kanssa. Jos toinen ei pidä jostain tietystä kaverista, niin on kohteliasta puhua hyvissä ajoin, että toinen voi haihtua sitten jonnekin muualle vaikka :D
En kutsu minä tai lapsetkaan ketään yökylään etteikö ensin asiasta puhuttaisi. Ja meillä sentään on yökylävieraita käytännössä joka viikonloppu.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tasa-arvoiseen parisuhteeseen ei kuulu luvan pyytäminen. Asioista keskusteleminen puolestaan itsestäänselvää
No luvan pyytäminen kuulostaa tosiaan vähän lapsenomaiselta. Mutta käytännössähän juuri siitä on kysymys, kun neuvotellaan, että sopiiko kummallekin yökyläilijöiden tulo.
Joten vastasin kömpelösti muotoiltuun kysymykseen myöntävästi. Vaikkei meilläkään "kysytä lupaa", mutta ei meillä myöskään toisen luvatta ja toiselle sopimatta tuoda yökyläilijöitä.
Yhdessä keskustellaan asiasta.