Miksi liitätte lapsen seurakuntaan, vaikka ette ole uskovaisia?

Liititkö lapsesi muihinkin järjetöihin, joista hän voi sitten vakaumuksensa mukaan erota aikuisena?

Riparille pääsee vaikka ei kuuluisi kirkkoon. Asiahan on niin päin että jos vanhempana haluaa kirkkoon niin on käytävä ripari.

Minusta olisi parempi jättää lapsi neutraaliin tilaan, eli ei liitettäisi mihinkään vauvana tahdostaan riippumatta.

Jos kokee myöhemmin varttuessaan tarvetta liittyä seurakuntaan, niin minusta se olisi hienompaa, kun siihen voisi silloin liittää rituaalina kasteen ja uskontunnuksen, kun niistä jo ymmärtääkin jotain.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 06:40"]

Riparille pääsee vaikka ei kuuluisi kirkkoon. Asiahan on niin päin että jos vanhempana haluaa kirkkoon niin on käytävä ripari.

[/quote]

Ei vaan on kastettava, jos haluaa vanhempana kirkon jäseneksi ja ripille ei pääse, jos ei ole kastettu.

Ainakin ennen yksi tärkeä syy oli vanhojen naispuolisten sukulaisten mielenrauha. Tehdään niin kuin muutkin ja ennenkin, ettei Sylvi-täti järkyty. Surkein syy on tuo tässäkin esitetty, että voihan kirkosta sitten joskus erota. Kyllä sen pitäisi niin päin olla, että aatteelliseen yhdistykseen liitytään, kun vakaumus niin sanoo, ei tavan vuoksi.

Siitä ei ole mielestäni mitään haittaakaan lapselle, että hän kuuluu seurakuntaan. Hänellä ei ole tuloja, joista menisi kirkollisveroa.

Olen ehkä turhan vanhoillinen tässä asiassa, mutta mielestäni kastejuhla on ehkä kaikista juhlista kaunein ja perinteisin. Kastoin lapseni, vaikka olen ateisti. Kuitenkin erosimme molemmat (minä ja lapsi) seurakunnasta kohta kastejuhlan jälkeen.

Enempikin kulttuurijuttu, kuin ihmeellistä mielestäni:)

http://koti.phnet.fi/petripaavola/Seurakunta%20vai%20kirkko

kirkosta on helpompi vanhempana erota kuin liittyä siihen saa lapsi sitten itse päättää kun on aikuinen haluaako olla kirkon jäsen.

Ihminen voi haluta olla seurakunnan jäsen vaikkei olisikaan varsinaisesti kirkon "jäsen". Seurakunta on pikemminkin yhteisö, kirkko vastaa uskonnollisuuden tarpeeseen. Ihmisellä voi olla tarve kuulua seurakuntaan, vaikka hänellä ei välttämättä olisi tarvetta käydä kirkossa.

en voi tietää etukäteen lasten kavereita. Jos lapsi haluaa hän voi toimia kuten muutkin, käydä riparit jne. Jos ei huvita niin saa erota kirkosta, mutta on helpompi kuulua porukkaan (lähinnä se ripari) jos kuuluu kirkkoon.

En taida olla sanan uskovainen mukainen ihminen, mutta mielestäni se, että olemme kastaneet lapsemme, ei ole lapsilta pois. Tämmöisen kohdan löysin googlaamalla:

Mark. 10:14: Sallikaa lasten tulla minun tyköni, sillä sen kaltaisten on Jumalan valtakunta.