Lue keskustelun säännöt.
Olen täälläkin valittanut väsymystäni. Tänään aioin lähteä koiran kanssa ulos
17.02.2013 |
niin ei käy. Olisin ollut pois maks tunnin. Ukko aloitti hirveän napinan, että kun on kerrankin hänellä vapaata, eli aikaa olla kotona, niin heti minä olen menossa. =( Hänellä on kuulema remontoitavaa, eikä ehdi lapsia katsoa. Purskahdin itkuun. :,(
Kommentit (5)
en oo moneen kuukauteen ollut YKSIN. Tahdon oman hetken. Lapset on vauva ja taapero.[quote author="Vierailija" time="17.02.2013 klo 01:34"]
Eikö niitä lapsia voi ottaa mukaan lenkille? Mulla on aina lapset mukana, isompi pyöräilee/ istuu pulkassa, pienempi istuu rattaissa ja koira kulkee vieressä. Ei tulis mieleenkään jättää niitä kotiin isin kanssa, mies kun raataa pitkää päivää että saan hoidettua lapset kotona 3-vuotiaaksi asti. Isikin on vapaahetkensä ansainnut.
tai jos haluat lähteä välttämättä yksin, niin eikö lapsista vois olla apua remontoinnissa?
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap, nyt vaan lähdet. Äkkiä takki niskaan, koira remmiin ja ovesta ulos. Et edes kysy mitään lupaa, koska on ihan normaalia että aikuinen ihminen käyttää koiraansa kävelyllä.
Jotkut miehet on sellaisia, että eivät anna naiselle yhtään omaa tilaa, jos sitä tilaa ei ota. Sitä tärkeämpää on vaan ottaa se oma aika, koska muuten kukaan ei jaksa.
Minä olen tällä hetkellä yksin kotona, ja mies lasten kanssa jossakin, ovat onneksi ainakin vielä pari tuntia. Minulla on kaksi vilkasta pientä lasta, ja olen heidän kanssaan arkena aika yksin. En jaksaisi, jos en saisi edes joskus istua tällä lailla kaikessa rauhassa, kuunnella musiikia, jutella kavereiden kanssa puhelimessa tms. ilman jatkuvaa ympärillä olevaan hässäkkää. Jos en saa hetkeäkään rauhaa ikinä, minulle tulee jatkuva päänsärky, olen helposti ärtyvä ja yksinkertaisesti unohtan kuinka ihania lapsia minulla on. Kun tyypit häipyvät ovesta ja taloon laskeutuu siunattu rauha, niin kirjaimellisesti huokaisen helpotuksesta, koko keho rentoutuu ja tuntuu kuin ois päässyt lomalle.
Ilmoita miehellesi, että olet huolissasi lasten isäsuhteesta. MIes ei vietä aikaa lasten kanssa eikä luo heihin läheisiä välejä. Lapset eivät kohta tunnista isäänsä.
Tämän jälkeen ilmoita, että olet valmis auttamaan miestä korjaamaan tilanteen siten, että mies viettää toisen päivän vapaapäivästään lasten kanssa niin, että puolet päivästä on mies yksin lasten kanssa ja loppuupäivä niin, että olette yhdessä mutta miehellä vetovastuu.
Tämän lisäksi yksi arki-ilta on miehen ja lasten ilta ja mies auttaa iltatoimissa ja lastenhoitoasioissa myös muinakin iltoina mutta ei ole vetovastuussa, kun on ehkä väsymystä töistä.
Niihin lapsiin pitää oikeasti panostaa eikä vain kuvitella, että suhde hoituu itsestään. Ai niin, ja olethan sinäkin oikeutettu vapaahetkiin. ;)
Eikö niitä lapsia voi ottaa mukaan lenkille? Mulla on aina lapset mukana, isompi pyöräilee/ istuu pulkassa, pienempi istuu rattaissa ja koira kulkee vieressä. Ei tulis mieleenkään jättää niitä kotiin isin kanssa, mies kun raataa pitkää päivää että saan hoidettua lapset kotona 3-vuotiaaksi asti. Isikin on vapaahetkensä ansainnut.
tai jos haluat lähteä välttämättä yksin, niin eikö lapsista vois olla apua remontoinnissa?