Sairasloma uupumuksen takia

Vierailija kirjoitti:

Siis olet sairauslomalla siksi, että töissä on liian raskasta, mutta et halua keskustella asiasta esimiehen kanssa? Meillä tuo keskustelu käydään samana päivänä, kun sairausloma alkaa eli työterveydestä soitetaan esimiehelle ja sovitaan keskusteluaika. Ja seuraavat keskustelut aina 2 vko välein.

Mitä ihmettä kuvittelet tapahtuvan, jos syytät työtä uupumuksesta, mutta asiasta ei puhuta pomon kanssa?

Noin tiiviit keskustelut ja vielä heti saikun alussa kuulostaa tosi stressaavalta jo muutenkin uupuneelle.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olet väärällä alalla. 

Tämä on muuten todella ilkeä kommentti, kun kokemuksesta tiedän että uupuneen ajatusmaailma voi olla muutenkin jo sillä tavalla vääristynyt, että hän uskoo ettei osaa mitään, pysty mihinkään, on väärällä alalla. Siis vaikka oikeasti, ei-uupuneena, olisi todella hyvä työssään. Uupumus samoin kuin masennus vääristää katsantokantaa. Ja sitten joku älypää tulee vielä vahvistamaan näitä vääristyneitä näkemyksiä.

Tää keskustelu ei auttanut yhtään asiaa :-D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pelkäät keskustella asiasta esimiehesi kanssa? Henkilöstöä vartenhan hän on olemassa!

Nyt on niin naiivia ettei tottakaan. Monta kertaa olen nähnyt, että vaikka esimies periaatteessa on oikein ymmärtäväinen tällaista uupunutta kohtaan ja hänelle koitetaan järkätä työolot niin ettei uuvu uudestaan, niin kas kummaa, kun yt:t tulee niin lähes satavarmasti uupunut lentää ulos talosta. Käytännössä ne pomot kylmästi analysoi, että tuo tyyppi on riski, jotenkin heikko, saattaa kovassa paikassa uupua taas ja olla pois porukasta.

No tietenkin se on noin. Ei yksikään firma ole olemassa työntekijöiden päivähoitopaikkana. Jos tt on riski ihan missä mielessä tahansa; totta kai etsitään vaihtoehtoja pienentää riskiä. Ja jos henkilöstöä on PAKKO vähentää, on järkevintä vähentää siitä henkilöstä, jolla on suurin riski olla iso kustannus/ja tai pitkään sairauslomalla/poissa pelistä tai huonosti tuottavana töissä. Esimiehen on PAKKO analysoida kokonaistilannetta osastonsa/yrityksensä osalta vaikka se joskus tarkoittaa kipeitä yksilötason ratkaisuja. Irtisanominen on kamalinta esimiestyössä mutta välillä on pakko

Monet työnantajat eivät ymmärrä käsitettä "työuupumus" joten reaktiot voivat olla väliltä ymmärrys tai haukkuminen/potkut.

Vierailija kirjoitti:

Luottamusmies paikalle, tai työsuojeluvaltuutettu. Jos ei nuo ole mahdollisia, joku muu ihminen johon luotat. Työterveyslääkäri voi olla soveltuva myös.

Miksi ihmeessä? Oletko itse pahansuopa riidankylväjä?

Älä kerro sille yhtään mitään ylimääräistä. Sanot vaikka että yksityiselämässä on tapahtunut jotain stressaavaa, mutta et avaa asiaa enempää.

Mua alkoi entistä enemmän stressaamaan tän keskustelun myötä. En tee enää vauva.fi mitään keskustelua jatkossa.

Ap

Hämmentävä ajatus, että esimiehen kanssa ei halua keskustella työssä jaksamisesta. Jos työssä uupuu, ei se auta, että kolme viikkoa lepää ja palaa samaan työhön. Pitää selvittää, miksi uupuu, miettiä, miten töitä järjestellään, tehdä muutoksia. Näitä esimiehen pitää miettiä.

Muulle työyhteisölle keskustelut eivät kuulu, ovat luottamuksellisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pelkäät keskustella asiasta esimiehesi kanssa? Henkilöstöä vartenhan hän on olemassa!

Nyt on niin naiivia ettei tottakaan. Monta kertaa olen nähnyt, että vaikka esimies periaatteessa on oikein ymmärtäväinen tällaista uupunutta kohtaan ja hänelle koitetaan järkätä työolot niin ettei uuvu uudestaan, niin kas kummaa, kun yt:t tulee niin lähes satavarmasti uupunut lentää ulos talosta. Käytännössä ne pomot kylmästi analysoi, että tuo tyyppi on riski, jotenkin heikko, saattaa kovassa paikassa uupua taas ja olla pois porukasta.

Jos väkeä pitää vähentää, kun kaikille ei enää ole varaa maksaa palkkaa eikä tarjota työtä, niin kuka sinun mielestäsi pitäisi irtisanoa ensiksi. Se, joka on hoitanut työnsä aina moitteettomasti ja jolla on ollut tähän riittävästi voimavaroja? Vai joku muu avainhenkilö, jonka osaamisen varassa koko työyhteisö on toiminut? Onko uupuneilla ja muilla työhön sopimattomilla henkilöillä jotenkin etuoikeus pysyä työsuhteessa, vaikka eivät työtään kykene tekemään? Tietenkin heikoimmat lenkit pitää irtisanoa, jos henkilöstöä on irtisanottava. Muuten ei kenelläkään muullakaan ole kohta töitä, kun työnantaja joutuu laittamaan lapun luukulle. Irtisanomisjärjestys on realismia ja naiivi on se joka ei tätä ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Älä kerro sille yhtään mitään ylimääräistä. Sanot vaikka että yksityiselämässä on tapahtunut jotain stressaavaa, mutta et avaa asiaa enempää.

Valehteleminen on aina hyvä idea!

Miksi ihmeessä työstä johtuva uupuminen ei oikeuta palkalliseen saurauslomaan, mutta melkein mikä tahansa, muusta syystä aiheutunut sairaus oikeuttaa.

Työuupumushan johtuu tyypillisesti siitä, että töissä mennään liian vähällä väellä tai työympäristö on muuten liian kuormittava. Siitähän pitäisi maksaa korvauksia, että työnantaja on rikkonut työntekijän terveyden.

Mutta ei, palkattomasti joutuu toipumaan ja saattaa saada vielä kenkää jos sairaus pitkittyy eikä töihin palaaminen onnistu.

Kaveri uupui esimiehensä epäasiallisen käytöksen takia. Oli ensin pitkään palkattomalla sairauslomalla ja lopulta irtisanoutui kun ei pystynyt menemään töihin. Sai siitä sitten vielä lisärangaistukseksi pitkän karenssin. Olinhan hän itse irtisanoutunut.

Aika karu meininki.

Ja melkein karumpaa on se, että tähän tulee vastauksia tyyliin "oma vika, miksi irtisanoutui".

Vierailija kirjoitti:

Mua alkoi entistä enemmän stressaamaan tän keskustelun myötä. En tee enää vauva.fi mitään keskustelua jatkossa.

Ap

Millaista keskustelua sä odotit/halusit?

Että on epänormaalia ja älä vaan mene keskustelemaan esimiehen kanssa?

Mä olen ollut kaksi viikkoa uupumuksen takia saikulla, selviteltiin heti esimiehen kanssa miten tilannetta voidaan parantaa. Tehtiin pari muutosta mun työkuvioihin ja tällä hetkellä jaksan töissä kohtalaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pelkäät keskustella asiasta esimiehesi kanssa? Henkilöstöä vartenhan hän on olemassa!

Nyt on niin naiivia ettei tottakaan. Monta kertaa olen nähnyt, että vaikka esimies periaatteessa on oikein ymmärtäväinen tällaista uupunutta kohtaan ja hänelle koitetaan järkätä työolot niin ettei uuvu uudestaan, niin kas kummaa, kun yt:t tulee niin lähes satavarmasti uupunut lentää ulos talosta. Käytännössä ne pomot kylmästi analysoi, että tuo tyyppi on riski, jotenkin heikko, saattaa kovassa paikassa uupua taas ja olla pois porukasta.

Mutta niinhän se onkin riski! Ja jos joku on sairaana pitkään, totta hitossa esimiehen velvollisuus on selvittää, hankitaanko sijainen ettei loputkin uuvu. Mutta jos ei ole mitään tietoa sairausloman pituudesta, on hankala hankkia sijaista.

Ap on todella outo kuvitellessaan, että poissaolo töistä helpottaa kiirettä. Päinvastoin, siellä on tuplasi töitä odottamassa, mutta esimiehelle ei saisi kertoa poissaolon syytä!

Vierailija kirjoitti:

Työuupumus on diagnoosi, josta ei tarvitse antaa palkallista sairauslomaa. Hyvä, että pomo on aktiivinen asiassa. 

Ei ole ensimmäinen kerta kun saa vastaavaa lukea palstalta. Diagnoosi tulee esim masennuksesta ja siitä ei voi pomo urputtaa. Mitään uupumusta ei diagnooseista edes löydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis olet sairauslomalla siksi, että töissä on liian raskasta, mutta et halua keskustella asiasta esimiehen kanssa? Meillä tuo keskustelu käydään samana päivänä, kun sairausloma alkaa eli työterveydestä soitetaan esimiehelle ja sovitaan keskusteluaika. Ja seuraavat keskustelut aina 2 vko välein.

Mitä ihmettä kuvittelet tapahtuvan, jos syytät työtä uupumuksesta, mutta asiasta ei puhuta pomon kanssa?

Noin tiiviit keskustelut ja vielä heti saikun alussa kuulostaa tosi stressaavalta jo muutenkin uupuneelle.

Eli parempi olla hiljaa, pinota töitä uupuneen pöydälle ja kun hän palaa töihin, ryhtyä sättimään laiskottelusta? Koska jos esimies ei tiedä työntekijän uupuneen, niin miten hän voi muuttaa mitään? Ja jos uupunut ei suostu keskustelemaan tilanteesta, niin esimies voi vetää omat johtopäätöksensä ja ilmoittaa, että koska työsuoritus ei ole suhteessa palkkaan, niin palkkaa alennetaan. On muuten ihan laillista, jos työntekijä ei suostu kertomaan, että työ uuvuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luottamusmies paikalle, tai työsuojeluvaltuutettu. Jos ei nuo ole mahdollisia, joku muu ihminen johon luotat. Työterveyslääkäri voi olla soveltuva myös.

Miksi ihmeessä? Oletko itse pahansuopa riidankylväjä?

Tottakai olen, sillä kuulunhan ammattiliittoon, ja olen muutenkin hyväkäs perillä oikeuksistani. Että patruuna on hyvä vaan ja laittaa sen piiskan pois.

up

Älä ap huoli.

Olen itse uupunut todella runsaaseen työtaakkaan ja kohtuuttomiin ylityötunteihin asiantuntijatyössä. Saikku oli lyhyt, koska jäin siitä vuosilomalle.

Pelkkä uupumus ei ole Kelan hyväksymä diagnoosi, joten se voi pelkällä uupumusdiagnoosilla jäädä palkattomaksi saikuksi. Yleensä saikku tarpeen vaiheessa oireina on jo unettomuutta, ahdistusta tai masennusta, ja ne taas kelpaavat Kelalle, joten uupumussaikussa on yleensä ensimmäisenä diagnoosina sellainen.

Meillä työterveyshuolto käynnisti esimis-alainen-neuvottelun. Työpsykologi ja työterveyslääkäri olivat paikalla. Se oli tosi hyvä, sillä esimiehen kanssa olisi ollut turvaton olo, ja hän sai vähän ryhtiä. Ongelmista näet olin puhunut jo 2 v, mutta vastaus oli koeta priorisoida ja mitään ei tapahtunut. Työterveys teki pöytäkirjan sovituista korjaustoimista. Kohta jää nähtäväksi lomalta palatessani, tapahtuiko mitään.

Meillä on töissä myös toimintamalli, ns. varhaisen puuttumisen malli, joka esimiehen on aloitettava, jos joku on yli 30 päivää saikulla vuodessa. On käytävä kaavakkeen mukainen keskustelu eli käytävä läpi, johtuuko sairastelu töistä ja voiko terveyttä edistää työhön liittyvin järjestelyin. Esim. jos on jalka poikki, vastaushan on, että ei, ja homma sillä selvä. Samoin jos flunssat liittyvät pikkulasten päiväkodeista tuomiin. Flunssa kierre voisi kuitenkin liittyä myös vaikka sisäilmaongelmaan, jolloin keskustelu on käytävä asian kysymiseksi. Meillä minä itse käynnistin prosessin työterveyden ammattilaisten kanssa, ei esimies. Toki ei ollut saikkua takana 30 päivää mutta yli 15 yhteydenottoani ylityömääristä ja avunpyynnöistä.

Omalla kohdallani kirjattiin jaksamista parantavia toimia, kuten että esimies ottaisi vastuuta priorisoinnista ja tekisi vuosisuunnittelua ja työn jakautumisen tarkastelua. Minulla on oman tuota neuvottelua varten tekemäni laskelman mukaan reilusti yli puolet asiakasyrityksistä hoidettavana, vaikka meitä on 7, ja teen myös hallinnollista työtä, "koska osaat, niin sähän voit hoitaa". Asiakkaat on maantieteen tai alan mukaan lätkitty minulle. Pomo totesikin, että niin, eihän niitä kukaan ole koskaan laskenut. Hän ei ole laskenut, paljonko asiakkaita on ja montako henkilötyövuotta niihin kuluisi - se on kuitenkin vakiotehtävien pohjalta laskettavissa. (Käsittämätöntä...) Epäreilu työnjakohan on myös syrjintää ja laitonta.

Yksi kirjattu asia oli, että teen enemmän etätyötä tai saan vastamelukuulokkeet, koska kun nyt keskittyminen ja muistikin pätkii, on avokonttorissa vaikea pitää ajatus kasassa uupuneena. Kirjattiin myös, ettei tarvitse olla koko ajan tavoitettavissa sähköpostilla ja sisäisellä järjestelmällä vaan luen postin kerran päivässä ja saan olla poissa sisäisestä järjestelmästä, ettei vartin välein tule yhteydenottoja, kun koetan saada ajatuksen pysymään nyt kasassa vaikeissa tehtävissä.

Toivottavasti tämä vähän selvensi, mitä keskustelun tulema voi esimerkiksi olla. Valmistaudu kuitenkin itse esim. Työterveyslaitoksen sivujen kautta löytyvän kaavakkeen avulla, niin on varmempi olo, ja kysy vaikka se luottamusmies mukaan.