Kerätään tähän ketjuun TYÖPAIKKOJEN STEREOTYYPPISIÄ HAHMOJA! Minä aloitan:

Vierailija kirjoitti:

Joka paikan höylä, pilaaja joka pistää nokkansa joka asiaan ja pilaa ne läsnäolollaan.

Usein esimiesasemassa oleva henkilö, tunkee itsensä joka tiimiin, joka palaveriin, vaikkei oikeasti osaa mitään eikä osaa keskittyä mihinkään.

Säätää omiaan ja usein pilaa kaiken ilon kaikilta ja saa muut hermostumaan ja ahdistumaan. Tulee palavereihin tajuamatta aihetta tai agendaa ja juoksee siitä seuraavaan sisäistämättä edellistä. Hermostuu siitä kun muut huomauttavat että ei tämä palaveri koskenut tuota asiaa, tuo josta puhut on aivan muuta.

Varaa kaikki palaverinsa päällekkäin ja alkaa viime hetkellä säätämään niitä toisaalle, ja sotkee samaan syssyyn myös muiden kalenterit ja aikataulut.

Epäkunnioittava. Ei välitä vaikka tunkee palaverit ruokatunnille. Ottaa ohjakset ja alkaa jakaa töitä palavereissa sellaisille jotka eivät ole juuri siinä palaverissa paikalla. Jättää usein tarkoituksella tai huomaamatta avainhenkilöitä kutsumatta palaveriin. Huolimattomuutta tai puoliv---uilua lienee.

Kysyy samaa työasiaa joka viikko, yllättäen huomaat selittäneesi hänelle yhtä ja samaa asiaa puoli vuotta, silti menee sössimään asian tai antaa siitä väärää tietoa eteenpäin.

Ei kunnioita toisten sairaslomia, vaan saattaa röyhkeästi tekstiviestein tai sähköpostein pyytää tekemään jotain jopa sairaslomalla.

Haalii itselleen tehtäviä jotka eivät välttämättä tiimin toimintakuvaan liity, ja siirtää ne silti tiimiläistensä tehtäväksi. Jos hänelle sanotaan että minulla roikkuu tällainen yllättävä epämääräinen tehtävä listalla, niin hän saattaa hämmästellä ja kauhistella että eihän tuo kuulu sinulle, mutta tunnin kahden päästä tulee meuhkaamaan hampaat irvessä että miksi sinä et ole tehnyt tätä!

Koskaan et tiedä onko hän yli-innostunut vai melankolinen jonain päivänä, eli pitää valita tarkkaan päivä kun menet esittämään hänelle jotain asiaa tai ideaa. Mielialat saattavat myös vaihdella aamupäivästä iltapäivään eli et tiedä saatko vastaasi itku vai naurukohtauksen.

Innostuu kaikesta liioittelevaan tyyliin, möykkää isoon ääneen että pitää olla proaktiivinen, tiedustelee onko yrityksessä mitään harrastekerhoja ja yllättäen on kalastuskerhon, painonpudotuskerhon ja pitsinnypläyskerhon puheenjohtaja kun on tunkenut niihin päällepäsmäröimään vaikkei asiat häntä kiinnostaisi mutta esittää että kiinnostaa, ja siirtelee tärkeitä työpalavereita niiden tieltä.

Ps. Olisi mukava tietää aiheuttaako jokin sairaus tuollaista aikuiselle, adhd, add?

Minulla oli juuri tuollainen esimies! Usein pisti palaverikutsun vielä iltamyöhään (tuli itse töihin 10 ja oletti sitten että me muut jotka tultiin 8, roikuttaisiin töissä iltamöyhään asti). Käski valmistautua palaveriin tekemällä turhia excel-taulukkoja ja powerpoint-esityksiä joiden tekemiseen meni tietenkin kauan ja oli pois siltä oikeasti tärkeältä työltä. Usein peruutti palaverit 10 minuuttia ennen niiden alkamista. Eli kaikki valmistautuva työ ja työpaikalle jääminen työajan jälkeen oli ihan turhaa.

Yleensä palaverit olivat juuri tuota samojen asioiden vatkomista ja selitin hänelle monta kertaa miksi jokin idea ei ollut teknisesti mahdollista. Ei vain tajunnut asioita joita esimiehenä täytyisi ymmärtää. Ja palaverit olivat aina juuri ennen hänen omia palavereja oman esimiehen kanssa. Jälkeenpäin selvisi että oli näitä minun excel-taulukkoja ja powerpoint-esityksiä lähettänyt omalle esimiehelleen muka hänen omina. Käytännössä siis ratsasti minun asiantuntemuksella ja työllä.

Vastaus kysymykseesi. En usko että kyseessä on mikään adhd vaan pyrkyrin luonne.

Että minua risoo ajatellakaan sitä wanabee duracellpupua.

Vierailija kirjoitti:

Nättityttö, jolle ei saa sanoa asiallisesti tai edes ystävällisesti mitään neuvoja, koska hän on kaunis, vaan kaikki virheet pitää antaa tehdä ja jos asiakas valittaa, se on muiden syy, koska ei ole opastettu. Kaikki johtuu siitä, että hän on kaunis ja häntä vihataan siksi. No kun ei, mielellään neuvon mutta kun sitä neuvoa ei voi ottaa vastaan, samalla tavalla neuvon muitakin. Kyseessä siis ihan alkuvaiheen perehdytys, asioista, joita ei voi edes tietää ennen kuin on neuvottu. 

Tämä. Varjele kun joudut antamaan palautetta väärin tehdystä työstä niin samantien sinua syytetään kiusaajaksi ja vain siksi, että hänelle ollaan kateellisia kauneudesta.

Vierailija kirjoitti:

Mehiläiskuningatar. Yleensä (johdon) sihteeri, joka on ottanut firman / viraston todellisen johtajan aseman, määräilee kaikkia ja määrää todellisuudessa kaikesta. Tekee kaiken oman päänsä mukaan, ja häntä totellaan. Jos ei totella, niin voi sitä polosta...

Tiedän tapauksen. Eräässä varsin arvostetussa firmassa, yksi vanhoista rahan ja vallan linnakkeista, tarkempi ala jääköön mainitsematta, oli mehiläsikuningattaren (toimistopäällikkö) ja tämän kumppanien muodostama vanhempien rouvien todellinen, täydellinen ja absoluuttinen valtaklikki.

Auta armias, jos et täyttänyt noiden kriteerejä KAIKESSA.

Ellet pukeutunut oikein, ellet ollut valmistunut OIKEASTA yliopistosta (= Helsingin oikis, Hankenin rahoitus, Poli/Tuta tai tekninen fysiikka tai HKKK paremmat linjat), olit vain säälittävä luonnonoikku, jonka joku oli vain erehdyksessä päästänyt ryömimään firman ovista sisään. Siis ihan vahingossa. Jolloin toivottavaa oli, että poistut pikimiten.

Noiden suhtautuminen näkyi sitten ihan kaikessa. Ellet täyttänyt kriteerejä, sait olla kiitollinen, jos sait työhuoneeksi vastasiivotun siivouskomeron. Senkin vain säälistä. Toisaalta, mikäli olit näiden suosikkeja, kuten itse olin, työhuone saattoi olla 20-30 neliötä vanhassa empiree rakennuksessa 4,3 metriä korkeassa huoneessa (kaakelitakalla nurkassa).

Vastaavasti, muistan yhden työtuoliepisodin. Pomoni, joka oli ”vahingossa päässyt firmaan”, ei täyttänyt ”kriteereitä” ja joka Mehiläsikuningattaren ja tämän klikin mielestä oli valitettava erehdys, pyysi uutta työtuolia. Armosta, tälle tilattiin polyesterinen perusmartela tai mikä se nyt olikaan. Ei käsinojia, ei korkeampaa selkänojaa, ei ainakaan niskatukea. Periaatteella: ”ole kiitollinen, että saat edes tuollaisen”. Samaan aikaan, pyysin itsekin uutta työtuolia. Minulle tuli auton istuimesta muokattu Recaron überluxusmalli. Oikein kiva yhdistelmä pehmeää nahkaa, alcantaraa ja runkona harjattua alumiinia. Kainen lisäksi, hyvä niskatuki.

Tämä siis esimerkkinä Mehiläsikunigattaren johtamasta firmasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mehiläiskuningatar. Yleensä (johdon) sihteeri, joka on ottanut firman / viraston todellisen johtajan aseman, määräilee kaikkia ja määrää todellisuudessa kaikesta. Tekee kaiken oman päänsä mukaan, ja häntä totellaan. Jos ei totella, niin voi sitä polosta...

Tiedän tapauksen. Eräässä varsin arvostetussa firmassa, yksi vanhoista rahan ja vallan linnakkeista, tarkempi ala jääköön mainitsematta, oli mehiläsikuningattaren (toimistopäällikkö) ja tämän kumppanien muodostama vanhempien rouvien todellinen, täydellinen ja absoluuttinen valtaklikki.

Auta armias, jos et täyttänyt noiden kriteerejä KAIKESSA.

Ellet pukeutunut oikein, ellet ollut valmistunut OIKEASTA yliopistosta (= Helsingin oikis, Hankenin rahoitus, Poli/Tuta tai tekninen fysiikka tai HKKK paremmat linjat), olit vain säälittävä luonnonoikku, jonka joku oli vain erehdyksessä päästänyt ryömimään firman ovista sisään. Siis ihan vahingossa. Jolloin toivottavaa oli, että poistut pikimiten.

Noiden suhtautuminen näkyi sitten ihan kaikessa. Ellet täyttänyt kriteerejä, sait olla kiitollinen, jos sait työhuoneeksi vastasiivotun siivouskomeron. Senkin vain säälistä. Toisaalta, mikäli olit näiden suosikkeja, kuten itse olin, työhuone saattoi olla 20-30 neliötä vanhassa empiree rakennuksessa 4,3 metriä korkeassa huoneessa (kaakelitakalla nurkassa).

Vastaavasti, muistan yhden työtuoliepisodin. Pomoni, joka oli ”vahingossa päässyt firmaan”, ei täyttänyt ”kriteereitä” ja joka Mehiläsikuningattaren ja tämän klikin mielestä oli valitettava erehdys, pyysi uutta työtuolia. Armosta, tälle tilattiin polyesterinen perusmartela tai mikä se nyt olikaan. Ei käsinojia, ei korkeampaa selkänojaa, ei ainakaan niskatukea. Periaatteella: ”ole kiitollinen, että saat edes tuollaisen”. Samaan aikaan, pyysin itsekin uutta työtuolia. Minulle tuli auton istuimesta muokattu Recaron überluxusmalli. Oikein kiva yhdistelmä pehmeää nahkaa, alcantaraa ja runkona harjattua alumiinia. Kainen lisäksi, hyvä niskatuki.

Tämä siis esimerkkinä Mehiläsikunigattaren johtamasta firmasta.

Herranjestas. Aika murhaavaa toimintaa tuo sun esimerkki!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mehiläiskuningatar. Yleensä (johdon) sihteeri, joka on ottanut firman / viraston todellisen johtajan aseman, määräilee kaikkia ja määrää todellisuudessa kaikesta. Tekee kaiken oman päänsä mukaan, ja häntä totellaan. Jos ei totella, niin voi sitä polosta...

Tiedän tapauksen. Eräässä varsin arvostetussa firmassa, yksi vanhoista rahan ja vallan linnakkeista, tarkempi ala jääköön mainitsematta, oli mehiläsikuningattaren (toimistopäällikkö) ja tämän kumppanien muodostama vanhempien rouvien todellinen, täydellinen ja absoluuttinen valtaklikki.

Auta armias, jos et täyttänyt noiden kriteerejä KAIKESSA.

Ellet pukeutunut oikein, ellet ollut valmistunut OIKEASTA yliopistosta (= Helsingin oikis, Hankenin rahoitus, Poli/Tuta tai tekninen fysiikka tai HKKK paremmat linjat), olit vain säälittävä luonnonoikku, jonka joku oli vain erehdyksessä päästänyt ryömimään firman ovista sisään. Siis ihan vahingossa. Jolloin toivottavaa oli, että poistut pikimiten.

Noiden suhtautuminen näkyi sitten ihan kaikessa. Ellet täyttänyt kriteerejä, sait olla kiitollinen, jos sait työhuoneeksi vastasiivotun siivouskomeron. Senkin vain säälistä. Toisaalta, mikäli olit näiden suosikkeja, kuten itse olin, työhuone saattoi olla 20-30 neliötä vanhassa empiree rakennuksessa 4,3 metriä korkeassa huoneessa (kaakelitakalla nurkassa).

Vastaavasti, muistan yhden työtuoliepisodin. Pomoni, joka oli ”vahingossa päässyt firmaan”, ei täyttänyt ”kriteereitä” ja joka Mehiläsikuningattaren ja tämän klikin mielestä oli valitettava erehdys, pyysi uutta työtuolia. Armosta, tälle tilattiin polyesterinen perusmartela tai mikä se nyt olikaan. Ei käsinojia, ei korkeampaa selkänojaa, ei ainakaan niskatukea. Periaatteella: ”ole kiitollinen, että saat edes tuollaisen”. Samaan aikaan, pyysin itsekin uutta työtuolia. Minulle tuli auton istuimesta muokattu Recaron überluxusmalli. Oikein kiva yhdistelmä pehmeää nahkaa, alcantaraa ja runkona harjattua alumiinia. Kainen lisäksi, hyvä niskatuki.

Tämä siis esimerkkinä Mehiläsikunigattaren johtamasta firmasta.

Herranjestas. Aika murhaavaa toimintaa tuo sun esimerkki!

Malliesimerkki munattomasta esimiehestä jos tuollaiseen kohteluun alistuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mehiläiskuningatar. Yleensä (johdon) sihteeri, joka on ottanut firman / viraston todellisen johtajan aseman, määräilee kaikkia ja määrää todellisuudessa kaikesta. Tekee kaiken oman päänsä mukaan, ja häntä totellaan. Jos ei totella, niin voi sitä polosta...

Tiedän tapauksen. Eräässä varsin arvostetussa firmassa, yksi vanhoista rahan ja vallan linnakkeista, tarkempi ala jääköön mainitsematta, oli mehiläsikuningattaren (toimistopäällikkö) ja tämän kumppanien muodostama vanhempien rouvien todellinen, täydellinen ja absoluuttinen valtaklikki.

Auta armias, jos et täyttänyt noiden kriteerejä KAIKESSA.

Ellet pukeutunut oikein, ellet ollut valmistunut OIKEASTA yliopistosta (= Helsingin oikis, Hankenin rahoitus, Poli/Tuta tai tekninen fysiikka tai HKKK paremmat linjat), olit vain säälittävä luonnonoikku, jonka joku oli vain erehdyksessä päästänyt ryömimään firman ovista sisään. Siis ihan vahingossa. Jolloin toivottavaa oli, että poistut pikimiten.

Noiden suhtautuminen näkyi sitten ihan kaikessa. Ellet täyttänyt kriteerejä, sait olla kiitollinen, jos sait työhuoneeksi vastasiivotun siivouskomeron. Senkin vain säälistä. Toisaalta, mikäli olit näiden suosikkeja, kuten itse olin, työhuone saattoi olla 20-30 neliötä vanhassa empiree rakennuksessa 4,3 metriä korkeassa huoneessa (kaakelitakalla nurkassa).

Vastaavasti, muistan yhden työtuoliepisodin. Pomoni, joka oli ”vahingossa päässyt firmaan”, ei täyttänyt ”kriteereitä” ja joka Mehiläsikuningattaren ja tämän klikin mielestä oli valitettava erehdys, pyysi uutta työtuolia. Armosta, tälle tilattiin polyesterinen perusmartela tai mikä se nyt olikaan. Ei käsinojia, ei korkeampaa selkänojaa, ei ainakaan niskatukea. Periaatteella: ”ole kiitollinen, että saat edes tuollaisen”. Samaan aikaan, pyysin itsekin uutta työtuolia. Minulle tuli auton istuimesta muokattu Recaron überluxusmalli. Oikein kiva yhdistelmä pehmeää nahkaa, alcantaraa ja runkona harjattua alumiinia. Kainen lisäksi, hyvä niskatuki.

Tämä siis esimerkkinä Mehiläsikunigattaren johtamasta firmasta.

Olen ollut työpaikassa, jossa eläkeikää lähestyvillä sihteereillä oli / on samanlainen mafia. Johtajat pelkäsivät tätä tätijoukkoa ja sen ”johtaja” teki juuri noita kaluste- ja laitehankintoja. Puhelimen mallista, työpisteestä ja kalusteista saattoi päätellä oman statuksensa. Johtajahan nämä tietysti hyväksyi, mutta aina ehdotuksen mukaan. Työpaikalla oli tosi outo ilmapiiri, kaikki muut olivat asiantuntijatöissä ja nämä toimistoihmiset olivat käytännössä johtajien yläpuolella. Mikään uudistus ei mennyt läpi. Myös työpaikan säännöissä oli samanlaista, kaikkia ne eivät koskeneet ja joiden rikkomuksista tuli hirveä haloo. Saattoi olla melko mielivaltaisia sääntöjä, joita kymmenen hengen tiimistä yhden piti noudattaa.

Tänkin ketjun pohjalta kaksi juttua ainakin "kirjoitettu" 

https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000006160723.html

https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/tyo-ja-raha/hattiva…

Piilovit*uilija!

Takanapäin puhuja = Esittää naaman edessä mukavaa, mutta takanapäin puhuu pas**a!

Tyyppi joka on koko ajan äänessä!

Mehiläiskuningatar on kyllä ehkä rasittavin naistyyppi kaikkialla, eli työpaikkojen ulkopuolellakin.

Kietoo ja imartelee kaikki miehet puolelleen ja saa heidät syömään kädestään, ja sitten käyttää saamaansa sosiaalista suosiota ja valtaa savustaakseen ulos sellaiset miehet tai naiset, jotka eivät mehiläiskuningatarta ylistäen nöyränä ihaile, vaan yrittävät pitää välit asiallisen muodollisina. Mehiläiskuningatar havaitsee äärimmäisen herkästi joukosta aina sen, joka ei häntä kritiikittä ihaile. Naistyyppi, joka haluaa olla miesten kaveri vain saadakseen valtaa. Tämmöinen kuningatar jos paikassa on, niin miehet eivät salli että hänestä sanotaan mitään kriittistä, ja syövät hänen kädestään. Se mies tai nainen, joka ei kuningatarta ihaile, saa kimppuunsa kaikki muut miehet ja kuningatar hymyilee. Olen hyvin väsynyt kyseiseen ihmistyyppiin kaikkialla.

Ideanikkari, vie muiden julkituomat kehitysideat ylemmälle portaalle, yleensä ko henkilö on työnjohtaja.

Monilla työpaikoilla, etenkin ruokakaupoissa on usein tämä naishahmo. Voi olla kylä joskus mieskin.

Ikää yli 60vee, tukeva, takana kymmenien vuosien ura alalla ilman ylennyksiä, entinen SKP-aktiivi.

Olemus ja käytös sellainen isoäiti/isoisämäinen. Pitää itseään pomona, ja kohtelee muita kuin olisi pomo.

Kaksikymmentäviisi vuotta nuorempaa oikeaa pomoa ei pidä minään, ja vie kuin litran mittaa. Oikea pomo ei uskalla sanoa tälle tyypille mitään, ei käskeä tai edes ehdottaa hänelle mitään hommaa, vaan pelkää häntä.

Ei hänelle tosin hommia tarvitse ehdottaakaan, sillä hän tuntee työpaikan ja työn ulkoa etu ja takaperin, paremmin kuin oikea pomo. Kuittaa toimituksia ja rahtikirjoja ennen kuin oikea pomo edes tiesi, että sellaisiakin on tulossa. Ihan ok ihmistyyppi, jos olette samalla puolella ja hän hyväksyy sinut. Muussa tapauksessa sinulla ei ole mitään mahdollisuuksia. Koko kohtalosi riippuu vain siitä, hyväksyykö hän sinut.

Ilmeisesti me kaikki ollaan jollain lailla "työpaikan tyyppejä."  Jokaisesta löytyy jotakin omanlaistaan.

Lastensa kehuja on on yksi harmittomimmista, mutta myös rasittavimmista.   Jokainen tätä joskus tekee, mutta tiedätte kaikki, minkälaisesta tyypistä on kyse.  Ei jaksaisi kuunnella.

Varmaan kaikilla työpaikoilla on vähintään yksi sellainen hiljainen puurtaja joka ei juurikaan puhu yhtään mitään oma-aloitteisesti, puuhaa vaan oman työsarkansa parissa ja tekee sen tietysti täydellisen hyvin.  On sellainen vähän harmaa tyyppi.  Varmaan työnantajien toiveuni, jos ei ole kyse asiakaspalvelutyöstä.

Tuon ATK-tuen tunnistin hyvin.  Ilmestyy ja katoaa salamana.  On aina kuin tuli pyllyssä, jotain selittäessäänkin on kuin lentoon lähdössä sen näköisenä, että älä ainakaan kysy mitään, en ehdi vastata!

En oikein edes uskonut näihin työpaikan hurmurimiehiin, pidin enempi satuhahmoina, kunnes sellainen todella sitten ilmestyi minunkin työurani jossain vaiheessa, tuli ja lähti, mutta ennätti kyllä aiheuttaa yhtä ja toista.  Mies, joka ei pystynyt olemaan ilman naisseuraa ja koska nyt vähän arvokkaammassa asemassa oli, niin kyllähän sitä löytyi.  Naiset vaihtui koko ajan.  Yhdessä tilaisuudessa oli käsikoukussa yksi nainen, toisessa tilaisuudessa taas toinen ja sitä rataa.  Kyllä oli lennokas tapaus tämä.  Kun siirtyi toiselle paikkakunnalle, sieltäkin kantautui kaikenlaista, jotkut ei voi elää ilman draamaa.  Toinen puoli asiasta oli se, että tämä herra oli äärettömän osaava työssään ja sai hyviä tuloksia aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Mehiläiskuningatar on kyllä ehkä rasittavin naistyyppi kaikkialla, eli työpaikkojen ulkopuolellakin.

Kietoo ja imartelee kaikki miehet puolelleen ja saa heidät syömään kädestään, ja sitten käyttää saamaansa sosiaalista suosiota ja valtaa savustaakseen ulos sellaiset miehet tai naiset, jotka eivät mehiläiskuningatarta ylistäen nöyränä ihaile, vaan yrittävät pitää välit asiallisen muodollisina. Mehiläiskuningatar havaitsee äärimmäisen herkästi joukosta aina sen, joka ei häntä kritiikittä ihaile. Naistyyppi, joka haluaa olla miesten kaveri vain saadakseen valtaa. Tämmöinen kuningatar jos paikassa on, niin miehet eivät salli että hänestä sanotaan mitään kriittistä, ja syövät hänen kädestään. Se mies tai nainen, joka ei kuningatarta ihaile, saa kimppuunsa kaikki muut miehet ja kuningatar hymyilee. Olen hyvin väsynyt kyseiseen ihmistyyppiin kaikkialla.

Tähän oireluetteloon voi lisätä vielä sen piirteen, ettei mehiläiskuningatar siedä lähipiirissään ihmistä, jonka hän tajuaa olevan itseään fiksumpi sekä tajuaa, että tämä näkee hänen pelinsä lävitse ja joka saa vielä arvostusta muilta. - Luoja varjelkoon sitä raukkaa, jos hän joutuu mehiläiskuningattaren tulilinjalle.

Hyökkäävä, jäkättävä, vallanhaluinen pikkupomo. Selän takana haukkuja ja mustamaalaaja.

Yleensä pienikokoinen kipakka naisihminen, joka räksyttää isommille kuin pieni äkäinen koira. Hänen äänensävy on kaikkea muuta kuin ystävällinen ja siitä saa helposti päänsäryn jos istuu liian lähellä neuvotteluhuoneessa. Vie muiden puheenvuorot ja valittaa valittamistaan, niin että muut kyllästyy.

Sellainen joka ei osaa yhtään lukea toisten tunteita, eikä välitä niistä. Näkee vain oman uransa ja omat mahdollisuutensa edetä. Ei koskaan hymyile, paitsi pientä tekohymyä kun tarvitsee tai haluaa jotain palvelusta.

Jos joku ei osaa tehdä vaativaa työtehtävää, niin voivottelee sen henkilön mieliksi että kun tämä nyt ei ole se maailman helpoin, mutta astuu seuraavaan palaveriin haukkumaan sen henkilön surkeaksi ja tyhmäksi kaikille muille ja valittaa että kun sen kaltaiset ihmiset eivät osaa mitään eivätkä muista mitään, ja antaa ymmärtää että hän joutuu kärsimään niin tyhmien ihmisten seurassa. Valittaa myös sitä kun ne tyhmät eivät osaa antaa hänelle hyviä arvosanoja esimiesarvioinneissa vaan heillä sattuu aina olemaan huono päivä siinä kohtaa kun arviot annetaan ja siksi tuon arvostelut on lähes ala-arvoiset mutta koska johtajissa on kavereitaan, niin siellä johdossa ja esimiesasemassa pysytään vaikka alaiset inhoavat tapausta.

Jos joku kysyy häneltä jotain arkipäiväistä asiaa, niin vastaa hyökkäämällä. Saattaa kysyä lapsistasi jotain mutta jos kysyt hänen lapsista samaa, niin tulee melkein silmille.

Jos hän on kysynyt jotain työasiaa joka hoidossa, ja kerrot että se on ratkaistu, niin saattaa kiittää mutta unohtaa asian eikä hyödynnä sitä eikä vie asiaa eteenpäin eikä kerro että sinä olet hoitanut sen hyvin.

Jos hän on kysynyt jotain työasiaa joka ei ole vielä ratkennut, niin jäkättää ja räksyttää siitä kaikille niin kauan että menee hermot, taas sitä samaa että häntä alempiarvoiset ovat niin tyhmiä eivätkä osaa.

Suosii yhtä tai kahta henkilöä kerralla, ja pitää muita tyhminä.

Liiviin uija :) korkeampi väki kiinnostaa, muille pyllistetään...

Räväkkä nainen. Puhuu huutamalla, volyymi kipurajalla. Mies harrastaa moottoripyöräilyä ja kotona kuunnellaan Popedaa. Valehtelee pomoille että muut huijaavat työnteossa ja työkavereille, että olisi paras pomo itse. Hokema: "firma teeskentelee maksavansa palkkaa, ja minä teeskentelen tekeväni töitä, heh heh..."

Tehopirkko, joka lähettelee terhakkaasti viestejä ja kutsuja palavereihin aamuvarhaisesta iltaan. Työkollegana painajainen, sillä hän ei koskaan voi myöntää olevansa väsynyt eikä hänen kanssaan oikein voi puhua muusta, kuin työstä. Muut väsyvät jo pelkästä hänen seurastaan, sillä kaikki pitää aina tulla tehdyksi mieluiten heti.

Kaikkia neuvova työntekijä. Todella ärsyttävää, ”kaikkitietävä” jonka aikana ei todellakaa ole rentoa olla työvuorossa