Lue keskustelun säännöt.
Opettajan epäreiluus
14.02.2013 |
Olen aineenopettajana yläkoulussa ja ajattelin purkautua tänne asiasta, joka saattaa herättää ihmetystä oppilaiden lisäksi joissakin vanhemmissa.
Nykyinen pyrkimys, lähinnä säästöhaluista johtuen, on integroida erityisluokkien oppilaat yleisopetuksen luokkiin.
Nyt kun minulla on 1-3 erityisoppilasta jokaisessa opettamassani luokassa, työ on todella raskasta, ja joudun kuitenkin yrittämään kaiken kiireen keskellä, että saan heidät huomioitua. Joillakin on keskittymishäiriö (ADHD), toisella käsitteenymmärtämisongelmia (ei ymmärrä kaikkia sanoja eikä tehtävien tehtävänantoa), kolmannella muistihäiriöitä ja niin edelleen... Heille kuuluu helpotus vaikeissa asioissa.
Tänään kolme luokkani poikaa eivät olleet lukeneet romaania loppuun määräaikaan mennessä. Erityistuen poikaa kehuin, kun hän oli lukenut kirjan puoleenväliin (hieno saavutus häneltä), mutta kaksi muuta käskin lukea kirjan loppuun. Tämähän tietysti aiheutti ihmetystä. Miksi me muttei tuo?
Erityisoppilaille on tilattu omat tehtäväkirjat, muut tekevät tehtävät vihkoon, koska tehtäväkirjat pysyvät luokan hyllyllä ja ovat kaikkien luokkien käytössä. Miksi nuo saa omat tehtäväkirjat ja me ei? EPÄREILUA!!! Oppilaat huutavat.
Näitä tilanteita tulee vastaan kaiken aikaa, enkä voi salassapidon vuoksi sanoa, että tällä sun luokkakaverilla on kuule neurologisia ongelmia. Se ei näy päälle päin, vaan he ovat tietysti ihan tavallisia nuoria niin kuin muutkin. En myöskään voi selittää vanhemmille, miksi olen ollut epäreilu. Ja nuorihan tietysti selittää kotonaan, että ope on epäreilu kun se suosii toisia.
Toivottavasti vanhemmat otatte huomioon, että opettajalla voi olla toimintaansa monenlaisia syitä, joita ei pidä selitellä. Oppilaan näkökanta ei ole se ainoa näkökanta.
Lisäksi vielä sanoisin tähän, että opettajat ovat joissakin kunnissa todella ahtaalla säästötoimenpiteiden kanssa. Monessa kunnassa ei haluta laittaa määrärahoja siihen, että erityisoppilaat oikeasti saisivat tarvitsemansa kaltaista opetusta ja tukea, esim. erityisopettaja ei ole valtavan työmääränsä takia saatavilla, kouluavustajia ei ole tarpeeksi, luokkakoot ovat isot ja aineenopettajalla ei ole koulutuksensa puolesta valmiuksia tehdä oikeanlaista materiaalia ja omanlaisiaan kokeita jokaiselle eri oppilaalle. Jos teillä siis on erityistä tukea tarvitseva lapsi, vaatikaa hänelle paikka niiltä vähiltä erityisluokilta! Siellä on 10 oppilasta luokassa ja erityisopettaja hyvien eväiden kanssa heitä auttamatta. Kuntien päättäjien pitää tajuta, ettei lapsia voi jättää näin heitteille, että erityisluokkia noin vain lakkautellaan.
Kommentit (34)
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 10:39"]
Nykyinen pyrkimys, lähinnä säästöhaluista johtuen, on integroida erityisluokkien oppilaat yleisopetuksen luokkiin.
[/quote]
Pidätkö 'normaaleita' oppilaitasi jotenkin tyhminä? Ihan varmasti ovat huomanneet ja taatusti puhuneet keskenään, että siinä suosimassasi kaverissa on jotain vialla. Ei ne yläkouluikäiset ole niin tyhmiä, etteivätkö huomaisi, miksi yhtä 'suositaan'. Ainakin oman lapseni luokalla on selvästi niitä, jotka ovat erityislapsia ja käyvät ihan säännöllisesti pienryhmissä oppimassa ja se on 'normaaleille' luokkakaverille ihan ok ja arkipäivää.
Ei muuten ole helppoa sekään, että erityislapsen leimalla varustettu lapsi on ylisuorittaja - tekee kaiken ja vielä paljon enemmänkin kuin mitä vaaditaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.02.2013 klo 11:33"]
Pidätkö 'normaaleita' oppilaitasi jotenkin tyhminä? Ihan varmasti ovat huomanneet ja taatusti puhuneet keskenään, että siinä suosimassasi kaverissa on jotain vialla. Ei ne yläkouluikäiset ole niin tyhmiä, etteivätkö huomaisi, miksi yhtä 'suositaan'.
[/quote]
No siitähän tämä minun ketjuni nimenomaan lähti, kun oppilaat välillä tokaisevat, että EPÄREILUA, MIKSI!? Miksi ei minulle omaa tehtäväkirjaa, miksi tuolla sai lukea vain tuollaisen...
[quote author="Vierailija" time="17.02.2013 klo 10:17"]
kaikilla tulee olla oikeus hyvään, tasa-arvoiseen opetukseen. Tasa-arvolla en kuitenkaan tarkoita samaa kaikille vaan kykyjensä mukaan parhaaseen mahdolliseen opetukseen. Tutkimusten mukaan erityisoppilaat oppivat paremmin tavallisilla luokilla eikä heidän siellä olemisensa myöskään vähennä tavallisten oppilaiden oppimista.
[/quote]
Olen "normaalin" oppilaan äiti ja erittäin käärmeissäni tästä nykyinnosta integroida kaikki imbesilliä kypsemmät oppilaat normaaliluokkiin. Integrointi jota ei tueta kouluavustajilla ja muilla erityisresursseilla on epätasa-arvoista sekä erityisoppilaita että normaalioppilaita kohtaan. Kukaan ei opi mitään kun opettajan aika menee kurinpitoon. Oman lapseni luokassa (3 lk) on ainakin yksi integroitu erityisoppilas, havaitsin sen lapseni puheiden perusteella jo parissa päivässä. Kyseinen erityisoppilas saa lukuisia raivokohtauksia joka päivä ja hänen rauhoittelemiseensa saattaa kulua kokonainen oppitunti.
Olisi mielenkiintoista tutustua nro 20 viittaamiin tutkimuksiin, joiden mukaan integrointi ei häiritse muiden oppimista. Näissä tutkimuksissa on integrointi todennäköisesti tehty vähän eri tyyliin kuin säästö-Suomessa.
Tyttäreni luokalla ( eka luokka ) myös erityislapsia. Luokassa opettaja, erityisopettaja ja kouluavustaja. Opetus aivan loistavaa!
Koulussa on toinen vuosi meneillään kokeilua, jossa nimenomaan tuodaan aikuiset luokkaan erityislasten luo, ei niin, että erityislapset viedään luokasta eri ryhmiin. Erittäin inhimillistä toimintaa.
Erityisentuen tarpeessa oleva lapsi ei suinkaan aina ole se, joka luokassa häiritsee oppimista. Ihmeen tiukassa istuu moinen käsitys vanhemmissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lle tiedoksi, että kyllä muuten kuuluu. Siis erityisvaikeuksiin tutustutaan myös aineenopettajaopinnoissa nykyään. Ei tietenkään kovin syvällisesti, mutta kuitenkin jonkun verran niin että kuka tahansa järkevä opettaja osaa tunnistaa oppilaan joka saattaisi kaivata lisätukea, ja osaa hakea lisää tietoa ja neuvoja tarvittaessa.
[quote author="Vierailija" time="17.02.2013 klo 11:20"]
[quote author="Vierailija" time="17.02.2013 klo 10:17"]
Kuule ap. Oletko kuullut kansainvälisistä sopimuksista esim. YK? Koko läntisessä maailmassa on pyrkimys yhtenäiseen kaikille yhteiseen kouluun. Suomi on ihan takapajula ja erityisluokkien määrässä. Missään muualla Euroopassa ei erityisluokkien määrä ole kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana kuin Suomessa. Integraatiopyrkimys on ollut selkeä linja jo vuosikausia ja perustuu syrjinnän vastustamiseen. kaikilla tulee olla oikeus hyvään, tasa-arvoiseen opetukseen. Tasa-arvolla en kuitenkaan tarkoita samaa kaikille vaan kykyjensä mukaan parhaaseen mahdolliseen opetukseen. Tutkimusten mukaan erityisoppilaat oppivat paremmin tavallisilla luokilla eikä heidän siellä olemisensa myöskään vähennä tavallisten oppilaiden oppimista. Italiassa ei ole 30 vuoteen ollut erityisluokkia ja hienosti ovat pärjänneet. Lainsäädäntöä pitäisi Suomessa muuttaa niin, että luokkaan taattaisiin avustajan tai erityisopettajan riittävä tuki, jos luokalla on erityisoppilaita. Ilman riittävää tukea ei tietenkään saa integroida, mitä ikävä kyllä tapahtuu paljon. Valitettava tosiasia on myös se, että pienryhmiin sijoitetaan ne käytöshäiriöiset ja adhd-tapaukset ja normaalisti opinnoissaan pärjäävä, hahmotushäiriöinen, aspergerpiirteinen lapsi ei todellakaan pärjäisi tällaisella erityisluokalla. Heidän on monta kertaa parempi opiskella yhdessä muiden kanssa. Asennekasvatusta ja suvaitsevuutta tarvitaan niin oppilaille kuin opettajillekin.
[/quote]
LOL, nyt oli pakko sanoa! Tämä on typerin kirjoitus, jonka olen tästä aiheesta pitkään aikaan lukenut! Sehän nimenomaan LOUKKAA erityistarpeessa olevan oppilaan tasa-arvoa, että hän ei saa sen opettajan antamaa opetusta, joka on erikoistunut juuri hänen ongelmiinsa ja siihen, miten asia kannattaa opettaa, että hän oppisi sen parhaiten. Tiesitkö, että aineenopettajien koulutukseen ei kuulu tippakaan erityisvaikeuksiin tutustumista saatikka pedagogisen näkökulman huomioon ottamista, kun kyseessä on esim. hahmotushäiriöstä kärsivä oppilas?
Jos minulla on hieman vaikeampi asia opetettavana, istun luokan 1-3 erityisoppilaan kanssa piirissä tekemässä heidän kanssaan tehtäviä. Kun olemme tokassa tehtävässä, luokan kiitettävät jo huutavat, että ovat tehneet koko aukeaman, mitä seuraavaksi? No harmi vain, kun minulla vaihtuvat oppilaat 45 minuutin välein, en ole ehtinyt juuri sille tunnille eriyttää sekä alas- että ylöspäin, joten joudun sanomaan, että odottakaa. Odottakaa 20 minuuttia, että saan tehtyä edes osan tehtävistä tässä porukassa, jossa istun.
Kyllä, integrointi olisi siinä tapauksessa hyvä, jos sillä lainsäädännöllä taattaisiin ne erityisopettajan resurssit auttamaan yleisopetuksen tunneille. Harmi vain sitä päivää emme tule todennäköisesti näkemään.
Ja miten niin Italiassa on hienosti pärjätty? :D Sieltähän tulee ihan järkyttävän matalat Pisa-tulokset, ja opettajat harmaine hiuksineen siirtyvät muihin ammatteihin. :D :D
-Ap.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2013 klo 09:20"]
Erityisentuen tarpeessa oleva lapsi ei suinkaan aina ole se, joka luokassa häiritsee oppimista. Ihmeen tiukassa istuu moinen käsitys vanhemmissa.
[/quote]
Ei tietenkään kaikki erityisoppilaat häiritse, mutta jos oppilas esim. saa raivokohtauksia luokassa useasti päivässä, mielestäni kyse on erityisoppilaasta, jolla on ns. "vikaa päässä". Ei kuuluisi normaaliopetuksen piiriin kun ei pysty luokassa olemaan ja opetusta seuraamaan. Normaalioppilaissakin on häirikköjä, mutta se on käsittääkseni enemmän sellaista häsläämistä. Normioppilas ei saa päivittäin toistuvia raivokohtauksia.
Myös rauhallisempi erityisoppilas voi viedä suhteettoman paljon opettajan huomiota, jolloin on itsestään selvää, että muu luokka kärsii. Näiden integroitujen takia esim. ylöspäin eriyttämiseen ei riitä aikaa, jolloin lahjakkaat eivät saa ansaitsemaansa opetusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsissa tehtiin tämä sama integrointi-kokeilu, mutta se lopetettiin toimimattomana. Omalla paikkakunnalla integrointi on toiminut luokassa, jossa työskentelee neljä aikuista, mutta näin montaa aikuista ei taatusti ole vara palkata tulevaisuudessa joka luokalle. Minun mielestäni nykyään jokaisella luokalla, jossa on erityisoppilaita pitäisi olla yksi osaava koulunkäynninohjaaja, mutta tämäkin lienee utopiaa!
Kyllä nämä integroinnit tehdään ennenkaikkea säästösyistä, eikä lapsen parasta ajatellen.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 09:37"]
Erityislasten vanhemmat eivät ole tyhmiä. He haluavat lapselleen vain parasta mitä on tarjolla. Yleensä se olisi opimisen kannalta se, että lasta opettaisi itse (koska lets face it, peruskoulussa aineen tuntemusta ei nyt ihan hirveästi vielä vaadita, ei edes yläkoulussa - keskiverto akateemisen koulutuksen saanut konttorirotta selviäisi siitä ihan hyvin), mutta muuhun sosiaaliseen ja kulttuuriseen jne kehitykseen tuo sitten ei olekaan enää kovin hyvä vastaus.
[/quote]
Haluan kommentoida tuota, että kuka vain voisi opettaa yläkoulunkin mitä vain oppimäärää. Ehkä, jos kyseessä on oppimäärän selvittäminen jotenkuten. Jos oppilaan pitäisi saada todella tolkullista opetusta ja vastauksia kysymyksiinsä, lahjakkaidenkin jotakin relevanttia ohjausta, niin kyllä siinä ihan alan maisteri on paikallaan.
Olen itse aineenopettaja ja huomaan jatkuvasti (kuukausittain) että luokanopettaja on opettanut jotakin aivan päin pieltä ja/tai että oppikirjoissa on selkeitä virheitä. En mitenkään tuomitse sitä: käytännössä on mahdotonta hallita niin monta ainetta kuin luokanopettajan pitäisi. Mutta totisesti yläkoulussa viimeistään tarvitaan päteviä aineenopettajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoin itse aineenopettajana huomaan puutteita ja virheitä luokanopettajan opetuksessa, kun toimin seiskojen kanssa. Mutta meidän kunnassa oppilaat tulevatkin yläkouluun n. 30 oppilaan luokista ja epäpätevien opettajien opetuksesta, koska hyvät opettajat kaikkoavat naapurikuntiin 20 oppilaan luokkia opettamaan.
Hienoa kuulla, että Ruotsissa erityisoppilaiden integrointi on lopetettu toimimattomana!
Mahtavaa, jos jossakin on erityisopettaja saatavilla. Minä saan erityisopen apua vain KAKSI tuntia viikossa. Muuta tukea ei ole saatavilla.
Aineenopettajan opintoihin EI kuulu erityisoppilaan opettamiseen liittyviä asioita, vaikka joku täällä niin väittikin. Olen valmistunut vasta muutama vuosi sitten, ja opintoihini kuuluin 2 opintopistettä niihin liittyen, ja niilläkin muutamalla hassulla luennolla käsiteltiin hallinnollisia asioita. Sen lisäksi käytiin pari tuntia tutustumassa erityisopettajan tuntiin. Ei tenttiä, ei käytännön asioita. Auttoipa paljon. Kun aloitin työt, en tiennyt edes, mitä lukihäiriö on ja miten opetan lukihäiriöistä oppilasta. Puhumattakaan mistään muusta vaikeudesta tai siitä, miten opetus kannattaa räätälöidä eri vaikeuksista kärsiville. EI MITÄÄN ollut näistä aiheista omissa opinnoissani, ei siis mitään. Mutta erityisopettajan opinnothan ovatkin niitä varten. Me olemme aineenopettajia.
-Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä saattaa olla vähän aiheen vierestä mutta itse olen lopettanut peruskoulun yli kymmenen vuotta sitten eikä luokallamme ollut yhtään selvästi erityislasta, toki eri älykkyyksillä ja taidoilla varustettuja oppilaita laidasta laitaan. Itse koin, että minun ei tarvitse tehdä koulun eteen oikeastaan yhtään mitään koska hyviä numeroita tuli silti. Jälkikäteen olen ajatellut olleeni aikamoinen alisuorittaja jo ensimmäisistä luokista alkaen, en ikinä oppinut opiskelemaan, tekemään työtä oppimisen eteen. Lukiossa vielä arvosanat olivat hyviä (8-10) minimaalisella tekemisellä mutta yliopistoon ei ole tullut pyrittyä vaikka luulisin lahjakkuutta minulla sinne olevan. En vain osaa opiskella itse, en jaksa, en pysty keskittymään. Olisin toivonut että minulta olisi vaadittu alusta alkaen enemmän, kykyjeni mukaisesti eikä vain luokan perustason mukaan. Luulen että tänä päivänä yhä useammalle käy kuten minulle.
Meidän kunnassa on kahdenlaisia erityisluokkia ainakin ala-asteella. Toiset käyttöshäiriöisä varten ja toiset oppimisvaikeuksista kärsiville. Ainakin ensimmäisessä on pääasiassa vain poikia. 1-2 luokalla yksi tyttö ja muilla ei kai yhtään. Toisesta en tiedä kun ei ole lapsen koulussa.
miksi pojat ovat näitä käytöshäiriöisiä lähes 100%? Johtuuko kasvatuksesta ja huononevista geeneistä? vai mikä mättää?
Meille ehdotettiin tarhasta että tyttö olisi mennyt käytöshäiriöisten erityisluokalle, koska pylly ei pysynyt penkissä. Psykologikin ehdotti jopa lääkkeitä sen takia. Ei laitettu, eikä otettu lääkkeitä ja hyvin on pärjännyt koulussa.
Koulukaverin äiti sanoi avointen ovien päivän jälkeen että hirveää huutamista oli kuulunut erityisluokasta. Meillä perusteina normaaliluokalle laittamisessa oli että erityisluokalla oppii huonoja tapoja pojilta, ei ole tyttökavereita ja lisäksi erityisopettaja ei välttämättä ole edes pätevä.
Ja kirjoittaja nro 20, miten voit syyttää Suomea takapajulaksi erityisluokkien määrässä, kun olemme niin hyvin pärjänneet Pisa-testeissä, että olemme olleet sijalla 1-3 kaikissa osa-alueissa jo vuosia? Yksi plus yksi on kaksi, syttyykö lamppu?
-Ap.