Ms Romantic sarja yle areenasta, suosittelen

Vierailija kirjoitti:

Paniko se artisti sitä morsianta? Ihan kova kaato.

Ei pannu

Vierailija kirjoitti:

Gusun ja morsiamen ja Eevan ja Matiaksen ikäero on suunnilleen yhtä suuri. Jostain syystä ekasta ei ole saatu vastaavaa päivittelyä aikaan.

Ei tietenkään, koska Gusu oli stara ja siten kaikkien normisääntöjen yläpuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nythän tää herkku tulee taas uusintana. Katson, taas.

Peukuta tätä viestiä ylös, jos olisit antanut Kaidelle.

Peukuta alas, jos  et olisi antanut Kaidelle.

Katsotaan, olisko kukaan lähtenyt Kaiden mukaan :D (Oletus siis, että risteilyllä + tuhannen humalassa)

 

Miten kun ei se Kaide edes yrittänyt koskaan ketään?

Kaide oli myöskin tavallaan peräkammarin poikia. Hän uhosi ja tiesi teoriassa miten pitää toimia, mutta tosipaikan tullen jänisti, vaikka pientä sutinaakin olisi voinut olla luvassa. Emppukin totesi, että baarista lähdettiin yleensä kahdestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gusun ja morsiamen ja Eevan ja Matiaksen ikäero on suunnilleen yhtä suuri. Jostain syystä ekasta ei ole saatu vastaavaa päivittelyä aikaan.

Ei tietenkään, koska Gusu oli stara ja siten kaikkien normisääntöjen yläpuolella.

Matias oli lisäksi ylipainoinen, kömpelö setämies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gusun ja morsiamen ja Eevan ja Matiaksen ikäero on suunnilleen yhtä suuri. Jostain syystä ekasta ei ole saatu vastaavaa päivittelyä aikaan.

Ei tietenkään, koska Gusu oli stara ja siten kaikkien normisääntöjen yläpuolella.

 

Matias oli lisäksi ylipainoinen, kömpelö setämies

Se ihmetyttää, miten Matias ei siinä koomakännissääm törmännyt millään lailla enää Eevaan ja Teijan.

Siinähän se näkyy viimeisen jakson lopulla valvontakamerafilmissä, juuri ennenkuin siirrytään Gusun esittämään "Rakkauteen".



Koiran takaa-ajama tuntematon eläin hyppää laidan yli mereen. Ja tuo eläin sitten imeytyi sinne johonkin jäähdytysveden ottoputkeen, joka tukkeutuessaan olisi aiheuttanut jonkun vehkeen ylikuumentumisen ja sitten varojärjestelmä teki sen  sähkökatkoksen.

Tulipa tässä hiljattain käytyä risteilyllä ja katsottua sarja parin vuoden tauon jälkeen. Aloin mielessäni tekemään sarjalle jatkoa, miltä viides jakso - Paluumatka, voisi näyttää.

Laiva lipuu laituriin harmaan taivaan alla. Tukholman sää on kolea: ohut sumu roikkuu veden yllä, tihkusade kostuttaa laivan kannet. Sataman metallirakenteet helisevät hiljaa tuulessa. Lokit kirkkuvat äänekkäästi, ne ovat ainoat, joilla on vielä voimaa olla riehakkaita.

Kamera viipyy hetken tyhjentyvällä laivalla: käytävillä on lattialle kaatuneita muovimukeja, paperikasseja ja yksinäinen konfettinpala. Väki virtaa ulos putkeen, mutta laivaan jäävä hiljaisuus on yhtä raskas kuin krapula.

OSA 1.

INT. PUTKI TERMINAALIIN AAMU

Matkustajien puheensorina kantautuu kaikuna. Siellä täällä vilahtaa sanoja yöllisestä kaaoksesta:

ÄÄNI (off):

siis sähköt meni ihan yhtäkkiä, pimeetä kaikkialla

TOINEN ÄÄNI (off):

ja joku eläin juoksi kannella, ihan oikeesti, näin sen

Pieniä, katkonaisia tarinoita, jotka muuttuvat matkamuistoiksi jo seuraavana päivänä vaikka niissä ei lopulta ollutkaan mitään suurta.

EXT. LAIVA KOMENTOSILTA AAMU

Kamera poimii Jocken seisomassa ikkunan ääressä. Hän katsoo satamaan, jossa matkustajat astuvat maihin. Hänen selkä suoristuu, ja pienessä hetkessä näkyy ylpeys: laiva on taas tuonut ihmiset turvallisesti Tukholmaan. Hänen mielestään se on edelleen teko, joka ansaitsee arvostusta.

Mutta ylpeys on ristiriidassa väsyneen aamun kanssa ulkona tihkusade, sisällä matkustajien sammuneet kasvot. Jocken kunnianhimo törmää todellisuuden arkisuuteen.

SATAMAN KAUPUNKIIN JOHTAVA PUTKI JATKUU

Cockerspanielimies marssii ensimmäisenä, ylpeänä koirineen. Hänen jälkeensä satunnaisia matkustajia, ja sitten vasta japanilaispariskunta kohteliaita, mutta väsyneitä. Aurinkolasit peittävät vaimon punaiset silmät, vaikka aurinkoa ei ole missään.

Nipa tulee muovipusseineen, aurinkolasit silmillään, huutelee vielä seurueelleen, joka on jo hajonnut. Suomalainen hääporukka kulkee väsyneenä, ryppyisissä vaatteissa. Velin kapakkaporukka liittyy heidän seuraansa, yhtä äänekkäinä mutta jo sammuneina.

Eeva ja Teija astuvat hyväntuulisina ulos. Heidän naurunsa on kirkas, kuin muistutus, että joku voi selvitä laivasta kevyemmin.

Ruotsalainen hääpari taas näyttää mainokselta: virkeät, säteilevät, täydellisesti koordinoidut. Heidän läsnäolonsa tekee suomalaisen seurueen uupumuksesta vielä surkeamman näköistä.

Veli astuu putkeen, mutta ei lähde muiden mukana. Hän pysähtyy, katsoo virtaavaa massaa. Tukholma ei merkitse hänelle mitään. Hän kääntyy takaisin laivaa kohti pieni mutta ratkaiseva ele: hänen maailmansa on vain pubissa ja käytävillä, siellä missä seura antaa illuusion kodista.

Tukholmaan saapuminen tekee halujen ja todellisuuden ristiriidan näkyväksi. Ruotsalainen hääpari on virkeä ja säteilevä, suomalainen uupunut ja rypistynyt. Cockerspanielimies kävelee ylpeänä koirineen, japanilaispariskunta kärsii kohteliaasti. Samu löytää äitinsä ja katsoo laivaa viimeisen kerran helpottuneena, mutta kaihoisasti.

Paluumatkalla yritetään vielä juhlia. Mike soittaa pubissa melankolisia kappaleitaan, Veli kuuntelee hiljaa. Gusu vetää väsyneitä esityksiä, ja silti keski-ikäiset naiset ihailevat häntä kuin tähteä. Hääseurueen viimeiset maljat kilisevät ontosti, Pike on kaasojen kanssa, Jamo Nipan rinnalla tämän epätoivoisissa suunnitelmissa. Matias vaeltaa käytävillä, kohtaa Eevan ja Teijan vielä kerran mutta sanaakaan ei enää tarvita. Annika ja Kaapo juovat kansituoleissa viimeiset siiderinsä, ja heidän nuoruuden energiaansa jää seesteinen jälkilämpö.

Viimeinen yö merellä on jo hiljainen. Osa nukkuu, osa tanssii hitaita. Jocke sanoo peilille omat taikasanansa ilman hymyä, yrittäen resetoida itsensä seuraavaa risteilyä varten.

Helsinkiin saavuttaessa kaikki päättyy hiljaisiin jäähyväisiin. Nipa katoaa muovipussinsa kanssa, Pike ja Jamo kulkevat eri tahtiin, Matias yksin kipsinsä kanssa. Mike sulautuu väkijoukkoon kitara kainalossa, Gusun manageri johdattaa hänet taksiin. Veli yrittää soittaa Samulle, mutta kukaan ei vastaa. Kaide jatkaa yksin, pleijerin kulissia ylläpitäen. Japanilaispariskunta katoaa eleettömästi massaan. Annika ja Kaapo kulkevat vanhempiensa mukana, mutta heidän välillään säilyy salainen katse, muisto omasta yöstään.

Putken päässä Jocke jää yksin. Jenna kävelee ohi, mappi kainalossa, katse jo seuraavassa risteilyssä.