Lue keskustelun säännöt.
Kieltä ei voi oppia aikuisena
25.02.2019 |
Satu on asunut ties kuinka kauan Islannissa, hänen miehensä on islantilainen, hän on opiskellut islantia yliopistossa, hän käyttää islantia koko ajan ja hänellä on Suomessa tehty ylempi korkeakoulututkinto, joka auttaa ymmärtämään järkeilyä vaativia asioita, mutta edelleenkin kieli vain takkuaa. Muutama lainaus:
-
"Mikä on sinulle vaikeinta kaksikielisessä arjessa?
Aikuisten kesken se, että vaikutan islantia puhessani paljon yksinkertaisemmalta mitä oikeasti olen."
-
"Mitä kieltä minä ja puolisoni puhumme yhdessä?
Kun islannin-taitoni alkoi kehittyä, jatkoimme islanniksi. Se on vaatinut kyllä häneltä järjesttömän pitkää pinnaa. En tiedä, olisinko itse pystynyt / pystyisi edelleen keskustelemaan joka päivä aikuisen kanssa, jonka kielen kehitys on ensin 4-vuotiaan tasolla, sitten 10-vuotiaan, 12-vuotiaan... jne."
-
"Kuinka tärkeää minulle on, että lapseni puhuvat suomea?
Tosi tärkeää. Suomen kieli on mahtava kieli ja se on ainoa kieli jota itse osaan todella hyvin."
-
"Saavatko lapset puhua kumpaa kieltä haluavat?
Joskus he toivovat, että voitaisiinko äiti puhua islantia (koska puhun sitä heidän mielestä vähän hassusti ja hitaasti, ja vitsailu vanhempien kustannuksella on tietysti aina hirveän hauskaa), mutta sanon aina silloin että mieluummin suomea, koska se on meidän yhteinen kieli."
-
"Mikä on haastavinta kaksikielisyydessä? Entä kivointa?
Omasta puolestani voin sanoa, että haastavinta on tuo itsensä tunteminen välillä vähän hölmöksi ja hitaaksi islanninkielisessä aikuisessa seurassa ja se, että en voi ikinä sanoa juuri täsmälleen sitä, mitä tarkoitan, sillä en osaa niitä kaikkia nyansseja vielä - enkä tiedä, opinko niitä koskaan."
-
"Tunnetko, että et saa aina itseäsi täysin ilmaistuksi vieraalla kielellä?
Jep, aika usein. Monta kertaa päivässä. Se pitää toisaalta ihmisen hereillä, kun viestintään pitää panostaa joka hetki, jotta se onnistuisi."
Olen itse ollut kauan asiantuntijatöissä ulkomailla. Oma kokemukseni on samanlainen kuin Sadun. Vaikka ulkomaille lähtevät olisivat kuinka koulutettuja ja fiksuja ja toimisivat asiantuntijatehtävissä, niin melkein kaikki heistä jäävät kielipuoliksi huolimatta työnantajan koulutuksesta, omasta opiskelusta ja jatkuvasta kielen käytöstä.
Siksi ihmettelenkin ihmisiä, joilla on kokemuksia nopeasta kielen oppimisesta. En ymmärrä, kuinka se on mahdollista.
Jonkin aikaa sitten Hesariin kirjoitti Venäjän korpeen perheineen muuttanut suomalainen toimittaja. Hän kuvitteli etukäteen, että parhaimmassa kielenoppimisiässä olevat lapset oppisivat venäjän tuosta noin vain muiden lasten seurassa, mutta niin ei käynyt.
Samaa kertovat monet muut expatit. Monille lapsillekaan kieli ei tartu nopeasti, vaan he vaativat loputtomasti toistoja ja harjoittelua.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihmisistä ja kielistä ja taustasta. Itse olen asunut sekä englannin- että ruotsinkielisissä maissa pidempiä aikoja (vuosia) ja jossain vaiheessa osasin ko. kieliä suomen kieltä sujuvammin ja suomen kieli alkoi ruostua ja tunsin itseni "vajaaksi" ja hitaaksi, kun puhuin suomea eli äidinkieltäni.
Ei ollut kyse mistään teeskentelystä, vaan siten kävi ainakin itselleni oikeasti. Lisäksi pelkäsin, että suomen kieli oli ruostunut pysyvästi, mutta se sitten palautuikin melkein huomaamattani parissa kuukaudessa sellaiselle tasolle, ettei enää tarvinnut siitä angstata.
Juuri näin on käynyt minulle! Kun asuu ympäristössä missä suomen kieltä ei läheskään joka päivä kuule, jos ei puhu esim. puhelimessa Suomessa asuvien tuttujen kanssa.
Olen asunut pian kolekymmentä vuotta poissa Suomesta, ja on totinen tosi että kieli ruostuu. Minulle tulee hassuja virheitä kuten se, että sekoitan usein pimeän ja mustan. Siis jos on puhe esim. mustasta vaatteesta sanon pimeä. Usein käy myös niin, että jotain sanaa ei kerta kaikkiaan löydä. Puhumattakaan siitä, että suomen kieleen on tullut omituisia tyhmiä uudissanoja väännettynä englannin kielestä. Niitä en ymmärrä.
En mitenkään allekirjoita etteikö vierasta kieltä opi aikuisena! Oppii väkisinkin, paitsi tietysti ei jos ei alunperinkään kielipäätä ole. Aksentti on sellainen asia joka voi olla vaikea oppia, mutta puhumaan oppii ja itseään ilmaisemaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys on siitä, että huonosti kieltä osaavat luulevat osaavansa kieltä hyvin.
Kielten maisterit tunnistavat kielitaitonsa vaatimattomuuden paljon paremmin kuin kieliummikot.
Helsingin yliopiston venäjän kielen professorikin kertoi, että hänen puhuttu venäjänsä on vajaata.
Kun luin kieliä yliopistolla, niin suomenkielinen yliopistolehtori sanoi tunnilla, ettei hänen kielitaitonsa koskaan kehity lähellekään sitä, mitä se on vieraskielisillä opiskelijoilla.
Kyllä vaan minä opin Saksan aikuisena. Muutettiin miehen kanssa 25- vuotiaina Saksaan. Kumpikaan meistä ei osannut sanaakaan saksaa, mutta nyt puhumme sitä sujuvasti molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on siitä, että huonosti kieltä osaavat luulevat osaavansa kieltä hyvin.
Kielten maisterit tunnistavat kielitaitonsa vaatimattomuuden paljon paremmin kuin kieliummikot.
Helsingin yliopiston venäjän kielen professorikin kertoi, että hänen puhuttu venäjänsä on vajaata.
Kun luin kieliä yliopistolla, niin suomenkielinen yliopistolehtori sanoi tunnilla, ettei hänen kielitaitonsa koskaan kehity lähellekään sitä, mitä se on vieraskielisillä opiskelijoilla.
No avauksessa kyllä viitattiin ns. sosiaaliseen kielitaitoon, eli että henkilö ei vuosienkaan jälkeen pysty seuraamaan keskustelua tai tuottamaan puhetta niin että tuntisi itsensä varmaksi. Ei puhuttu nyt mistään maisterirason akateemisesta kielitaidosta.
Toki Satu ja ap voivat olla perfektionisteja ja ajatella että heillä on paska kielitaito kun eivät osaa muodostaa jokaista lausetta varmuudella kieliopillisesti just oikeen ja ihan joka ilmaus ei ole tuttu.
Mutta kyllä hyvän tason kielitaito on mahdollista oppia aikuisena. Ei sillä taidolla nyt tohtoriksi kannata väitellä, mutta niin että tulee toimeen ja pystyy esim. työskentelemään.
Mutta tässä vastauksessa on kyllä se ydin miksi suomalaiset on niin arkoja käyttämään vieraita kieliä "luulet vaan osaavasi" "et tunnista vajavaisuuttasi" jne.
Ehkä tuossa sitten ollaan poikkeuksellisen kielellisesti lahjattomia. Kieltä ei ole omaksuttu, vaan opeteltu ulkoa, jolloin osaamisesta ei tietenkään voida puhua.