Olen tavannut ihmisen, jonka kanssa tulee olla aina samaa mieltä, muuten hän loukaantuu, tai arvojaan ei saa tuoda esille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyypillistä käytöstä korostuneen narsistisia piirteitä omaavalle henkilölle. Ovat lapsena jääneet vaille pyytetöntä hyväksyntää ja rakkautta. Siitä tarve korostaa itseään ja omaa kaikkitietävuuttään.

Olen työelämässä törmännyt pariin tällaiseen henkilöön. Pyrin välttämään näiden seuraa aina, kun vain mahdollista.

Olet oikeassa. Mutta narsisteja kasvatetaan nyt kiihtyvällä vauhdilla antamalla ylettömästi huomiota ja kasvattamalla vääristyneeseen minäkuvaan, jossa lapsi saadaan kuvittelemaan olevansa hyvin erikoinen, kaikkein viisain, kaunein ja ihanin 7 miljardin ihmisen joukossa ja muutenkin kaiken keskipiste. Lapsi saa keskeyttää aikuisten puheen, häntä "kannustetaan" kehumalla totuudenvastaisesti, liikaa ja ylikorostuneesti. Näitä näkyy jo nuorissa aikuisissa paljon. He joutuvat jatkuvasti ristiriitoihin elämässä, koska eivät saakaan enää jakamatonta huomiota, ihailua ja hyväksyntää persoonalleen ja tekemisilleen. Koko elämänsä on kuullut olevansa hurjan hyvä kaikessa mitä tekee ja kaunein, tottunut saamaan aina huomiota ja olemaan kiinnostava ja ihmeellinen. Kaikki pyörivät itsensä ympärillä sen sijaan, että suuntaisivat huomionsa ja tarmonsa

Instagram malliesimerkkina

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyypillistä käytöstä korostuneen narsistisia piirteitä omaavalle henkilölle. Ovat lapsena jääneet vaille pyytetöntä hyväksyntää ja rakkautta. Siitä tarve korostaa itseään ja omaa kaikkitietävuuttään.

Olen työelämässä törmännyt pariin tällaiseen henkilöön. Pyrin välttämään näiden seuraa aina, kun vain mahdollista.

Olet oikeassa. Mutta narsisteja kasvatetaan nyt kiihtyvällä vauhdilla antamalla ylettömästi huomiota ja kasvattamalla vääristyneeseen minäkuvaan, jossa lapsi saadaan kuvittelemaan olevansa hyvin erikoinen, kaikkein viisain, kaunein ja ihanin 7 miljardin ihmisen joukossa ja muutenkin kaiken keskipiste. Lapsi saa keskeyttää aikuisten puheen, häntä "kannustetaan" kehumalla totuudenvastaisesti, liikaa ja ylikorostuneesti. Näitä näkyy jo nuorissa aikuisissa paljon. He joutuvat jatkuvasti ristiriitoihin elämässä, koska eivät saakaan enää jakamatonta huomiota, ihailua ja hyväksyntää persoonalleen ja tekemisilleen. Koko elämänsä on kuullut olevansa hurjan hyvä kaikessa mitä tekee ja kaunein, tottunut saamaan aina huomiota ja olemaan kiinnostava ja ihmeellinen. Kaikki pyörivät itsensä ympärillä sen sijaan, että suuntaisivat huomionsa ja tarmonsa

Instagram malliesimerkkina

En usko että kehuminenkaan on kovin uhkaavaa vielä, kyllä lapset vertailevat itseään muihin ja tajuavat jo viimeistään alakoulussa, että ihmiset osaavat eri asioita ja joku on aina vähintään jossain parempi. Mutta se tapa, jolla ihmiset suhtautuvat oman lapsen tekemisiin ja käytökseen, on välillä pöyristyttävää. Aikuisilla ihmisillä ei ole kykyä selvittää esim lasten välisiä erimielisyyksiä rauhassa ja järkevästi. Jotkut lähtevät aina siitä liikkeelke, että oma lapsi on aina oikeassa eikä syyllinen mihinkään. Veikkaan, et pahimmat narsistit syntyy siten, etteivät joudu koskaan kantamaan vastuutaan, kun vanhemmat silottelevat, selittävät ja ja suorastaan hyökkäävät. Onneksi useat vanhemmat tutkii ennen ku hutkii.

Joo, työkaverina tuollainen on hirveä. Kerran erehdyin olemaan eri mieltä jossain ihan triviaalissa asiassa, joten työkaveri sai kamalan raivarin ja alkoi syyttää vastaan vänkääjäksi. Kun ainoastaan sanoin hänen väittämäänsä asiaan "aijaa, ei mun mielestä" ihan ystävällisen neutraalilla sävyllä. Lähti ovet paukkuen. Kyseinen tyyppi muutenkin on tosi myrkyllinen osa työyhteisöä, on haukkunu KAIKKI selän takana ja päin naamaa esittää ihanaa ja ystävällistä. Pomoa mielistelee loputtomiin ja kantelee työkaverien henkilökohtaiset asiatkin. Luulin ensin että olen ainoa ketä kohtelee näin, mutta ajan kanssa selvisi muidenkin kokevan tätä samaa tyhjästä raivostumista.

Nuori nainen tässä kyseessä, saman ikäinen melkein kuin minä. Olen alkanut epäillä että hän on epävakaa, kun raivostuu muille niin ihme syistä ja ailahtelee päivittäin. Ja tunnetusti kaikki on aina muiden vika :D on tosi raskasta olla jatkuvasti tekemisissä tällaisen kanssa (sama työhuone), tuntuu kuin munankuorilla kävelisi.

Anna kun arvaan, kyseessä on feministi?

Vierailija kirjoitti:

Anna kun arvaan, kyseessä on feministi?

En ole ap, mutta ainakin minun tapaamani työkaverit, jotka ovat noita huutajia, ovat juttujensa perusteella yleensä persuoletettuja. Eivät todellakaan feministejä. Tuntuvat vihaavan toisia naisia herkästi, miehille lepertelevät lässyttävällä äänellä. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kutsuin sairauttani eräässä ryhmässä sillä nimellä mitä siitä käytettiin(niin kuin moni muukin siellä ryhmässä). Siitä olisi pitänyt käyttää latinankielistä nimeä. Ja tämä sääntö koski ainoastaan minua. Lensin ryhmästä ja se oli epäoikeudenmukaista. Olin kuitenkin vain ystävällinen ja hyväntahtoinen kaikille. Tiedä sitten oliko liian kova pala yp:lle, kun hän kärsi itse pahimmasta versiosta ja minä olin siitä harvinaisesti parantunut lähes kokonaan. Sain liudan komppausviestejä ja ihmettelyjä Yp:n toiminnasta tuon jälkeen.

Sä et tainnut ottaa huomioon tunteita tuossa ryhmässä? Jos olet jo parantunut ja kävit ryhmässä leveilemässä, niin asia saattoi hieman närästää. Aina ei kannata kaikkea sanoa ääneen vaikka olisit "oikeassa".

En ole jo parantunut, sairauteni on edelleen paha, vaikka olen parantunut kymmenissä vuosissa siitä pahimmasta versiosta. Enkä leveillyt. Otin toisten tunteet huomioon, mutta minun tunteita ei otettu.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on tällä hetkellä työkaveri, joka alkaa huutaa asiaan kuin asiaan, jos häntä ei kehu tai myötäile tarpeeksi. On kyse sitten työn tekemisen tavoista tai aivan muista keskusteluista, tämä, ei nyt niin hurjan sivistyneen tai pätevän oloinen henkilö, on erittäin varma jokaisesta mielipiteestään.

Jos tulee pienikin kysymys tai kyseenalaistus, tämä nainen alkaa huutaa, miten kyseenalaistaja ei kuunnellut häntä, eikä ymmärrä, eikä käytä maalaisjärkeä. Tuollaisen ihmisen seura kahdeksan tuntia päivässä on kyllä todella raskasta. Jos en olisi piakkoin vaihtamassa uuteen paikkaan, olisi pakko puuttua asiaan jotenkin.

Luulen tietäväni hieman syitä tuonkin melskaajan pahaan oloon, vaikka onnekseni en tunne häntä paremmin. Harmittaa vain, että jotkut ottavat oikeudekseen käyttäytyä aivan miten raivoava mieli kunakin päivänä sanelee.

Sylkäseppä kerrankin käsiisi ja huikkasi pihalle painimatsiin.

Sen jälkeen asiat on järjestyksessä. Itse tein niin ja oli aika ällikältä lyöty. Mentiin pihalle niin heitteli minua kuin räsymattoa ja taukotuvassa naureskeli vain että miten olen niin paska painimaan.

Heitti päin seinää niin että meinasi kallo murtua.

Sen jälkeen on saanut olla ainoa äänesssä.