Onko varakkaan naisen helpompi löytää mies kuin pienituloisen?

Isotuloiset naiset välillä hieman häpeilevät miesten seurassa omaisuuttaan, ikään kuin tuntevat syyllisyyttä siitä että "ostavat miehen". Rikkaat miehet saattavat laittaa deittiprofiileihin kuvia autostaan ja talostaan, mutta naiset ei. Tuntuu siltä etteivät naiset niinkään pelkää siipeilijämiehiä, vaan enemmän tuollaista sosiaalista paheksuntaa tyyliin "etkö muuten miestä saa kuin lompakkoa raottamalla".

En usko, että huoliteltu ulkonäkö ja siisti asunto karkoittavat miehiä.

Tunnen yhden kovatuloisen naisen joka on hieman klassikkoesimerkki. Luonteeltaan hieman nörtti joka nuorena keskittyi enemmän lääkäriopintoihin kuin bilettämiseen. Nyt kolmekymppinen jolla on rahaa melkein mihin vaan, mutta miehistä ei ole paljoa kokemusta. Tuskin varakkuudesta haittaa on, mutta ei se mitenkään autuaaksikaan tee.

Joillain miehillä on edeelleen joku sellainen kivikautinen katsomus, että heidän pitäisi olla talouden rikkaimpia tai ainakin tärkeimpiä. Kukaan varakas ja menestyvä nainen ei tietysti halua sellaisen kanssa ollakaan, joten vahinko ei ole suuri, mitta on totta, että tämän piirteen moehessä huomaa varmemmin varakas kuin köyhä nainen.

Vierailija kirjoitti:

Isotuloiset naiset välillä hieman häpeilevät miesten seurassa omaisuuttaan, ikään kuin tuntevat syyllisyyttä siitä että "ostavat miehen". Rikkaat miehet saattavat laittaa deittiprofiileihin kuvia autostaan ja talostaan, mutta naiset ei. Tuntuu siltä etteivät naiset niinkään pelkää siipeilijämiehiä, vaan enemmän tuollaista sosiaalista paheksuntaa tyyliin "etkö muuten miestä saa kuin lompakkoa raottamalla".

Kyllä tuota miehilläkin silti esiintyy, jos ovat oikeasti varakkaita eikä mitään sellaisina esiintyviä pelimiehiä.

Varakas nainen voi ottaa sen miehen johon on eniten kiintynyt. Pienituloiselle puolison valinta voi olla samalla myös valinta siitä että muutetaanko joskus omistusasuntoon vai asutaanko ikuisesti vuokralla.

Vierailija kirjoitti:

Joillain miehillä on edeelleen joku sellainen kivikautinen katsomus, että heidän pitäisi olla talouden rikkaimpia tai ainakin tärkeimpiä. Kukaan varakas ja menestyvä nainen ei tietysti halua sellaisen kanssa ollakaan, joten vahinko ei ole suuri, mitta on totta, että tämän piirteen moehessä huomaa varmemmin varakas kuin köyhä nainen.

Ja tuo ei edes ole mitenkään varakkaiden miesten ominaisuus vaan joidenkin keskituloisten tradenomimiesten.

Varakkailla naisilla on sitten niin mielipuolisia vaatimuksia miehen suhteen, ettei sellaisia välttämättä hevin löydy. Keskituloinen/suht hyvätuloinen mies voi ottaa köyhemmän nätin naisen itselleen ja sitouttaa tämän rahalla. Köyhä nainen ei uskalla lähteä suhteesta jos mies muuten on ihana. Äitini oli nuorempana ainakin kuvien perusteella varsin nätti 80-luvulla, mutta pienituloinen pankkitoimihenkilö. Isäni oli silloisella mittapuulla hyvätuloinen insinööri. Ei siis ihmekään, että pariutuminen tapahtui. Äiti hoiti kodin ja isä teki uraa. 

Niin ei se varakas yleensä huoli vähemmän varakasta että kaventaa tarjoamaa tuo varakkuus.En minäkään (en varakas ole,mutta maksettu talo ja ok työ) mitään elättiä halua.

Joillakin naisilla on edelleen kivikautinen katsomus, että miehen täytyy olla varakkaampi.

Miehet pelkäävät varakkaita naisia, sillä naisen hyvät tulot syövät ansiokkaasti miehen itsetuntoa.

Yksi miespuolinen kaverini on sellainen keskituloinen lukion opettaja. Hänen ympärillään pyörivät jatkuvasti kaikki asianajajat, kirurgit ja pankinjohtajat. Lähihoitajilta tai myymäläapulaisilta hän saa aina pakit. Ajattelin pitkään sen olevan hänen omaa toimintaansa että itse hakeutuu vain varakkaiden naisten seuraan ja kelpuuttaa vain heidät. Nyt kun olen hänet jo vuosia tuntenut, niin entistä enemmän tuntuu siltä että varakkaat naiset haluavat hänet eikä toisinpäin.