Seurustelu = lisääntyminen?

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi aika ihmeheppu olla, että suostuisin kodinhoitajaksi ja vakipanoksi ilman perheen perustamista.

Luojan kiitos että ei kaikki naisetkaan halua lapsia.

Toinen tapa nähdä asia on se että naiset yleensä haluavat elämässä eteenpäin menevää (rahaa ja varallisuutta hankkivaa) miestä eniten siinä kiireisimmässä elämänvaiheessa kun on vähiten aikaa yhdessäololle.

Miehet haluavat eniten naista niissä elämänvaiheissa kun on eniten aikaa yhdessäololle.

Totuus taitaa olla etteivät naiset juuri välitä miehistä, ellei miehistä ole hyötyä.

Hei kerrotko nyt mitä se kauhea raataminen on mitä mies joutuu tekemään suhteessa saadakseen seksiä?

Millaisissa keskuteluissa tuollainen toistuu? Mistä niissä on puhuttu? Olisiko vaikka linkkiä niin voi arvioida oliko keskutelun sävy sellainen että siinä puhuttiin perheen perustamisesta tai muusta joka helpoti koetaan viittaavan lapsiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi sitoa itsensä vain seurustelun vuoksi? Pitäisi aika ihmeheppu olla, että suostuisin kodinhoitajaksi ja vakipanoksi ilman perheen perustamista. Miten tämä on miehille epäselvää, että seurustellaan perheen perustamisen vuoksi?

No ehkä joillain miehillä on naiivi romanttinen haave siitä että nainen voisi rakastua heihin ilman että ovat tarpeellisia työläisiä naisen suunnitelmissa.

Lähtökohta seurustelukumppanin ja suhteelle on se, että suunnitelmat ovat yhteisiä. Jos vaan feikkaat pesää saadaksesi niin tokihan sut vaihdetaan heti kun alkaa kitinä siitä miten et halua kotia ja lapsia.

Elämänvaiheet on nämä, IMHO.

Ei vielä perhesuunnitelmia (tai jotain vastaavia), kiinnostus pariutumiseen vähäinen.

Perhesuunnitelmia (tai jotain vastaavia), kiinnostus pariutumiseen kova.

Vastikään tullut ero ja elintaso laskenut, kiinnostus pariutumiseen kova.

Elämä saatu järjestykseen, kiinnostus pariutumiseen vähäinen.

Oon huomannut että jos katselee naista jolla asiat on järjestyksessä, tsäänssit on paljon heikommat. Se on se yksi elämänvaihe johon mies halutaan.

Jos nyt lähdetään siitä että ap on itse puhunut millaista naista etsii ja mihin tarkoituksiin. Hän ei taida kyetä käsittämään sitä että suurin osa ihmisistä ei ole kuten hän ja etsi toista ihmistä mahdollistamaan sitä omaa kiiltokuvaelämää vaan ovat yhdessä tunteiden takia. Sanonut jopa metsästävänsä yksisarvista jota ei taida olla ja sitten tuhlaa aikansa haukkumalla naisia siitä että nämä haluavat jotain mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Millaisissa keskuteluissa tuollainen toistuu? Mistä niissä on puhuttu? Olisiko vaikka linkkiä niin voi arvioida oliko keskutelun sävy sellainen että siinä puhuttiin perheen perustamisesta tai muusta joka helpoti koetaan viittaavan lapsiin.

Huhuu voisko joku antaa esimerkkejä jotta voisi ottaa aloitukseen kantaa? Ap?

Vierailija kirjoitti:

On tuossa perää.

Tämä tulee mieheltä joka on kaukana mistään huippuluokasta millään kriteereillä, mutta varmaankin riittävän hyvää keskitasoa että parisuhde löytyisi.

Se on kuin ON ja OFF. Kun naiset oli parikymppisiä, käsittämättömän vaikeaa saada naista. Sitten kun naiset on kolmekymppisiä tai hieman vajaa, pariutuminen ON. Nyt kun ikää on vähän enemmän ja se "rakentaminen" hoidettu, pariutuminen OFF.

Jos haluaisin perustaa perheen, saatavilla olisi heti parikin n. 15v vuotta nuorempaa joilla on niin kova rakentamiskuume päällä ettei ikäerokaan olisi este (vaikka itse sanoin että mitenkäs kun te olisitte 35v ja minä 50+, nyt siis 43v mittarissa). Oman ikäiset mieluummin haluavat keskittyä harrastuksiin ja muuhun.

Ihan syystäkin miehet miettii onko naisen rakkaus aitoa vai onko mies pelkkä kävelevä rakentamiskone. Varmaan naiset sitten miettii ovatko miehille pelkkiä seksileluja.

Ehkä se ajatus pariutumisen romanttisuudesta on pelkkää harlekiiniosastoa...

Millä tavalla mielestäsi on romanttista, että aikuiset miehet täällä vinkuu kun eivät pääse nussimaan nuoria kauniita naisia ilman mitään sitoutumista ja vastuuta? Siihenhän näitten ulisijoiden ongelma kiteytyy.

Vierailija kirjoitti:

Elämänvaiheet on nämä, IMHO.

Ei vielä perhesuunnitelmia (tai jotain vastaavia), kiinnostus pariutumiseen vähäinen.

Perhesuunnitelmia (tai jotain vastaavia), kiinnostus pariutumiseen kova.

Vastikään tullut ero ja elintaso laskenut, kiinnostus pariutumiseen kova.

Elämä saatu järjestykseen, kiinnostus pariutumiseen vähäinen.

Oon huomannut että jos katselee naista jolla asiat on järjestyksessä, tsäänssit on paljon heikommat. Se on se yksi elämänvaihe johon mies halutaan.

 

Olen pitkän linjan sinkku mutta pariutuisin mielelläni jos sopiva löytyisi. On varallisuutta eli sillä kortilla ei kannata pelata, etsin elämänkumppania. Miehiä näkyy kiinnostavan eniten ulkonäkö jonka perusteella oltaisiin heti vailla vit tua. Niitä joita kiinnostaisi pariutuminen kiinnostaisi se melkein kenen kanssa vaan. Jokainen mies joka vaivaantuu keskustelemaan, kuuntelemaan ja kertomaan omista ajatuksistaan saa taatusti naisen ja parisuhteen.

Vielä sanoisin että nainen kantaa isomman vastuun lapsista joten kannattaa vähän katsoa kenen matkaan lähtee.

En tiedä onko tuo aloituksessa esitetty todelliuudessa joku oikea ilmiö, tuskin mittava. Se nyt vain on yleensä niin, että ihminen, mies tai nainen, etsii ihmistä, joka saa syttymään ja ideaalitilanteessa tunne on molemminpuolinen. Jotkut löytävät seurustelukumppanin nuorempina, toiset vanhempina, osalla kriteerit on kohtuuttomat, osalla ei ole mitään kriteerejä. Deittimaailmassa pätee yleensä, että sopiva seurustelukumppani löytyy sitä helpommin mitä paremmin itsellä asiat ovat.

Aikalailla yhtä paljon sinkkunaisiakin on vailla sopivaa seurustelukumppania kuin miehiä. Toki joitain yksittäisiä elämänsä käksikirjoittajia saalistaa miestä siittäjäksi ja elättäjiksi. Varmaan saman verran on miehiä, jotka metsästävät naista edustavaksi kodinhoitajaksi. Yleensä kuitenkin molemmat sukupuolet etsivät sitä oikeaa kunnes sellainen löytyy ja sitten jaetaan elämä yhdessä niinkuin hyvältä tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi sitoa itsensä vain seurustelun vuoksi? Pitäisi aika ihmeheppu olla, että suostuisin kodinhoitajaksi ja vakipanoksi ilman perheen perustamista. Miten tämä on miehille epäselvää, että seurustellaan perheen perustamisen vuoksi?

Niinpä. Mikäli ei ole yhteistä visiota tulevaisuudesta ei ole mitään järkeä alkaa seurustella. Tapasin fuksivuonna miehen jolla oli selvä suunnitelma elämälleen. Opiskelu, valmistuminen, työ ja perhe. Mukava, älykäs, huumorintajuinen ja luotettava tyyppi, joka halusi minun kanssani tähän ryhtyä. Muutettiin yhteen mentiin naimisiin ja opiskeltiin, valmistuttuaan ja mentiin töihin. Hommat tuun kämppä ja mies ehdotti lasten tekoa. Näin tehtiinkin. Kolme kappaletta. Harva tyyppi on 20 v iässä valmis sitoutumaan tähän. Joka on seurustelee. Kuka hullu jonkun haahuilijan kanssa haluaisi olla?

Ai että jos parikymppisenä ei tiedä ihan varmuudella, mitä elämältään haluaa, niin ei kannata alkaa seurustelemaan? Lol.

No, kyllä minäkin tiesin parikymppisenä melko pitkälle, mitä elämältäni haluan. Ne olivat opiskelu, valmistuminen, työ ja elämästä nauttiminen. Viimeisenä mainittu tarkoittaa sitä, että siihen kuvioon ei tule nyt eikä koskaan lapsia mukaan hidastamaan vauhtia ja viemään rahojani, jotka voin ilman lapsia käyttää muuhun elämään yhdessä kumppanin kanssa. Tiesin, että kuka tahansa minulle lastenhankintaa olisi ehdottanutkaan, vastaus siihen olisi ollut ehdottoman kielteinen ja asia sitä myöten myös loppuun käsitelty.

Niin miehet kuin naisetkin ovat yksilöitä ja haluavat eri asioita. Mikä ongelma tämä on sinulle? Mieheni ja minä halusimme sitoutua toisiimme ja elää tietynlaista elämää. Sinä et halua samaa ja se on täysin ok. Sun vaan on turha olettaa , että haluamasi hedonistisen elämäntyyli onnistuu ihmisen kanssa, joka haluaa perheen. Eli esim. Sinun ja minun elämänarvot olisivat olleet niin selkeässä ristiriidassa ettei edes seurustelusuhdetta olisi syntynyt. Ja tuskinpa se kumpaakaan meistä harmittaa.

Joskus täällä miehillä on se omituinen käsitys, että se parisuhde voisi toteutua ihan kenen kanssa tahansa, mutta näinhän se ei ole. Simppeli perusvaatimus on, että viehätetään toisiaan ja halutaan samoja asioita elämässä. Jotkut haluaa pelkkää seksiä ja huvitustä , toiset haluaa sitoutumista ja lapsia. Jotkut jopa tyytyy ihan vaan kumppanuuteen , jotkut haluaa syvällisempää yhteyttä. Jokaisen täytyy löytää se itselle sopiva kumppani.Mikä tässä on niin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi sitoa itsensä vain seurustelun vuoksi? Pitäisi aika ihmeheppu olla, että suostuisin kodinhoitajaksi ja vakipanoksi ilman perheen perustamista. Miten tämä on miehille epäselvää, että seurustellaan perheen perustamisen vuoksi?

Niinpä. Mikäli ei ole yhteistä visiota tulevaisuudesta ei ole mitään järkeä alkaa seurustella. Tapasin fuksivuonna miehen jolla oli selvä suunnitelma elämälleen. Opiskelu, valmistuminen, työ ja perhe. Mukava, älykäs, huumorintajuinen ja luotettava tyyppi, joka halusi minun kanssani tähän ryhtyä. Muutettiin yhteen mentiin naimisiin ja opiskeltiin, valmistuttuaan ja mentiin töihin. Hommat tuun kämppä ja mies ehdotti lasten tekoa. Näin tehtiinkin. Kolme kappaletta. Harva tyyppi on 20 v iässä valmis sitoutumaan tähän. Joka on seurustelee. Kuka hullu jonkun haahuilijan kanssa haluaisi olla?

Ai että jos parikymppisenä ei tiedä ihan varmuudella, mitä elämältään haluaa, niin ei kannata alkaa seurustelemaan? Lol.

No, kyllä minäkin tiesin parikymppisenä melko pitkälle, mitä elämältäni haluan. Ne olivat opiskelu, valmistuminen, työ ja elämästä nauttiminen. Viimeisenä mainittu tarkoittaa sitä, että siihen kuvioon ei tule nyt eikä koskaan lapsia mukaan hidastamaan vauhtia ja viemään rahojani, jotka voin ilman lapsia käyttää muuhun elämään yhdessä kumppanin kanssa. Tiesin, että kuka tahansa minulle lastenhankintaa olisi ehdottanutkaan, vastaus siihen olisi ollut ehdottoman kielteinen ja asia sitä myöten myös loppuun käsitelty.

Niin miehet kuin naisetkin ovat yksilöitä ja haluavat eri asioita. Mikä ongelma tämä on sinulle? Mieheni ja minä halusimme sitoutua toisiimme ja elää tietynlaista elämää. Sinä et halua samaa ja se on täysin ok. Sun vaan on turha olettaa , että haluamasi hedonistisen elämäntyyli onnistuu ihmisen kanssa, joka haluaa perheen. Eli esim. Sinun ja minun elämänarvot olisivat olleet niin selkeässä ristiriidassa ettei edes seurustelusuhdetta olisi syntynyt. Ja tuskinpa se kumpaakaan meistä harmittaa.

Joskus täällä miehillä on se omituinen käsitys, että se parisuhde voisi toteutua ihan kenen kanssa tahansa, mutta näinhän se ei ole. Simppeli perusvaatimus on, että viehätetään toisiaan ja halutaan samoja asioita elämässä. Jotkut haluaa pelkkää seksiä ja huvitustä , toiset haluaa sitoutumista ja lapsia. Jotkut jopa tyytyy ihan vaan kumppanuuteen , jotkut haluaa syvällisempää yhteyttä. Jokaisen täytyy löytää se itselle sopiva kumppani.Mikä tässä on niin vaikeaa?

Tähän asiaan liittyy myytti jossa tunteet ja järki ovat keskenään ristiriidassa. Esim. on laskelmoivat gold diggerit vs tavalliset naiset jotka eivät välitä rahasta ja statuksesta, tai elättäjän metsästäjät vs rakkaudesta pariutuvat prismapariskunnat.

Todellisuudessa 99% naisista syttyy rahasta/statuksesta, mutta yleensä halo-efektin kautta. "Rikas mies olikin ihan tavallinen, se sytytti". Mutta roskakuskin tai työttömän tutkijan tavallisuus ei sytyttänytkään.

Sama pätee ketjun aiheeseen. Naisen päässä alkaa pyöriä haaveet perheestä ja ihanasta unelmatalosta -> tavismies joka oli vuosi sitten ilmaa alkaakin näyttämään kiinnostavalta.

Todellisuudessa ero "pinnallisen" ja "ei-pinnallisen" naisen välillä on aika merkityksetön. Molemmat haluavat samoja asioita, toinen vain on tietoinen siitä mitä haluaa.

Tähän asiaan liittyy myytti jossa tunteet ja järki ovat keskenään ristiriidassa. Esim. on laskelmoivat gold diggerit vs tavalliset naiset jotka eivät välitä rahasta ja statuksesta, tai elättäjän metsästäjät vs rakkaudesta pariutuvat prismapariskunnat.

Todellisuudessa 99% naisista syttyy rahasta/statuksesta, mutta yleensä halo-efektin kautta. "Rikas mies olikin ihan tavallinen, se sytytti". Mutta roskakuskin tai työttömän tutkijan tavallisuus ei sytyttänytkään.

Sama pätee ketjun aiheeseen. Naisen päässä alkaa pyöriä haaveet perheestä ja ihanasta unelmatalosta -> tavismies joka oli vuosi sitten ilmaa alkaakin näyttämään kiinnostavalta.

Todellisuudessa ero "pinnallisen" ja "ei-pinnallisen" naisen välillä on aika merkityksetön. Molemmat haluavat samoja asioita, toinen vain on tietoinen siitä mitä haluaa.[/quote]

Aikamoinen yleistys tuo 99% ja vielä "halo-efektin kautta". Miten määrittelet rikkaan miehen? Omallani on hyvä duuni ja hyvät tulot. Onhan se ihan kivaa, että on varaa siivoojaan ja illallisiin viinipaketteineen, mutta monta kertaa suurempi syy on, että pärjäävä mies on kiinnostavaa seuraa. Sohvaperuna ei itseäni kauaa viehätä, dynaamisemmalla persoonalla on enemmän annettavaa. Ikuinen rahasta kitinäkin olisi aika masentavaa. Tämä toimii meillä kahteen suuntaan - itsekin olen aktiivinen ja pärjäisin taloudellisesti omillani aivan mainiosti. Toisen tukeminen on eri kuin perässä vetäminen, tasapainoisessa parisuhteessa tuetaan paljon, vedetään perässä vain huonoimpina aikoina. Jos sinusta tuntuu, että nainen on vain vaatimassa ja "palkkioksi" mies saa vongata pesää silloin tällöin, olet ehkä törmäillyt vääriin naisiin. Ehkä tavoitteesi parisuhteessa ei kohtaa tuntemiesi naisten kanssa. Mene tiedä, mutta luulen, että isoin syy tilanteeseesi löytyy peilistä. 

DDD kirjoitti:

Tähän asiaan liittyy myytti jossa tunteet ja järki ovat keskenään ristiriidassa. Esim. on laskelmoivat gold diggerit vs tavalliset naiset jotka eivät välitä rahasta ja statuksesta, tai elättäjän metsästäjät vs rakkaudesta pariutuvat prismapariskunnat.

Todellisuudessa 99% naisista syttyy rahasta/statuksesta, mutta yleensä halo-efektin kautta. "Rikas mies olikin ihan tavallinen, se sytytti". Mutta roskakuskin tai työttömän tutkijan tavallisuus ei sytyttänytkään.

Sama pätee ketjun aiheeseen. Naisen päässä alkaa pyöriä haaveet perheestä ja ihanasta unelmatalosta -> tavismies joka oli vuosi sitten ilmaa alkaakin näyttämään kiinnostavalta.

Todellisuudessa ero "pinnallisen" ja "ei-pinnallisen" naisen välillä on aika merkityksetön. Molemmat haluavat samoja asioita, toinen vain on tietoinen siitä mitä haluaa.

Aikamoinen yleistys tuo 99% ja vielä "halo-efektin kautta". Miten määrittelet rikkaan miehen? Omallani on hyvä duuni ja hyvät tulot. Onhan se ihan kivaa, että on varaa siivoojaan ja illallisiin viinipaketteineen, mutta monta kertaa suurempi syy on, että pärjäävä mies on kiinnostavaa seuraa. Sohvaperuna ei itseäni kauaa viehätä, dynaamisemmalla persoonalla on enemmän annettavaa. Ikuinen rahasta kitinäkin olisi aika masentavaa. Tämä toimii meillä kahteen suuntaan - itsekin olen aktiivinen ja pärjäisin taloudellisesti omillani aivan mainiosti. Toisen tukeminen on eri kuin perässä vetäminen, tasapainoisessa parisuhteessa tuetaan paljon, vedetään perässä vain huonoimpina aikoina. Jos sinusta tuntuu, että nainen on vain vaatimassa ja "palkkioksi" mies saa vongata pesää silloin tällöin, olet ehkä törmäillyt vääriin naisiin. Ehkä tavoitteesi parisuhteessa ei kohtaa tuntemiesi naisten kanssa. Mene tiedä, mutta luulen, että isoin syy tilanteeseesi löytyy peilistä. 

Osalle miehistä nainen on vain väline jolla kohottaa omaa statusta toisten miesten silmissä. Oli sitten yhdenillansuhteet tai parisuhde. Etsivät sitä joka sopii siihen omaan kuvaan jonka haluaa maalata muille itsestään.

Toisille vain hyvin vaikea myöntää tätä. Esim jotkut haluaa sen neitsyen suhteeseen voidakseen sanoa että juuri hän oli se joka pääsi tämän valloittamaan kun kukaan muu ei onnistunut.