Onko idioottimaisen kuulosta jos utelee toisen asioita?

En tiedä, pidetäänkö vähä-älyisenä, mutta minä pidän epäkohteliaana.

Itse en kyselisi kuin "Mitä kuuluu". Koska en halua olla uteleva juoruämmä.

Riippuu mitä utelet ja kuinka läheisiå olette. Ja myös kontekstista.

Toisilta ei udella mm. raha-asioita tai parisuhteen tilasta. Toki jos ystävä on aiemmin näistä avautunut, niin on ihan ok kysyä miten sillä rintamalla menee, mutta pitää osata lukea toisen puheista ja eleistä, haluaako tämä jättää aiheen sikseen.

Sitten on toki vielä sellaista utelua, josta toiselle tulee vain outo olo. Saattaa olla liian yksityiskohtaista kyselyä ja tilanteeseen nähden outoa. Esim. laitat viestin mitä kuuluu vs. laitat viestin: syötkö juuri nyt iltapalaa..

Minulta on kysytty paljonko tienaan ja paljonko on rahaa tililläni. Pidän kysyjiiä erittäin epäfiksuina ja moukkina, vaikka ylimyksiä kuvittelevat itse olevansa. Emme tunteneet toisiamme hyvin.

Samaa mieltä siitä että "uteleminen" on jo terminä vähän liukuva: sama kysymys johon vastaan mielelläni jos paras ystäväni sitä kysyy onkin jonkin puolitutun tai vieraan esittämänä mielestäni utelemista.

En yhdistä tätä älyyn. Jotkut vaan ovat tottuneet elämään tosi "iholla" näissä asioissa ja tietää toisista todella henkilökohtaisia asioita.

Utele ensin. Laita sit heti muka perään sydämiä ja muuta lässyn lässytystä. Huom!! Tärkeintä on, että et unohda tarjota lopuksi apuasi. Koska muuten paljastut juorukelloksi.

Kyllä. Vain huonokäytöksinen typerys utelee muiden asioita.

Minä pidän sellaista juurikin vähä-älyisenä. Minulla on esimerkiksi lähisukulainen joka kyselee minulta  koko ajan naapureideni (joita hän ei edes varsinaisesti tunne) asioista. Hän kyllä varmaan pitää minua vastaavasti jotenkin lahjattomana koska vastaan aina kaikkeen hölmistyneenä "en tiedä". Mutta kun minua itseäni ei oikeasti kiinnosta onko naapurin terassi jo valmis ja mitä se maksoi, käykö toisen naapurin lapset päiväkodissa vai perhepäivähoitajalla tai mihin kolmas naapuri kulkee talojen välistä polkua pitkin koska hänellä on toinen tie lähempänä.

Tämän kääntöpuolena saan myös itse yksityiskohtaisia selostuksia minulle täysin vieraiden ihmisten mökkiremonteista, tiekiistoista ja lastenhoitojärjestelyistä. Minun on todella vaikea nähdä miksi.

I'm sorry, jos on asunut ikänsä samalla kylällä niin ei sellaselta voi odottaa ihan niinku käytöstapoja. Opettele vastaamaan ympäripyöreästi.

Vierailija kirjoitti:

Utele ensin. Laita sit heti muka perään sydämiä ja muuta lässyn lässytystä. Huom!! Tärkeintä on, että et unohda tarjota lopuksi apuasi. Koska muuten paljastut juorukelloksi.

Mun äiti tekee näin ja kaikki kyllä tajuavat juorukelloksi.

Utelu on outoa. Jos melkein tuntematon kysyy erittäin henkilökohtaisia asioita, sellaisia, mitä odottaisi kuulevansa vain pitkäaikaisilta ystäviltä, herää kysymys mitä varten utelua suoritetaan. Vai kiinnostaako toisia oikeasti ihan pohjattomasti aivan kaikkien asiat.

On se idioottimaista ja jopa noloa, jos menee kohteliaan "mitä kuuluu"-kysymyksen ulkopuolelle ja aloittaa sinnikkään ristikuulustelun. Yksityisyyden rajoja ei saa polkea.

Sukulaiset yrittivät aina ennen udella asioitani, mutta koskaan en kertonut mitään. Sain omituisen maineen. Mutta en ole koskaan hyväksynyt sitä, että ensin udellaan asioita, jotka sitten höystettynä levitetään ympäri kyliä. Joskus suutuin äidillenikin siitä, että hän oli halunnut kehuskella joillakin hyvin menneillä jutuillani. Jollakin tasolla ymmärsin sen, sillä meidän kyläyhteisössämme eukot kilpailivat sillä, miten lapset pärjäsivät koulussa, montako ällää kirjoittivat, miten pitkälle opiskelivat jne. Niin ja tietysti, loytyikö erinomainen seurustelukumppani ja solmivatko edullisen naimakaupan. 

on se parempi, ku nii et selvitetää urkkimalla asiat. :D

Siis jos mulla on vaikka kaveri, otan kohteliaisuutena jos se haluaa tietää mun elämästä. Mut jos se on ihminen jota en tunne niin en tykkää jos kysytään jtn tosi henkilökohtasta. :D

On.