Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
KOTIÄIDIT Kysymyksiä teille!
21.02.2019 |
Nautitteko kotona olemisesta enemmän kuin työelämästä?
Onko miehellänne sellaiset tulot, joka mahdollistaa teidän kotona olemisen?
Millaista arkenne on?
Arvostan kotiäitejä todella paljon. On aivan ihana ajatus, että jotkut pystyvät jättäytymään työelämästä ja huolehtimaan täysipäiväisesti kodista ja perheestä. Itsellä haaveissa sama aikanaan, jos omia lapsia vain suodaan ja elämäntilanne mahdollistaisi kotiin jäämisen.
Kommentit (42)
Mies on 8-18 töissä ja jaksaa sen jälkeen olla huippuisä ja remontoi toisella kädellä taloa, itse teen tässä samalla kun valmistan ruokaa ja siivoan, väitöskirjaa.
Buahahahahaa!!!! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun oma äiti oli kotiäitinä, nykyään kun olen aikuinen, on käynyt töissä jo muutaman vuoden. Isä oli suhteellisen hyväpalkkaisessa työssä rakennusalalla, ja pärjättiin perheenä oikeen mainiosti. Oon ikuisesti kiitollinen äidille siitä, että oli kotona vastassa kun tulin koulusta, oli kiinnostunut mun päivän kulusta jne... Ehkä se on osaltaan vaikuttanut myös siihen että meillä on todella hyvät ja lämpimät välit nykyään.
T. Aloittaja
Herran jestas kun tuolla yhdellä on vaikeaa jos joku on ihan tyytyväinen elämäänsä kotiäitinä ja on kaikki ok. Pitääkö tässä nyt ripotella tuhkaa päähän ja pyytää anteeksi hyvää miestä ja ihania lapsia?
Miten voi olla joltakin pois jos meillä menee hyvin? Ei ole mitään paineita eikä suoriteta elämää hampaat irvessä mutta tuo mies nyt vaan on noin aktiivinen joten sorry siitä.
Olin kotona noin 3 vuotta ja ei ollut minun juttuni. Kaipasin koko ajan töihin, koska kotona ollessani olin vastuussa melkein kaikesta jota vihaan tehdä (siivoaminen, kokkaaminen) :D kun ollaan kumpikin töissä niin hommat menee 50/50. Huomasin myös että kotona ollessani miehen siisteysstandardit nousi ihan älyttömästi, oletti siis että koko kämppä on putipuhdas kun tulee kotiin. Meitä kumpaakin stressasi se elämäntyyli ihan liikaa.
Jos sinä epäuskoinen et pysty hoitamaan kuin duunisi ja sitten olet finaalissa niin hyvä niin.
Onneksi en ole naimisissa sinun kanssasi ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä kerro kenellekään IRL kuinka ihanaa elämäni on kotiäitinä koska aina on joku kateellinen tai muuten vaan vihamielinen joka saisi siitä vikaa ja lataisi paskaa niskaan.
Minulle se kotiäityys ei sopinut, stressasin liikaa rahasta ja kodista. Vaihdettiin, mieheni oli kotona 2 vuotta ja minä olin töissä. Oli muuten ihan toisenlainen olo, tämä oli mahdollista vaikka miehelläni oli parempi työ ja palkka, mutta säästäväisesti elettiin. Nyt on yksi aikuinen ja toinen on teini, lapset ovat siis olleet hoidossa 3 vuotiaasta lähtien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää muuten kertoa miehelle että hän on liian hyvä ollakseen totta :) Että tämä meidän elämä on vain harhaa ja fantasiaa. Ja kun minä luulin että aika tavis elämää tämä kuitenkin on koska meillä on lähipiirissä paljon muitakin aktiivisia äitejä ja isiä lapsineen.
Nykyään ei saa olla onnellinen ja tyytyväinen kotiäiti. Ja miehiä ei saa kehua vaan heitä pitää vain haukkua.
Kaikki miehet muka on vaan huonoja isiä ja pelkkiä laiskimuksia. Lapsia ei saa haluta ja tehdä...ei nuorena eikä vanhana...aina on väärä aika.
Osalle on ihan vaikea uskoa että on onnellisia lapsiperheitä olemassakaan.
En tiedä mistä johtuu. Onko se oma lapsuus ollut niin huono vai mikä on taustalla?
Ei minullekaan ole vaikea ymmärtää että kaikki ei lapsia halua ja monet haluaa olla sinkkuja ja moni haluaa vain tehdä töitä ja uraa. Ja he ovat onnellisia juuri niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haluaisi olla kotiäiti mutta meidän kuopus on vasta 2 v enkä haluaisi laittaa sitä hoitoon vielä puoleen vuoteen. Mulla on niin takaraivossa se ajatus että vasta 2.5 v nauttii päiväkodissa olosta. Välillä ollaan ostettu ruokaa luottokortilla, mutta nyt menee taloudellisesti paremmin. Mutta ennen oli mies paljon enemmän kotona kun nyt. Nyt saattaa olla melkein puoli kuukautta työreissuilla ulkomailla eli aika raskaalta tämä elämä tuntuu. Kuopus on kuin iso vauva. Kävelee kyllä mutta on muuten ihan vauvamainen. Heräilee monta kertaa yössä ja mä pääsääntöisesti hoidan nämä heräilyt.
Nyt haen opiskelemaan eli syksyllä menen joko opiskelemaan tai töihin. Pelottaa jo nyt miten saan arjen sujumaan yksin. Mutta ahdistaa ihan älyttömästi sekin ajatus että jäisin kotiäidiksi. Paras olisi kun saisin jonkun kivan osapäivätyön koska haluaisinhan mä toki viettää aikaa lasteni kanssa enemmän kuin 2 tuntia päivässä. Tai olisipa se opiskelu niin helppoa että voisin pitää välillä vapaata.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä kerro kenellekään IRL kuinka ihanaa elämäni on kotiäitinä koska aina on joku kateellinen tai muuten vaan vihamielinen joka saisi siitä vikaa ja lataisi paskaa niskaan.
Juu ei kannata. Tässä maassa kadehtitaan kyllä ihan kaikkea! Paras kun ihan vaan lähipiiri tietää asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihania kokemuksia monilla. Onnellisuus selvästi huokuu monista kirjoittajista.
Joku kommentoikin mielestäni osuvasti, ettei työnantaja tule haudalle muistelemaan. Ja se on totta!!
Miten musta tuntuu että se on siinä vaiheessa ihan sama tuleeko joku vai ei....
Mut hyvä miettiä noin pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihania kokemuksia monilla. Onnellisuus selvästi huokuu monista kirjoittajista.
Joku kommentoikin mielestäni osuvasti, ettei työnantaja tule haudalle muistelemaan. Ja se on totta!!
Miten musta tuntuu että se on siinä vaiheessa ihan sama tuleeko joku vai ei....
Mut hyvä miettiä noin pitkälle.
... Tai ehkä sen 8-18 työskentelevän huippuisä haudalla on niin työnantaja että ne ihanat ballerinat js jääkiekkoilijat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ja kyllä.
Lapset 11v, 9v, 8v, 6v, 4v, 2v, 1v ja 2kk. Kyllä on vuosien mittaan metsäretket lyhentyneet ja askartelut yksinkertaistuneet tän kotimamman hoivissa mutta hyvin nuo silti on hoidettu ja minäkin järjissäni. Ja mies tyytyväinen.
Pääasia, että itse arvostan kotiäitiyttä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja kyllä.
Lapset 11v, 9v, 8v, 6v, 4v, 2v, 1v ja 2kk. Kyllä on vuosien mittaan metsäretket lyhentyneet ja askartelut yksinkertaistuneet tän kotimamman hoivissa mutta hyvin nuo silti on hoidettu ja minäkin järjissäni. Ja mies tyytyväinen.
Ihana ! Sä niin kiteytit sen.. Tosin mulla on vaan kolmasosa tuosta lapsimäärästä, mutta silti. Voimia!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja kyllä.
Lapset 11v, 9v, 8v, 6v, 4v, 2v, 1v ja 2kk. Kyllä on vuosien mittaan metsäretket lyhentyneet ja askartelut yksinkertaistuneet tän kotimamman hoivissa mutta hyvin nuo silti on hoidettu ja minäkin järjissäni. Ja mies tyytyväinen.
Oho, teilläpä on iso perhe! :) Arki taitaa olla melkosen vauhdikasta! :D
Mies elättää. Arki on täynnä suunniteltua toimintaa: kirjastokäyntejä, ulkoilua, leipomista, perhekahviloita, askartelua, temppuratoja, museoretkiä... Kivaa on muuten, mutta omat 833aivot kaipaavat virikkeitä ja aikuista seuraa. Opiskelemalla samalla pysyy järkikin päässä, vaikka kymmenettä kertaa samaa lattiaa siivotessa tunnin sisään järki tuntuu välillä jättävän.
Vierailija kirjoitti:
Mies elättää. Arki on täynnä suunniteltua toimintaa: kirjastokäyntejä, ulkoilua, leipomista, perhekahviloita, askartelua, temppuratoja, museoretkiä... Kivaa on muuten, mutta omat 833aivot kaipaavat virikkeitä ja aikuista seuraa. Opiskelemalla samalla pysyy järkikin päässä, vaikka kymmenettä kertaa samaa lattiaa siivotessa tunnin sisään järki tuntuu välillä jättävän.
Juu, tottakai arki on täynnä suunniteltua toimintaa! Uskotko ton itse?
Alue: Aihe vapaa
Ihania kokemuksia monilla. Onnellisuus selvästi huokuu monista kirjoittajista.
Joku kommentoikin mielestäni osuvasti, ettei työnantaja tule haudalle muistelemaan. Ja se on totta!!