Kummallista...kun olin nuori, hoikka ja kaunis, miehet eivät olleet
läheskään niin kiinnostuneita minusta kuin nyt, kun lähentelen viittä kymppiä.
Tosin olen edelleenkin kasvoista kaunis (kauniimpi omasta mielestä kuin nuorena), mutta kiloja on 25 enemmän kuin nuorena (nuorena olin järkyttävän laiha), nyt on kiloja oikeissa paikoissa, mm. E-kupin rinnat (nuorena oli A), ja vyötärö edelleen löytyy, takapuoli tietysti isompi ja pyöreämpi.
Mutta, sitä ihmettelen kun nyt saisin tuosta vaan kolmikymppisiä miehiä ja nuorena en saanut sen ikäisiä sitten millään, aina sanoivat että olin liian nuori heille. Mitä ihmettä :D
Kommentit (6)
Olin siis järkyttävän laiha nykyisestä painosta katsoen, eli silloin 176 cm ja 60 kg. En siis mikään anorektikko.
Ap
Jos joku mies laittaisi vastaavan viestin (siis uskottavan, ei mitään hopeaketun provoa) niin tämä avaus täyttyisi viesteistä että naiset arvostavat elämänkokemusta enemmän kuin ulkonäköä. Ja että jotkut parikymppiset klopit ovat kaikkea muuta kuin hyvännäköisiä.
Eli kai se sama on naisella.
Vanhana sitä höperöityy pikkuhiljaa ja alkaa luulemaan asioita.
Kuten esimerkiksi sitä, ettei kuussa olekaan käyty, ilmastonmuutoksen tapahtuminen ja se, että saisi kolmekymppisiä miehiä.
Vanhana sitä joskus myös muistaa käydä vessassa kakalla, mutta unohtaa laskea housut.
Sitä se ikä teettää.
Ap näkee näkyjä ja kuulee harhoja. Ja uskoo niihin, heitä varten on omat hoitolaitokset.
Vierailija kirjoitti:
Olin siis järkyttävän laiha nykyisestä painosta katsoen, eli silloin 176 cm ja 60 kg. En siis mikään anorektikko.
Ap
Huonon trollin tunnistaa siitä että tarina kehittyy kokoajan eteenpäin jollain tapaa.
No sanoit itsekin että olit "järkyttävän laiha". Harvempi mies syttyy anoreksikoista.