Millainen on parisuhteesi tila tällä hetkellä?

Ollaan tultu lapsen syntymän jälkeen paremmin toimeen kuin ennen jostain mysteerisestä syystä. Yhdessä nyt 10 vuotta. Lapsi 6 kk. En tiedä ollaanko ikuisesti yhdessä, mutta arki sujuu tällä hetkellä mukavan leppoisasti.

Meillä tällaista.

Ei juuri mikään voisi olla paremmin :) 4 vuotta yhessä ja häitä suunnitellaan

Juhlistimme juuri eilen ensimmäistä vuosipäiväämme. Hyvin menee, vaikka raskaita asioita onkin mahtunut paljon vuoteen jonka olemme yhdessä viettäneet. Yhdessä koetut vaikeudet ovat vain vahvistaneet uskoani siitä, että olen löytänyt sen oikean. Tuntuu siltä, että olen löytänyt sekä parhaan ystävän että kumppanin. <3

Miksi joku alapeukuttaisi toisen (minun) parisuhdetta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme olleet yhdessä 2 vuotta ja kävimme läpi juuri sen pakollisen "ison riidan", jonka aikana selvitetään omia ja toisen rajoja, halua jatkaa, yhteisiä päämääriä jne. Selvisimme siitä ja jatkamme yhteiseen tulevaisuuteen rauhallisin mielin.

Eli kuherteluvaihe ohi?

No minkälaisista asioita sovitte? Mitkä olivat epäkohtia?

Meillä oli hankala lähtökohta siten, että toinen meistä oli eronnut pitkästä (10 v.) parisuhteesta ja toinen oli koko aikuisikänsä yksin elänyt ikisinkku. Toinen siis toteutti parisuhdetta "vanhalla kaavalla" ja toinen vasta harjoitteli parisuhteessa oloa :)

Kävimme läpi asioita ja sitä miten toisen käyttäytyminen toiselle näyttäytyy, opimme ymmärtämään toisiamme paremmin. Sovimme tilan antamisesta ja rauhallisesta etenemisestä. Kumpikin tajusi, että meillä ei ole kiire mihinkään ja rakkaus ei katoa vaikkei toista näkisi koko aikaa.

Naimisissa kymmenen vuotta, yhdessä 15, pienet lapset ja stressaavat duunit kummallakin... parisuhde vähän taka-alalla viime vuosina ja pitäisi tsempata ennen kuin kasvetaan erilleen.

Arki sujuu kuitenkin hyvin, ei riidellä erityisemmin ja viihdytään toistemme seurassa, seksiä saisi olla enemmän mutta unentarve voittaa halut useimmiten.

Lepotilassa - koskaan ei olla oltu yhdessä.

Kohta kahdeksan vuotta yhdessä, vajaa vuosi naimisissa. Aivan ihanasti menee: joka päivä sanotaan, että rakastetaan ja ollaan edelleen hulluina toisiimme. Ollaan parhaita kavereita ja rakastavaisia.

Naimisissa usean vuoden ajan. Oli ongelmia, mutta ne ratkesivat suureksi osaksi sillä, että muutettiin erilleen. Nähdään tai ainakin soitellaan kuitenkin joka päivä ja lomaillaan tietysti yhdessä. Toisaalta molemmilla on oma rauhansa halutessa. Toimii.

Päin per*että. Mies juo liikaa, tekee katoamistemppuja ja kännissä raivoaa kotona. Ero mielessä koko ajan. Yhdessä vasta vuosi.

Yhdessä kohta 3 vuotta, näemme liian harvoin, ikävä :/ eli etäsuhde. Mutta rakastunut olen, edelleen :) 

Hyvin menee, naimisissa 30 vuotta ja etäsuhteessa eriaikoina varmaan yhteensä 10 vuotta. Se on pitkän ja onnellisen avioliiton salaisuus!

Rakastamme toisiamme, toki välillä tulee kaplakkaa. Yhdessä 31 vuotta, joista naimisissa kohta 27v. Hän on sydämeni toinen puolisko.

Yhdessä 6 vuotta. Ei seksiä tai muutakaan läheisyyttä, ei mitään yhteistä tekemistä tai puheenaiheita. Löysässä hirressä tässä roikutaan. Eli ero on edessä.

14 vuotta yhdessä ja menee jotenkuten. Ei suuria riitoja tällä hetkellä, pohja vakaa ja ollaan tiimi mutta ollaan ajauduttu kuitenkin jotenkin erillemme. Aika näyttää mihin suuntaan kelkka kääntyy. Joku henkinen tyhjiö.

Etäisiä ollaan nykyään. Perhe-elämä vie mehut molemmista. Naimisissa 12 vuotta, yhdessä 15. Seksiä ei ole oikein koskaan. Mä luulen, että kohta kuolen näihin murheisiin.

2kk yhdessä. Mietin vain löysinkö taas miehen, joka haluaa jakaa elämänsä etusijassa aikuisen poikansa kanssa :(

Kasvettu onnellisesti yhteen. 14 vuotta takana, toivottavasti monta kymmentä edessä.

Mä en ala mitään.

Vierailija kirjoitti:

Naimisissa kymmenen vuotta, yhdessä 15, pienet lapset ja stressaavat duunit kummallakin... parisuhde vähän taka-alalla viime vuosina ja pitäisi tsempata ennen kuin kasvetaan erilleen.

Arki sujuu kuitenkin hyvin, ei riidellä erityisemmin ja viihdytään toistemme seurassa, seksiä saisi olla enemmän mutta unentarve voittaa halut useimmiten.

Olisiko mahdollista että miehelläsi on jokin sukupuolitauti jota nyt piilottelee ja parantelee, siksi käyttää väsymystä tekosyynä ettei tarvitse maata kanssasi?

Sitä on nykyään kaikenlaista liikkeellä, herppestä ja muuta.