Asperger ja seurustelu
Millaisia kokemuksia teillä muilla aspergereilla on seurustelusuhteista? Olen nuori, mutta asia vaivaa silti, vaikkei sillä varsinaisesti mikään kiire ole. Olen seurustellut yhden pojan kanssa ja hänellä oli myös asperger. Emme tulleet toimeen, koska emme ymmärtäneet toisiamme ollenkaan ja myöhemmin sain tietää hänen pettäneen minua. Lopulta meille tuli niin suuri tappelu, että välit katkesivat kokonaan ja nykyään olemme erittäin kylmissä väleissä. Eilen yritin käydä kahvilla netissä tapaamani pojan kanssa, mutta siitäkään ei tullut mitään. Ensitreffeillä ei pitäisi puhua uskonnosta tai politiikasta, mutta molemmat tulivat väkisin puheeksi ja huomasin, etteivät arvomaailmamme kohdanneet ollenkaan. Aiemminkin suhteet ovat kaatuneet edellämainittuihin syihin, edellinen poikaystävä argumentoi Raamatun avulla ja toisen taas ei osannut kertoa, miksi vastusti ydinvoimaa. Omat sosiaaliset taitoni eivät riittäneet myöskään keskustelun ylläpitämiseen, joten tunnelma oli erittäin kiusallinen. Päätettiin pysyä kavereina kuitenkin. Eilen aloin miettimään, kannattaako aspergerin seurustella ollenkaan, kun kaikki on niin hankalaa ja lopulta kukaan ei kuitenkaan ymmärrä. Olen äärimmäisen huono luomaan uusia ihmiskontakteja ja kaiken lisäksi niin ujo, etten edes uskalla puhua kenellekään. Kaipaan kuitenkin läheisyyttä ja tietysti lähes kaikkia nuoria alkaa jossain vaiheessa kiinnostaa seurustelu. Miten te muut assit olette pärjänneet parisuhteessa?
Kommentit (39)
Keskityn tietysti opiskeluun enemmän ja lähes kaikki muu menee ihmissuhteiden edelle, mutta joskus on silti ikävä niitä vähäisiä hyviä hetkiä entisen poikaystäväni kanssa. Niitä oli sentään muutama.
Ap
Kikiä voi käyttää myös väärin, ja sen avulla on mahdollista tekeytyä toiseksi henkilöksi. Sovellus on valitettavasti liitetty myös useisiin hyväksikäyttötapauksiin, kun nuori käyttäjä on sopinut tapaavansa virtuaalisen keskustelukumppanin tosielämässä ja paikalle ilmaantuukin aivan toinen henkilö.
Olen erittäin tietoinen netin vaaroista, kiitos kuitenkin huolenpidosta. Narsistista persoonallisuushäiriötä minulla ei ole koskaan diagnosoitu, enkä usko sellainen olevani muutenkaan. Narsistisia piirteitä taas löytyy meistä jokaisesta aivan varmasti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Keskityn tietysti opiskeluun enemmän ja lähes kaikki muu menee ihmissuhteiden edelle, mutta joskus on silti ikävä niitä vähäisiä hyviä hetkiä entisen poikaystäväni kanssa. Niitä oli sentään muutama.
Ap
Tää on just surullista, kun on se kaipaus. Mitä pitäisi tehdä? Seurustelu on sitten ihan sairaan kyormittavaa, mutta ei haluaisi myöskään olla se pelkkä "reikä", vaikka niin olisi jotenkin helpompaa. On meillä asseilla kuitenkin tunteet ja rakkaus on ihanaa.
Paska sairaus! Paljon hyvää, mutta tämä ei!
Ao, en tiedä, miten toimia. Samaa pohdin minäkin, vaikka ikää on 30 vuotta enemmän.
Itselläni ovat kaikki suhdeyritykset epäonnistuneet.
Onnea sinulle etsintään, Ap!
Asperger-piirteinen voi varmasti löytää rakkauden aivan kuten muutkin ihmiset.
Älä vaivu epätoivoon. Olet vielä nuori!
Assit on jäykkiä ja mahdottomia ihmisiä. Niiden päätä ei käännä mikään, ja ne vain jankkaa samaa mielipidettä loputtomiin kuin rikkinäinen levy, ja usein koristelevat sen "minä nyt vain tiedän asiat paremmin"-hymyllä.
Vältä.
Vierailija kirjoitti:
Assit on jäykkiä ja mahdottomia ihmisiä. Niiden päätä ei käännä mikään, ja ne vain jankkaa samaa mielipidettä loputtomiin kuin rikkinäinen levy, ja usein koristelevat sen "minä nyt vain tiedän asiat paremmin"-hymyllä.
Vältä.
Veikkaan että et osaa perustella assille näkökantaasi. Assit eivät rakenna maailmaa mielipiteidensä läpi, vaan havainnot ympäröivästä maailmasta rakentavat heidän mielipiteensä pienistä palasista. Muutat assin ”mielipiteen” pureutumalla faktoihin, haastamalla hänen kuvaansa pyytämällä perusteluita hänen kannoilleen.
Assit ovat alttiita kognitiivisille vinoumille samoin kuin muutkin ihmiset, ja usein faktojen kautta löytyy jotain tarkastettavaa. Olen itse burgeri, ja huomaan että jos näen jonkin maailmaa pääni sisällä jäsentävän mallin riittävän hyväksi, pidän sen tallessa. Arkihavainnot muokkaavat tätä mallia jatkuvasti. Mutta jos joku toinen sanoo että mallini on väärä koska häneltä tuntuu siltä, olen vain että ”häh?”.
Ei ole vielä mitään kiirettä seurustella tuon ikäisenä.
Riitoja kyllä on ollut paljon. Sama kokemus, kun homma ei toimia. Ehkä kaksi assia olisi se paras combo...?
Ei sulla ap ole mitään syytä huoleen, ei todellakaan.
Olen aikuinen as-nainen, naimisissa kuten useimmat as-piirteiset tutut. Useimmat ovat yhdessä onnellisesti, useimmat, vaikkei kaikki, neurotyypillisten kanssa. Tällä palstalla on aika ikäviä ihmisiä eikä juuri kukaan tiedä aspergerista muuta kuin ennakkoluulojen verran. Ei kannata uskoa. Kaikki eivät tykkää asseista, mutta kenestäpä nyt KAIKKI tykkäisivät? Hyvin menee kun löytää muutaman joille on ok ja jutut kohtaa. Jokaisella ihmisellä on omat erityispiirteensä. Aika suuri osa siitä että tunnet itsesi kömpelöksi nyt johtuu vaan siitä että olet nuori. Suuri osa seurusteluista ja varsinkin treffailuista menee aikuisillakin pieleen mitä ihmeellisimmillä tavoilla. Siis neurotyypillisillä aikuisilla. Se että seurustelueasiasi tuntuu takkuilevan ei kerro sinusta mitään, se on vaan elämää.
Seurusteleminen ja sopivan kumppanin löytäminen on vaikeaa KAIKILLE, ellei ole ihan mielettömän hyvä onni elämässä ja törmää sopivaan tyyppiin nuorena. Todella harva törmää. Harva on myöskään ihan rehellinen puhuessaan näistä asioista. Tosi monet instagram-filtteröivät puheitaan niin että saavat ihan ihme koheltamisen kuulostamaan kiinnostavalta tapailulta ja seurusteluksi lasketaan säätämistä johon kumpikaan osapuoli ei todellisuudessa ole tyytyväinen. Suurin osa ajasta ennen vakiintumista on kuitenkin tasan sitä.
Maailmassa on aivan varmasti niitä jotka tykkäisivät susta juuri tuollaisena kuin olet. Kannattaa muistaa että on myös paljon ikäviäkin ihmisiä, joten ei kannata kelpuuttaa jokaista joka osoittaa kiinnostusta. Muista aina, että myös sinä olet treffeillä valitsemassa sopivaa seurustelukumppania, et vain yrittämässä kelvata. Ajattele, että jossain tuolla on tyyppi jolle just sinä olisit hyvä. Teidän pitää vain onnistua tapaamaan. Deittailun idea ei ole että on olemassa joku muotti mistä pitää onnistua änkeytyä läpi ennen kuin alkaa mennä hyvin. Se on palapeli jossa sovittelet yhteen itseäsi toisenlaisten palojen kanssa ja saat yleensä selville että ette sovi yhteen...kunnes yhtenä kauniina päivänä löydätkin jonkun jonka kanssa klikkaa.
Joten tee näin: keskity opiskeluihin ja siihen että elämäsi on mahdollisimman kivaa näinkin, mutta pidä huoli siitä ettet kokonaan linnoittaudu kotiin. Mene mukaan harrastusporukoihin, käy bileissä kun on tilaisuuksia jne. Pidä siis huoli että tapaat uusia ihmisiä kiinnostavissa ympyröissä. Esim. harrastukset on asseille tosi luonteva tapaamisympäristö koska harrastus on heti yhteinen mielenkiinnon kohde josta on helppo jutella. Muista, että sopivan tunnistaa siitä että hänen kanssa ekat treffit eivät mene pieleen vaikka olisit yleensä miten kömpelö. Asperger on omanlaistaan herkkyyttä. Jotkut ihmiset kuormittavat ja ovat mahdottoman vaikeita, mutta jossain on myös se jonka seurassa onkin helppo olla ja jutella. Sitä sopivaa ei voisi vähempää kiinnostaa se miten hyvin onnistut näyttelemään normaalia. Se etsii vähän erilaista naista ja hyvä jos ei jo pelkää ettei ikinä löydä ketään, kun vastaan on tullut vasta se tyttöjen valtava neurotyypillinen enemmistö.
t: palsta-asperger
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3395408/bbc-kiusaaminen-luonnollista-ja…
Yritätkö tällä jotenkin puolustella koulukiusaajahistoriaasi, ja sen jatkumoa aikuisena sadistisena narsistina? Etenkin kun se kohdistuu heikompiisi?
Nice try. Debiili on debiili.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3395408/bbc-kiusaaminen-luonnollista-ja…
Yritätkö tällä jotenkin puolustella koulukiusaajahistoriaasi, ja sen jatkumoa aikuisena sadistisena narsistina? Etenkin kun se kohdistuu heikompiisi?
Nice try. Debiili on debiili.
Hän on sairain ja kuvottavin yksilö johon olen eläessäni törmännyt. Demoni. Jätä kokonaan huomiotta.
Mun miehellä Asperger piirteitä. Välillä haastavaa, kun tuntuu et toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Yhdessä ollaan kuitenkin oltu 20 v. Meidän pojalla myös aperger piirteitä.
Omalla kohdalla ainakin juurikin ongelmaksi muodostui se, että nainen kaipasi omaa tilaa helvetisti assimaiseen tapaan. Ja siis itsellekkin oma aika tärkeää ymym. mutta naiselle oli ok ettei vaikka pariin kuukauteen nähty. Tietäähän sen ettei tuosta pidemmän päälle mitään tule.
Ja kun juurikin tunteista puhuminen, sitä ei ollut. Kun koitti niin vastaus luokkaa "turhaa lässytystä, tässähän minä olen"
Kaikki aloitteellisuus minulla,tapaamisten ehdottamiset,tekemiset,seksi..Välillä pelkkä kosketus liikaa vaikkei oltaisi kuukauteen nähty.
Vaikka naista rakastan edelleen ja yhteenkuuluvuudentunne sellaista mitä en ole elämäni aikana kokenut. Niin en pysty mitenkään joustaamaan ja muuttumaan niin paljoa,että kaikista asioista mitä pidän parisuhteessa tärkeänä joutuisi jollain tasolla luopumaan.
Alussahan siihen juuri rakastuin,että nainen erilainen ja sanoo niinkuin asiat on. Ja juttu meni loistavasti ja kaikki mahtavaa sen muutaman kuukauden. Alkuhuuman aikana tavattiin yleensä sen 3kertaa viikossa, mikä aivan riittävästi itsellekkin. Sitten kun alkoi alku hälvetä alkoi nainen "väsymään" ja pikkuhiljaa homma meni siihen että nähtiin se kerta viikkoon yö yhdessä. Sitten sekin oli liikaa joku kuukauden tauko.. Väkisinhän tuosta tulee epävarmaolo itselle ja sai aikaan riitoja. Pikkuhiljaa homma nyt vaan kuivunut kun itsekkään en sitten halua naista ahdistaa/rasittaa lisää.
Joo, tai en. Olen ilmeisesti äkkipikainen assi...? :D :D :D
Kikiä voi käyttää myös väärin, ja sen avulla on mahdollista tekeytyä toiseksi henkilöksi. Sovellus on valitettavasti liitetty myös useisiin hyväksikäyttötapauksiin, kun nuori käyttäjä on sopinut tapaavansa virtuaalisen keskustelukumppanin tosielämässä ja paikalle ilmaantuukin aivan toinen henkilö.