SAIRAANHOITAJA!

Ei sh mitään kaksisia juttuja voi tehdä ja urakehitystä ei tapahdu ilman mittavaa lisäkoulutusta yliopistossa.



Asiakkaat ja omaiset ovat vaativia eivätkä arvosta hoitotyötä kuin ehkä juhlapuheissa. Käytännön työssä onkin toinen ääni kellossa, tytötellään ja lääkäriä vaaditaan paikalle asiasta kuin asiasta. Palkka on huono ja sairaalatyössä on vuorotyö.



työtä ei pysty tekemään hyvin, koska siihen ei ole aikaa.



Olenkin jo vaihtanut alaa. Kokemusta on 13 vuotta ja monenlaisista paikoista.

2 kpl.



En välitä arvostuksesta, olen aina ollut sellainen hyljeksitty ihminen. Aion ainakin yrittää, täytyyhän jonkun ne mummot hoitaa!

ap

Lisänä mainitsen vielä, että työt ovat usein määräaikaisia pätkätöitä.



Alanvaihtoa itsekin suunnittelen, en aio enää palata sairaanhoitajan työhön, kun hoitovapaa loppuu.

Sulla on niin paljon puoltavia argumentteja itselläsi, niin mikset sitten opiskelisi hoitajaksi. Niin ja totta on, että hoitajia tarvitaan. Ja ei pääkaupunkiseudulla ole ainakaan pätkätöitä vaan vakinaisia työsuhteita ja itse en edes halua vakinaiseen työsuhteeseen. työpaikkoja voi vaihdella mielin määrin. Myös välitysfirmat ovat kivoja, saa tehdä monipuolista työtä erilaisissa työpisteissä. Koska sua ei huono palkka ja vuorotyö häiritse niin anna mennä vaan.

näen huonot työajat vain plussana.

Ja kun tuo palkka ei ole se tärkein, vaan se että saan tehdä jotakin mitä itse haluan ja osaan.

Lisäksi alan hyvä työtilanne mahdollistaa paljon!



Ymmärrän että työ on henkisesti ja fyysisesti rankkaa, ja jotenkin ajatus vaan houkuttaa minua koko ajan enemmän!

Minä jos kuka pystyn moiseen hommaan.



ap

päivätöissä pääsee helpommalla.

tosin kuvittelin että kun nyt on piakkoin jäämässä paljon sairaanhoitajia eläkkeelle niin työllisyystilanne voisi olla jopa niin hyvä, että voisi peräti vähän valkata työpaikkaa... haaveilinko ihan höpsöjä?



ap

Vuoro työ-> harvoin koko viikonloppu vapaana



Fyysistä -> kestääkö paikat



Ihmisläheisyys -> oletko niin " ihmisrakas" että jaksat kuunnella valitusta, saat syyt niskoillesi, ja oot aina sormi jonkun perseessä...



Kutsumus on oltava!!!!!



Ei ollu mun juttu!

Vuoro työ-> harvoin koko viikonloppu vapaana

Tämä juurionkin yksi syy! Haluan työn jossa voin tehdä viikonloppuja ja pyhäpäiviä.



Fyysistä -> kestääkö paikat

Kyllä kestää, urheilen 7 päivänä viikossa.

Sitten kun alkaa paikat hajota, olenkin jo mukavassa istumatyössä yksityisellä lääkäriasemalla....



Ihmisläheisyys -> oletko niin " ihmisrakas" että jaksat kuunnella valitusta, saat syyt niskoillesi, ja oot aina sormi jonkun perseessä...

Nimenomaan en ole, ja siksi jaksan kuunnella. Liian empaattiselle ei työ sovi!



Kutsumus on oltava!!!!!

Kyllä löytyy!



ap

Töitä riittää. Saat valita työpaikan ja sua houkutellaan töihin moneen paikkaan. Valitettavasti palkalla ei paljoa houkutella. Olet aina töissä silloin kun muut juhlivat: joulu, ystävän syntymäpäivät jne. Tekeväthän muutkin vuorotyötä, mutta paremmalla palkalla. Harkitse haluatko olla muiden sylkykuppi, no kyllähän työstä saa jotain, jos omaa kutsumuksen, ei muuten.

1500-2000?



2000-2500?



Veikkaan tuota eka vaihtoehtoa.

Juuri yksi syy onkin se, että saan olla töissä kaikkina juhlapyhinä! Inhoan kaikkia juhlia.

Voin aina vedota siihen että on töitä ja kaikki ymmärtää.



Ihan oikeasti, tämä työ todella houkuttelee minua! En osaa sanoa miksi, mutta varmaan siksi kun minusta on siihen!

Ja ainahan voin vaihtaa alaa jos sitten sille tuntuu.

ap

+ Hyvä työllisyystilanne

+ melko arvostettu ammatti

+ yleensä melko mielenkiintoinen työ





- VUOROTYÖ, jossa ei ole edes mitään johdonmukaisuutta kuten tehtailla on

- melko huono palkka

- uralla etenemisen mahdollisuudet huonot

- naisvaltainen ala (vertaa av)

Mieheni on hyvässä työssä ja itse olen perijätär, kaipaan vain jotain tekemistä! Haluaisin auttaa ihmisiä, sen minkä nyt tuossa työssä voi auttaa.

ap

Kyllä se syö naista, kun pitää jouluaattona tehdä iltavuoro tai uutena vuotena tai vappuna mennä yövuoroon. Kaikki juhlat vietät töissä ja kun tulet töistä pitäisi jaksaa juhlia vielä perheen kanssa.



Mutta eihän siinä mitään, jos olet varma valinnastasi. Niin minäkin olin vielä 10 vuotta sitten, mutta nyt on työtahti tiukentunut ja hoitajat vähentyneet. Onnea matkaan kuitenkin!