Eukko vaan huutaa
Ja syyttelee/syyllistää koko ajan vaikka itse on kyvytön kommunikoimaan ja päättämään mitään jolloin on täysin mahdotonta yrittämälläkään auttaa ja tukea häntä.
Esimerkki tältä päivältä. Eukolla pakollisia asioita, sain tietää, hoidettavana ja lapsi sairastui jääden kotiin. Eukko kiukkuisena alkoi lämmitellä lounasta 1,5 tuntia etuajassa flunssaiselle lapselle, melkein heti aamiaisen perään. Syynä asioiden hoitaminen jonne aikoi ottaa nuhanenän mukaan tuntikausiksi ja sitten hakea toisen lapsen koulusta. Aloin ihmetellä mitä hän mahtaa järkeillä, kun lapsi on niin sairas ettei voi mennä päiväkotiin, miksi pitäisi voida riekkua tunteja kaupungilla ja autossa. Että voinhan minäkin puoli päivää saikuttaa lapsen takia. Suuttui jo tästä.
Mun piti kuitenkin hoitaa yksi työjuttu valmiiksi ensin mihin kului puolisen tuntia, kun kiirehdin ja oioin vähän. Sillä välin aiemmin niin kiireinen rouva oli päättänyt vetäytyä päikkäreille. Kun kuulemma alkoi väsyttää. Patistelin lähtemään nyt kun vielä ehtisi. Alkoi sitten mussutella jotain banaania. Kun ei kuulemma ollut syönyt mitään tänään. Ihmettelin miksei syönyt itse samalla kun aiemmin syötti lapsen, jos tiesi olevansa lähdössä ja tarvitsevansa syödä jotain. Ei tehnyt kuulemma silloin mieli. Suuttui taas kun totesin tuon olevan järjetöntä ja ristiriitaista.
Ulkona vähän räntii ja tie on sohjoinen. Tässä vaiheessa alkoi napina kelistä ja pelko jumiin jäämisestä, kolareista yms. Totesin vain että juuri siksi toinen automme on neliveto, sillä pääsee hyvin. Kuten hän itsekin tietää. Mutta elämää suurempi ongelma on kaupunkiin meno, kun siellä on vain tietyt kadut ja parkkipaikat joihin hän uskaltaa isokokoisempaa nelivedolla ajaa. Vaikka muutoin ajaa suvereenisti. Nyt sitten ei muka pääse sillä riittävän lähelle kohteitaan ja joutuisi kävelemään liikaa ja voi voi kun se on niin vaikeaa. Yritin tuloksetta selittää että kaikissa kohteissa voi kyllä ihan hyvin isommalla ja jäykemmällä autollakin operoida, että samanlevyisiä katuja ja yhtä väljiä parkkeja ne kaikki ovat. Mutta kun ei. Kun niin kovi pelottaa eikä halua ja minä olen itsekäs pa5ka kun en yhtään auta häntä.
Lopuksi pyysin kainosti voisiko samalla reissulla hakea yhden jutun rautakaupasta jota tarvittaisiin. Aijai, mikä mekkala siitä tuli.
Ihme juttu kun ei yksinkertaisiakaan asioita saa ilman huutoriitelyä ja sekoilua hoidettua, sovittua ja järkeiltyä. Onko viisailla palstalaisilla jotain vinkkejä tai kikkakolmosia auttamaan moisessa?