Lue keskustelun säännöt.
Jos nyt huomenna olisitkin työtön, minkälainen työtön sinusta tulisi yhdessä yössä tai puolessa vuodessa?
10.02.2019 |
Miten persoonasi ja elämäsi muuttuisi kun huomaisit että ei helkkari, ei mulla olekaan enää työpaikkaa, työkavereita ja palkkaa käytettävissä. Mitä jos et saisikaan ansiosidonnaista ja olis hikinen viisi hunttia elämiseen, asumislisä ja kelasta toimeentulotukena vähän lisää että saa vuokran ja sähkön maksettua?
Mitä jos hakisit töitä ja sulle ei edes vastattaisi mitään, saatika että kutsuttaisiin haastatteluun, kerta toisensa jälkeen, vaikuttaisiko se sinuun?
Olisitko laiska ja työhaluton?
Jättäisitkö kotityöt, lastenhoidon, harrastukset jne. ja rojahtaisit sohvalle juomaan kaljaa?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnellinen ja vapaa😁
Eli ei mitään haittaisi mitkään aktiivimallit jne.?
Ei haittaisi, "sukan varressa" säästöjä...on pitkävartiset sukat😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pari viikkoa jaksaisin "lomailla", sitten on pakko alkaa tehdä jotain. Näin käy myös oikeillakin lomilla, loppupuolesta jo oikein odotan että työt alkaisivat.
Tehdä jotain? Eikö sulla kotona ole tekemistä?
Kyllä mulla ainakin on aina jotain pientä puuhaa sisällä, pihalla.
Hoitajana on turha unelmoida, että saisi olla joskus työtön. Mutta jos sellainen ihme tapahtuisi, niin nauttiminen elämästä. Kerrankin olisi aikaa lenkkeillä pitkiä lenkkejä ja jaksaisi treenata kunnolla. Rahaa nyt ei muutenkaan mene mihinkään, kun olen aina ollut pihi. Jos vuokran jälkeen joku sotku jäisi, tulisin hyvin toimeen ja nauttiminen, kun saisi lukea ja juosta ja nostella puntteja ajan kanssa
Mitään viittä hunttia käyttörahaa työtön saa, vaan sen ihan saman kuin opiskelijakin noin 260€kk. Se on eri juttu jos hakee sen 240 euro toimeentulotukea siihen päälle. Suomessa toimeentulotuki on nykyään se ensisijainen tuki ja sen hakeminen on tehty hankalaksi. Nytkin pitää lähteä erikseen hakemaan yliruuhkautuneesta kelasta jonne ei edes polkupyörällä pääse sitä elämisen tarevittavaa osuutta eli tt tukea. Odotan siihen asti myös kunnes saa ostettua ammattitautiin lääkkeen joka minule on määrätty koska minulla ei siihen ole varaa muuten.
On spedeilyä pakottaa ihmiset kuuukausittain huonompaan palveluun tarkoituksenmukaisesti eikä noudattaa sivistysvaltion v elvollisuuksia. Suomen talous ei ole kasvanut kymmenessä vuodessa mutta kurjuutta on onnnistuttu luomaan moninkertaisesti.
Ja kysymykseen ei en ole muuttunut mihinkään, ehkä hitusen rennommaksi.
Ihmeellisin vitsi mielestäni on se että kela kuvittelee että 100 000 tukien alikäyttäjää automaattisesti alkaisivat hakemaan kelasta tuke nyt kun kela liidaa touhua. No mitä tekee kela lakkauttaa kaikki toimistonsa ja poistaa niistä asiakas tietokoneet. Way to go.
Mikä asia muka paranee tarpeettomalla kiusaamisella?
Season for everything. Mitenhän ihmiset pärjäsivät ammoin eikä olleet makaavia juoppoja päivästä toiseen. Okei nyky-yhteiskunta passivoi, mutta siltikin sitä tekemistä on. Juoppous on ajanhukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vetäisin kenkäplankkia naamaan, matkustaisin Tornioon ja rääkäisisin rajalla asylum.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se olisi kauheaa!
Shokki olisi varmasti valtava, mutta siitä selvittyäni keskittäisin voimani uuden työpaikan hakemiseen. Minun luonteellani ei maata ja loisita ilmaisella rahalla. En ymmärrä ihmisiä jotka niin voivat tehdä!
Totta kai olisi pakko ottaa vastaan ansiosidonnainen, millä muuten eläisin ja maksaisin laskuni, mutta todellakaan en voisi kestää elää niin. Itsekunnioitukseni ei kestäisi sitä, ja varmasti masentuisin vaikeasti. Minulla on oltava mielekästä tekemistä ja minun on tunnettava olevani ihminen, tarpeellinen, sekä merkitä jotain!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari viikkoa jaksaisin "lomailla", sitten on pakko alkaa tehdä jotain. Näin käy myös oikeillakin lomilla, loppupuolesta jo oikein odotan että työt alkaisivat.
Tehdä jotain? Eikö sulla kotona ole tekemistä?
Kyllä mulla ainakin on aina jotain pientä puuhaa sisällä, pihalla.
Ei uudehkossa kerrostalossa kovin pitkäksi aikaa riitä puuhaa, ellei ole sisustusmaanikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin juuri 2v4kk työttömänä. Tosin siitä sain 500 pv ansiosidonnaista. En romahtanut, kuoharia tosin tuli liikaa lipiteltyä. Sain ei-oota kymmenistä työpaikoista. Nautin silti elämästäni. Nyt töissä, määräaikaisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen työssä, jota ei ollut olemassa 5 vuotta sitten, joten eiköhän sitä jotain uutta keksittäisi. Varmaan panostaisin heti aluksi verkostoihin ja etsisin sitä kautta töitä ja todennäköisesti olisin kahdessa viikossa töissä. Tällä alalla on jo nyt paljon avoimia paikkoja, suhteilla saisi jalan ovenväliin.
Kaiken lisäksi jos olisin huomenna työtön, niin saisin ansiosidonnaista aika lailla mukavat määrät.
Jos lähtee siitä, että jää työttömäksi, niin sitten yleensä jääkin.Niin, yleensä ihminen ei muutu miksikään työttömyyden myötä, ja pääsee yleensä aika nopeasti taas töihin. Silti työttömistä puhutaan yhtenä massana joka on työhalutonta ja laiskaa porukkaa.
Tosin, nykypäivänä ei voi tietää pääseekö töihin vaikka mitä tekisi.
ap
Ja kun päätyy työttömäksi sillä ajatuksella, että ei minua kukaan palkkaa, niin jää työttömäksi. Onhan sitä tutkittu, että jos ei itsekään halua töihin, niin ei pääse töihin. Jos taas toimii niin, että työllistymisestä tulee todennäköistä, niin löytää työpaikan. Eikö olekin outoa? Siksi pitkäaikaistyöttömät on aika lailla samasta muotista.
Nämä ovat eri asioita:
1: puuttuu usko työllistymiseen
2: ei halua töihin
Jos paketoit nämä asiat samaksi, suosittelen käyttämään aivojasi.
Pari viikkoa jaksaisin "lomailla", sitten on pakko alkaa tehdä jotain. Näin käy myös oikeillakin lomilla, loppupuolesta jo oikein odotan että työt alkaisivat.