Yhteishaku ovella eikä teini oikein tiedä mihin hakisi.

Jos ei vielä tiedä, mitä haluaa - silloin lukio on hyvä valinta. Siellä ehtii makustella elämää, etsiä itseään ja kypsytellä päätöstä. Ja se tarjoaa hyvän pohjan jatkaa, mitä poika sitten haluaakaan. 

Tässä iässä ne ovat vielä lapsia, eli kaipaavat vanhempien ohjausta. Eli auta poikaasi valinnan tekemisessä.

Listaatte nyt lähilukiot mihin on realistista päästä ja tutkitte tarjontaa.

Jos ei tiedä niin sit lukioon.

Minä ainakin ohjasin poikaani valitsemaan koulutukset jotka soveltuvat parhaiten hänelle ja hänen kropalleen ja tyylilleen ja persoonalleen. Ekana lukio,muut ammattikoulutuksia.Voi myös miettiä,jos on sukulaisia,niin voiko joku auttaa uralla eteenpäin tulevaisuudessa/bäckätä vähän.

Kuten jo mainittu, jos ei tiedä niin lukio kannattaa. Voihan sen lukiokin jättää kesken jos päättääkin innostua jostain tietystä amiksen alasta

Totta kai lukioon.

Miksi se 10 luokka on ehdoton ei?  - Se kun on näet ainakin siinä mielessä erinomainen vaihtoehto, että se ei sido mihinkään ja  auttaa parantamaan mahdollisuukisa päästä haluamaansa paikkaan vuoden päästä. 

Mä lähdin yhteishaussa lukioon, koska ei ollut mitään hajua mitä alaa lähtisin opiskelemaan. Ihan kamalaahan se oli, koska en ole koskaan ollut mikään kirjaviisas. Lukion kävin vähän yli 3 vuodessa, koska lopulta siirryin aikuislukioon suorittamaan loput pakolliset. Siinä vaiheessa oli ala jo mietittynä ja hainkin suoraan sen jälkeen opiskelemaan ammattikouluun. Päädyin alalle, josta haaveilin jo alle 10-vuotiaana.

10-luokka hänen itsensä mielestä ehdoton ei.

Ymmärrän ja sympatiseeraan häntä, koska onhan tämä isohko päätös ja kun ei sanan varsinaisessa mielessä hirmu lukumiehiä ole vaikka onkin hoitanut koulunsa mallikkaasti ka ollessa 8 tietämillä ja hieman yli eikä esim.läksyunohduksia ole, on fiksu, mutta hieman mukavuudenhaluisuuteen taipuvainen, menisi suht helposti sieltä missä aita matalin asioissa jotka ei niin innosta kuten tietyt oppiaineet.

Esikoisen kanssa tilanne oli ihan toinen, tiesi heti, että lukioon ja lukiot joihin hakee (Ressu ja Norssi). Haluaisin vain, että tämä toinenkin löytäisi oman sävelensä ja luottaisi itseensä.

Ap

Jos saisin itse valita niin valitsisin lukion, jotta saisin hieman lisäaikaa miettiä ja paremmat valmiudet erikoistua. Menin ammattikouluun alalle joka nyt sattui ole tarpeeksi helppo ja jotenkuten mielenkiintoinen. Opintojen edetessä huomasin, että ala ei ollut ihan minulle., jääränä päätin kuitenkin valmistua, vaikka koulunkäynti oli vähän sitä sun tätä. Vasta nyt 25-vuotiaana tiedän mitä haluan tehdä ja opiskelenkin sitä, ammattikoulussa, mikä oli toinen virhe; olisi pitänyt mennä lukioon ja sitä kautta ottaa pohja korkeammn asteen koulutukselle. Amis on nimittäin aika yksinkertainen, vähän sitä sun tätä joka jutusta, muttei kovin syvällisesti asioihin paneuduta, itse voi tietysti omalla ajalla syventää tietoa, mutta suoraan sanottuna amis on vain hidaste, oppisin asiat nopeammin jos ei tarvitsisi tehdä koulutehtäviä, mutta koulusta saan paperit joilla edetä. Oppihan siellä tietty helpommin perusteet kuin yksin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi se 10 luokka on ehdoton ei?  - Se kun on näet ainakin siinä mielessä erinomainen vaihtoehto, että se ei sido mihinkään ja  auttaa parantamaan mahdollisuukisa päästä haluamaansa paikkaan vuoden päästä. 

10-luokkahan on niille, joilla on peruskoulu mennyt huonosti ja tarvetta vielä esimerkiksi korottaa arvosanojaan päästäkseen opiskelemaan.

Jos on hyvä keskiarvo ja "ei tiedä mihin haluaa", niin silloin tietysti mennään lukioon? 10-luokka menisi ihan hukkaan kun sitä samaa asiaa siellä jauhettaisiin kuitenkin ja mitään jatko-opintoja ei etenisi, eli vuoden päästä samassa tilanteessa oltaisiin jälleen ja ei edelleenkään tiedetä mitä haluaa.

Lukiossa kuitenkin opinnot etenee koko ajan vaikka lopullista ammattia ei vielä tietäisikään sen sijaan että aika kuluu hukkaan kymppiluokalla. Jos lukiosta vaihtaa vuoden jälkeen amikseen niin valmistuminen amiksesta on samaan aikaan kuin kymppiluokan käymisen jälkeen eli siinä ei menetä mitään, mutta jos kymppiluokan jälkeen aloittaa lukion niin se vuosi oli ihan turha.

Vierailija kirjoitti:

Jos saisin itse valita niin valitsisin lukion, jotta saisin hieman lisäaikaa miettiä ja paremmat valmiudet erikoistua. Menin ammattikouluun alalle joka nyt sattui ole tarpeeksi helppo ja jotenkuten mielenkiintoinen. Opintojen edetessä huomasin, että ala ei ollut ihan minulle., jääränä päätin kuitenkin valmistua, vaikka koulunkäynti oli vähän sitä sun tätä. Vasta nyt 25-vuotiaana tiedän mitä haluan tehdä ja opiskelenkin sitä, ammattikoulussa, mikä oli toinen virhe; olisi pitänyt mennä lukioon ja sitä kautta ottaa pohja korkeammn asteen koulutukselle. Amis on nimittäin aika yksinkertainen, vähän sitä sun tätä joka jutusta, muttei kovin syvällisesti asioihin paneuduta, itse voi tietysti omalla ajalla syventää tietoa, mutta suoraan sanottuna amis on vain hidaste, oppisin asiat nopeammin jos ei tarvitsisi tehdä koulutehtäviä, mutta koulusta saan paperit joilla edetä. Oppihan siellä tietty helpommin perusteet kuin yksin.

Eikö sillä ensimmäisellä amistutkinnolla muka päässyt AMKiin jos sitä tarkoitat tuolla "korkeamman asteen koulutuksella"?

Teillä on kuitenkin onnellinen tilanne, että voi hakea eri paikkoihin.

Täällä on ysiluokkalainen poika, jolla keskiarvo ihan alle arvostelun, eli ei tule pääsemään yhtään mihinkään. Kymppiluokkaa ei tässä kaupungissa (yli 40 000 asukasta) ole, joten en tiedä mitä tässä nyt sitten tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Teillä on kuitenkin onnellinen tilanne, että voi hakea eri paikkoihin.

Täällä on ysiluokkalainen poika, jolla keskiarvo ihan alle arvostelun, eli ei tule pääsemään yhtään mihinkään. Kymppiluokkaa ei tässä kaupungissa (yli 40 000 asukasta) ole, joten en tiedä mitä tässä nyt sitten tehdään.

Ja tämä tieto nuoren koulussa menestymisestä tuli teille aivan uutena ja ennen näkemättömänä asiana. Ei en halua näsäviisastella. Mutta sanosin, että tärkeintä on, että poika ei eristäydy ja sulkeudu yleisestä maailmanmenosta, vaan harkitaan jopa sitä, että kannattaisiko hänen käydä yhdeksäsluokka uudestaan. Tai löytyykö ammattikouluista paikkaa, jossa hän voisi jatkaa opintojaan vaikka ao paikka ei ole aivan sitä mitä poika itse haluaisi.

 - Niin mitä poika oikeastaan itse haluaisi? Kannattaisi ehkä hetkeksi pysähtyä ja kysyä pojalta, että millaisena hän itse näkee ja/ tai tuntee muutoin oman tulevaisuutensa? - Sillä jos on tiedossa edes suurinpiirtein mitä haluaa tai haluaisi -vaikka se tuntuisikin mahdottomalta juuri nyt- niin on usei helpompi yrittää keksiä reittejä ja polkuja joita pitkin edetä Lujasti tsemppiä!    

Vierailija kirjoitti:

Teillä on kuitenkin onnellinen tilanne, että voi hakea eri paikkoihin.

Täällä on ysiluokkalainen poika, jolla keskiarvo ihan alle arvostelun, eli ei tule pääsemään yhtään mihinkään. Kymppiluokkaa ei tässä kaupungissa (yli 40 000 asukasta) ole, joten en tiedä mitä tässä nyt sitten tehdään.

No olisi pikkuhiljaa aika tosi kiire ruveta tietämään. Vai meinaatko todella että poika on jäämässä keväästä kotiin makaamaan ja syrjäytymään?

Onko oltu yhteydessä koulun opinto-ohjaajaan ja mitä mieltä hän on tilanteesta, onko käyty keskusteluja nuoren kanssa koulumenestyksestä ja sen vaikutuksesta jatko-opintomahdollisuuksiin? Mihin se poika on ylipäätään haluamassa vai onko tilanne luokkaa "emmätiiä" ja jos on, niin miksi?

Oma ysiluokkalaiseni valitsi aikanaan alansa periaatteella " ei ainakaan tuo, ei tuo eikä tuo ..." Valitsi sitten niistä, mitä jäi jäljelle sen, jossa olisi paras palkka. Meni kuitenkin ammattilukioon ja kirjoitti ylioppilaaksi.

Nyt on ollut töissä 5 vuotta ja ehkä sitten joskus menee ammattikorkeaan tai yliopistoon.

Muistakaa se, että tämä valinta ei ole lopullinen. Kannattaa kuitenkin hakeutua sellaiselle ammattikoululinjalle, jonka varmasti jaksaa suorittaa loppuun. "Väärä" koulutus loppuun suoritettuna on aina parempi kuin keskeytetty. Yksi lapseni ei päässyt töihin sille alalle, jolle koulun kävi mutta vähän myöhemmin ura urkeni muihin hommiin 2 kuukauden kurssin jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Teillä on kuitenkin onnellinen tilanne, että voi hakea eri paikkoihin.

Täällä on ysiluokkalainen poika, jolla keskiarvo ihan alle arvostelun, eli ei tule pääsemään yhtään mihinkään. Kymppiluokkaa ei tässä kaupungissa (yli 40 000 asukasta) ole, joten en tiedä mitä tässä nyt sitten tehdään.

Joka tapauksessa kannattaa hakea sellaiselle ammattikoululinjalle, jossa jaksaisi opiskella ja valmistuisi. Miten olisi sellainen, jossa ei olisi kovin paljon vaativaa matematiikkaa ja kieliä vaan enemmän käsillä tekemistä?

Vierailija kirjoitti:

Jos ei vielä tiedä, mitä haluaa - silloin lukio on hyvä valinta. Siellä ehtii makustella elämää, etsiä itseään ja kypsytellä päätöstä. Ja se tarjoaa hyvän pohjan jatkaa, mitä poika sitten haluaakaan. 

Tässä iässä ne ovat vielä lapsia, eli kaipaavat vanhempien ohjausta. Eli auta poikaasi valinnan tekemisessä.

Samaa mieltä - kannustin kaikki lapsemme lukioon, koska ei ollut oikein selkeitä suunnitelmia, samoin koulumenestys tuki sitä suuntaa. Perustelin sillä, että on aikaa miettiä ja lukion jälkeen myös enemmän mahdollisuuksia jatkon kannalta.

Ammattikoulut on ajettu alas. Sellaiseen ei kannata mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saisin itse valita niin valitsisin lukion, jotta saisin hieman lisäaikaa miettiä ja paremmat valmiudet erikoistua. Menin ammattikouluun alalle joka nyt sattui ole tarpeeksi helppo ja jotenkuten mielenkiintoinen. Opintojen edetessä huomasin, että ala ei ollut ihan minulle., jääränä päätin kuitenkin valmistua, vaikka koulunkäynti oli vähän sitä sun tätä. Vasta nyt 25-vuotiaana tiedän mitä haluan tehdä ja opiskelenkin sitä, ammattikoulussa, mikä oli toinen virhe; olisi pitänyt mennä lukioon ja sitä kautta ottaa pohja korkeammn asteen koulutukselle. Amis on nimittäin aika yksinkertainen, vähän sitä sun tätä joka jutusta, muttei kovin syvällisesti asioihin paneuduta, itse voi tietysti omalla ajalla syventää tietoa, mutta suoraan sanottuna amis on vain hidaste, oppisin asiat nopeammin jos ei tarvitsisi tehdä koulutehtäviä, mutta koulusta saan paperit joilla edetä. Oppihan siellä tietty helpommin perusteet kuin yksin.

Eikö sillä ensimmäisellä amistutkinnolla muka päässyt AMKiin jos sitä tarkoitat tuolla "korkeamman asteen koulutuksella"?

Varmasti, mutta aikaisemmasta koulusta oli sen verran aikaa ja ei minulla ole paljoa kokemusta alalta, joten ajattelin että perusteiden hankkiminen amiskoulutuksen avulla auttaisi amk-linjalle lähtöä, jos jaksan edes sinne asti opiskella, koska voi olla järkevämpi itseopiskella kuin lähteä kouluun, jos opetuksen taso on on amkssa sama kuin amiksessa.

Mistä tietää pärjääkö siellä lukiossa, jos ei ns lukumiehiä/naisia ole?!? Fiilis on, että suo siellä vetelä täällä eli mikään vaihtoehto ei tunnu teinille sopivalta tai oikealta😖