Miten auttaisitte lastanne jos hän ilmoittaisi olevansa "muuunsukupuolinen"? Terapia vai kallonkutistaja tällä hetkellä mielessä?

No sitä nyt ensin toivoisi ettei mitään leikkauksia havittele.

Loppupeleiss on kyse vanhempien vaastuusta kertoa jälkikasvullaan tälläisistä psyykeen kehityshäiriöistä ja tehdä selväksi että ne ovat vakavia onglemia joita hoidetaan tarvittaessa pakkolääkityksellä jotta mieli saadaan kuntoon.

Varmaan voisi aloittaa sillä, että aiheuttaako sukupuoli-identiteetti lapselle ahdistusta ja henkistä pahoinvointia. Jos kyllä, niin psykologille ja varmaan terapeutillekin, pitää esim. selvittää että onko kyseessä ihan ehta sukupuolidysforia joka sitten vaatiikin hoitoa (esim. hormoneja ja mahdollisesti leikkauksia).

Saattaa olla ihan puhdasta teini-ikään kuuluvaa erikoisuudentavoittelua kun identiteetti on muutenkin muutostilassa ja haussa. Enkä mä nyt nyt kyllä näe että olisi jotenkin kamalaa vaikka lapsi olisikin muunsukupuolinen, kunhan on ok itsensä kanssa.