Lue keskustelun säännöt.
Liittyykö ylikriittisyys yleensä masennukseen tms. vai onko ihan luonteenpiirre?
05.02.2019 |
Mulla on yksi läheinen, jonka kanssa olisi hyvä olla tekemisissä johtuen hänen asemastaan elämässäni. En kuitenkaan meinaa jaksaa. Sen tiedän, että masennus hänellä on diagnosoitu.
Syy miksen häntä meinaa jaksaa on jatkuva ylikriittisyys. Hän arvostelee kaikkia. Joitain ihmisiä ei siedä silmissään ollenkaan ja kaikkia kritisoi kovin sanakääntein. Monille aloittaa jatkuvan vinoilun ihan vaan koska ovat hänestä niin ärsyttäviä. Jos tapaa ihmisen, joka oikeasti on hyvä tyyppi, niin hänen pitää vaikka sitten keksiä joku negatiivinen asia jos ei sellaista muuten löydy ja alkaa oikein rypeä siinä huonossa piirteessä jonka on kehitellyt. Alkuun hän mun seurassa keskittyi muiden kritisointiin, mutta mitta alkaa tulla lopullisesti täyteen nyt kun hän on alkanut muakin syytellä ja kritisoida ja naljailla epämääräisesti.
Mietin liittyykö masennukseen vai onko ihan luonteenpiirre? Onhan niitä hyvin kriittisesti muihin ihmisiin suhtautuvia muitakin, aina joskus törmää...
Kommentit (7)
Luonteen piirre. Itse olen masentunut ja yksi syy on se että olen ollut vuosikymmeniä negatiivisten arvostelevien ihmisten kohteena. Minut on siis diagnosoitu ja olen käynyt pitkät terapiat ja siellä olen oppinut pitämään rajani tuollaisiin ihmisiin. Olenkin katkaissut nyt välit negatiivisiin, vinoileviin, arvosteleviin, ihmetteilijöihin ja masennukseni on alkanut parantua.
Minulla sen sijaan on ylikriittisyys itseäni kohtaan, en käytä koko potentiaaliani koska näen itseni niin huonona ja niin negatiivisesti. Tästä yritän oppia pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se liittyy kyllä masennukseen, että poimii ympäriltä negatiiviset asiat joihin keskittyy ja tulkitsee asioita negatiivisesti. Se että ääneen sitten kritisoi on mielestäni enempi luonteenpiirre, ekstroverttiyttä ja suorasanaisuutta tai jotain sellaista.
Kyllä joillain voi masennus tehdä tota. Masennus näkyy eri ihmisistä eri tavalla.
Itse koen tuon kriittisen pisteen siten kun alooitti urheeeilun 5 vuotiaana silloin ei ajatelllut ja ymmärtänyt mitä se tarkoittaa. Mikäään tekeminen oli niin ettei 9 vuotiaanaaa päästäpäähän jääkiekossa ja sitä vaan punnersi koska kaikki muuutkin teki niin.
Saattaisin olla tuo ystäväsi, mutta nyt olen toipumassa masennuksesta. Masennus vaikuttaa kyllä voimakkaasti siihen, miten tulkitset asioita ja reagoit niihin. Itse olin juuri joko naama nurinpäin tai sitten hiljaa.
Luonteenpiirrekin se osittain on, sillä vaadin muilta ihmisiltä paljon ja itseltäni vielä enemmän (itsetunnossa puutteita, itsearvostus nolla ja kotona vaadittu paljon). Yritän toki itse kiinnittää tähän nykyään huomiota ja miettiä, mikä on tarpeeksi hyvää olematta täydellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin että masennuksen oire ja myös itsessään aiheuttaa masennusta ja ahdistusta.
Ei se taida erityisemmin masennukseen liittyä, enemmän luonteenpiirre. M*lkku on m*ulkku masentuneenakin.