Lue keskustelun säännöt.
Pidätkö lapsiasi kaikkein kauneimpina?
31.01.2019 |
Vai ajatteletko, että "oikeasti on kauniimpiakin, mutta minulle ne on kauneimpia" tms?
Kommentit (20)
Näyttää takavuosien kaalimaan kakaralta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä pidän, minulle he ovat sitä. Vaaleita kiharatukkaisia poikia, joilla suuret siniset silmät. Mielestäni hyvin monet lapset ovat kauniita!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pidän, minulle he ovat sitä. Vaaleita kiharatukkaisia poikia, joilla suuret siniset silmät. Mielestäni hyvin monet lapset ovat kauniita!
Mutta jotkut on hätkähdyttävän kauniita, kuten aikuisissakin.
Kyllä mun mielestä omat lapseni ovat kauneimpia lapsia, niin kuin varmaan muittenkin äitien mielestä heidän lapsensa on :)
En vertaile omia lapsiani muihin. Mutta minulle he ovat kauniita ja komeita. Mutta onhan minulla silmät päässä ja järkikin joten en kuvittele että olisivat maailman kaunempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun mielestä omat lapseni ovat kauneimpia lapsia, niin kuin varmaan muittenkin äitien mielestä heidän lapsensa on :)
Ihan objektiivisesti katsottuna verrattuna muihin samanikäisiin, vai koska ovat sinun lapsiasi?
Kyllä, omat lapseni ovat minulle maailman kauneimpia. Ihanat pienet rakkaani <3 Toivon että jokainen vanhempi ajattelee omista lapsistaan samalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun lapseni ovat rumia ja tyhmiä mutta mukavia.
Miksi on helppo ajatella lapsistaan "maailman kaunein", mutta harva pitää itseään yhtenä maailman kauneimpana naisena? Vai johtuuko tämä iästä, pidättekö aikuisiakin lapsianne kaikkein kauneimpana (jos olisi pakko ajatella asiaa)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidin kultukat kirjoitti:
Minun lapseni ovat rumia ja tyhmiä mutta mukavia.
Toivottavasti lapset eivät ikinä saa tietää, että ajattelet noin. Siitä tulee helposti itseään toteuttava ennuste: rumana itseään pitävä ei panosta ulkonäköön ja oikeastikin rumenee sitä myötä eikä tyhmänä itseään pitävä älyllisiin harrastuksiin tai opiskeluun ja tyhmenee!
Itselläni ei ole lapsia, mutta olisin huolissani, jos vanhempani pitäsivät minua tai sisaruksia kaikkein kauneimpina tai komeimpina. Emme varmasti ole rumimmastakaan päästä, mutta joki siinä mättäisi jos omat vanhemmat alkaisivat kovin ylsitää miten kauniita ja komeita ulkosesti olemme. - En minä halua kuulla kehuja asiasta joka ei pidä paikkaansa, mitä tälliaella suistuksella oikeastaan olisi takana. - Joku menettänyt järkensä? - No. Tietysti kaikkein kauneimmatkin ovat alkujaan jonkun lapsia. Mutta toivottavasti hekin ovat vanhemmileen muutakin kuin vain kauniita tai komeita, enkä tarkoita, että lapsen ulkonäköä tulisi erityisesti peitellä tai hävetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kaksi poikaa ja yksi oletettavasti poika. En pidä heitä maailman kauneimpina lapsina, toki he ovat lapset, joita kaikkein mielelläni koko maailmassa katselen.
Mutta ihan yleisestikin verraten kaksi kolmesta ovat keskivertoa kauniimpia. Sellaisia haltia/keiju tyyppisen kauniita pitkine hiuksineen ja räpsyripsineen, tätä saa myös kuulla verrattain usein ihan tuntemattomilta.
Kyllä voin tunnustaa katsovani muiden lapsia, ja omiani "rehellisesti". Jos jollain on possunnenä, hörökorvat tms., niin eivät sellaiset lapset mielestäni näytä kauniilta. Tosiaan, miksi edes pitäisi, kuten joku jo aiemmin kommentoi? Eivät aikuisetkaan kaikki ole kauniita. Olen onnellinen, että omilla lapsillani ei ole mitään erityisen silmäänpistävää piirrettä (negatiivisessa mielessä). Tulevat vanhemmiten varmaan aika tavallisen näköisiksi. Toisella tosin poikkeuksellisen vihreät silmät, että se saattaa olla plussaa. Aika harva lapsi on minusta ylipäänsä kaunis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole lapsia, mutta olisin huolissani, jos vanhempani pitäsivät minua tai sisaruksia kaikkein kauneimpina tai komeimpina. Emme varmasti ole rumimmastakaan päästä, mutta joki siinä mättäisi jos omat vanhemmat alkaisivat kovin ylsitää miten kauniita ja komeita ulkosesti olemme. - En minä halua kuulla kehuja asiasta joka ei pidä paikkaansa, mitä tälliaella suistuksella oikeastaan olisi takana. - Joku menettänyt järkensä? - No. Tietysti kaikkein kauneimmatkin ovat alkujaan jonkun lapsia. Mutta toivottavasti hekin ovat vanhemmileen muutakin kuin vain kauniita tai komeita, enkä tarkoita, että lapsen ulkonäköä tulisi erityisesti peitellä tai hävetä.
Harmittaako ketään täällä koskaan jos omaa lasta ei koskaan kehuta kauniiksi, mutta kaverin lasta kyllä, tai jos kaverin lapsi on selvästi kauniimpi? Siis, kun yleensä harmittaa jos itseä ei kehuta mutta kavereita kyllä, päteekö myös lapsen ulkonäköön? Sillä kyllä silloinkin kun itse olin lapsi, niin joka luokalla oli ne pari lasta, joiden kauneutta ylistettiin "koko ajan".
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voin tunnustaa katsovani muiden lapsia, ja omiani "rehellisesti". Jos jollain on possunnenä, hörökorvat tms., niin eivät sellaiset lapset mielestäni näytä kauniilta. Tosiaan, miksi edes pitäisi, kuten joku jo aiemmin kommentoi? Eivät aikuisetkaan kaikki ole kauniita. Olen onnellinen, että omilla lapsillani ei ole mitään erityisen silmäänpistävää piirrettä (negatiivisessa mielessä). Tulevat vanhemmiten varmaan aika tavallisen näköisiksi. Toisella tosin poikkeuksellisen vihreät silmät, että se saattaa olla plussaa. Aika harva lapsi on minusta ylipäänsä kaunis.
Ei "pidä", mutta kauniimpien elämä on tutkimusten mukaan helpompaa.
Oma poikani on mielestäni todella ”kaunispiirteinen”.
Ja on mielestäni nätimpi kuin monet muut lapset. (Hän on siis alle kouluikäinen, joten en osaa kutsua komeaksi.)
Oma äitini tuskin on sitä mieltä, että minä olisin huippukaunis :D
Niillä vanhemmilla jotka pitää omia lapsiaan maailman kauneimpina heittää todellisuudentaju tosi pahasti. Kun ne ei ole, aina löytyy joku muu muksu joka on nätimpi.
Ensiksikin, minkä ihmeen takia ne omat tenavat pitäis muka olla kauneimpia/komeimpia/söpöimpiä. Ihan sama jos niitä omia alkaisi kehumaan maailman viisaimmiksi jos ne ei kerran sitä ole. Mitä ja ketä tälläinen itsensä huiputtaminen palvelee? Huonoa itsetuntoa?
Se lapsi on rakas vaikka olis sysiruma, ja normi vanhempi myös sen rumuuden näkee eikä väännä siitä väkisin kaunista. No, nyt joku tulee huutamaan ettei rumia lapsia oo, eikä varmaan kyllä ookkaan koska rumuus on suhteellinen käsite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole lapsia, mutta olisin huolissani, jos vanhempani pitäsivät minua tai sisaruksia kaikkein kauneimpina tai komeimpina. Emme varmasti ole rumimmastakaan päästä, mutta joki siinä mättäisi jos omat vanhemmat alkaisivat kovin ylsitää miten kauniita ja komeita ulkosesti olemme. - En minä halua kuulla kehuja asiasta joka ei pidä paikkaansa, mitä tälliaella suistuksella oikeastaan olisi takana. - Joku menettänyt järkensä? - No. Tietysti kaikkein kauneimmatkin ovat alkujaan jonkun lapsia. Mutta toivottavasti hekin ovat vanhemmileen muutakin kuin vain kauniita tai komeita, enkä tarkoita, että lapsen ulkonäköä tulisi erityisesti peitellä tai hävetä.
Harmittaako ketään täällä koskaan jos omaa lasta ei koskaan kehuta kauniiksi, mutta kaverin lasta kyllä, tai jos kaverin lapsi on selvästi kauniimpi? Siis, kun yleensä harmittaa jos itseä ei kehuta mutta kavereita kyllä, päteekö myös lapsen ulkonäköön? Sillä kyllä silloinkin kun itse olin lapsi, niin joka luokalla oli ne pari lasta, joiden kauneutta ylistettiin "koko ajan".
En muista omien vanhempieni kehuneen kenenkään lapsen (tai vanhemman) ulkonäköä "koko aja". - Mutta yleisemmin sanoisin, että kehuminen on taitolaji. Ja on hieman typerää, tai ainaki velä haastavampaa verrata oman lapsen sellaisia ominaisuuksia tai piirteitä toisen lapsen piirteisiin / ominaisuuksiin, joita lapsi itse ei ole voinut valita tai päättää. - Tai joita e ole itse voinut lapselleen päättä tai valita.
Tiedän kyllä, että tällä palstalla saa säännöllisen epäsäännöllisesti kohdata heitä, jotka ovat kaiken muun ohella voineet valita ja päättää esimerkiksi lapsensa nenän mudon, pituuden, hiusten laadun sairaudet ja taudit,samaan viim. mainittuun pakettiin kuuluu myös niistä paraneminen ja toipuminen; vain jokusen esimerkin antaakseni.
Täytyy sanoa, että hyvän ulkonäön lisäksi mun lapsi on fiksumpi kuin muut ikäisensä.
Kehuja tulee molemmista seikoista ulkopuolisilta, joten tuskin kovin väärässä olen.
Minulla poikia, joten en voi puhua kauneudesta vaan komeudesta.
Ajattelen omassa mielessäni että esikoinen on aika komea, isänsä näköinen poika. Hän varmaan komistuu kasvaessaan. Hän on pitkä ikäisekseen ja hänellä on upeat piirteet kasvoissa.
Toinen pojistamme on enemmän minun näköinen ja hän on ollut 0-3v tosi söpö. Hän on siis söpö, ei komea. Hänellä on suuret silmät ja lempeät kasvot. Hänestä tuskin tulee mikään charmikas mies, vaan enemminkin "sievä".
Tiedän kyllä paremmankin näköisiä lapsia kuin meidän pojat, mutta meistä kahdesta on kyllä kieltämättä tullut kaksi ihan kelpo komeaa poikaa. Rakkaimpia tietysti maailmassa.