Vieläkö nuorille opetetaan, että nettikaverit ei ole oikeita kavereita?

Ainakin 2000-luvulla sosiaalitädit ja psykologit muistuttivat mediassa, että nuorten ei pitäisi tyytyä sosiaaliseen kanssakäymiseen vain netissä, vaan pitäisi etsiä kavereita oikeasta elämästä. Nettituttavuudet eivät ole oikeita, kun ei olla fyysisesti samassa tilassa tai nähdä toisen eleitä ja ilmeitä. Vieläkö tällaista puhetta pidetään?