Miksi et koe järkeväksi kiinnittää huomiota ulkoäköösi?
Kommentit (13)
ja sitä, että kukaan mies ei voi olla ystävä tai edes työkaveri ilman, että ensimmäisen kaljan jälkeen alkaa lähentely.
en mä nyt laittautumista mitenkään epäjärkeväksikään koe, niinkuin en koe pianonsoittoakaan, jota myöskään en harrasta.
kai tämä on myös näkökulmakysymys. omasta mielestäni kiinnitän huomiota myös ulkonäkööni syömällä järkevästi, liikkumalla, leikkuuttamalla tukkaani säännöllisesti, pesemällä hampaita jne.
tämmöiset rakennekynnet, kasvonaamiot, meikkaaminen, itseruskettavat voiteet yms. on mun mielestä jo täysin ylimääräistä (ei mitenkään negatiivisessa mielessä!), vaikka jonkun mielestä ne ilman muuta kuuluu ulkonäöstä huolehtimiseen.
olen kokenut että jokainen sellainen sentti on varastamista lapsilta
että sillä olisi merkitystä nykysessä elämäntilanteessani. Mies ja perhe on jo, eikä työpaikkakaan vaadi erityistä panostusta ulkonäköön. Käytän siis aikaani mieluummin muuhun.
ja priorisoin mieluummin esim. lasten kanssa olemisen, työnteon, kodin hoitamisen... Eikä ruma saa itsestään nättiä laittautumalla ;)
En kaipaa huomiota missään mielessä keneltäkään :).
Jos lähden toimistolle (yleensä teen etätöitä), kampaan (melkein aina) hiukset ennen toimistolla näyttäytymistä, ja meikkaan mahdolliset pahannäköiset punaiset läntit kasvoista piiloon. Lisäksi pukeudun tavallisiin vaatteisiin, enkä koti(röntty)vaatteisiin. Näiden lisäksi olen edellisenä iltana käynyt suihkussa pesemässä hiukset.
Noiden tekeminen muulloin kuin ihmisten ilmoille mennessä olisi ajan ja materiaalin haaskausta. Hiuksetkin kuluvat (omani ovat ihan käsittämättömän ohuita yksilöitä) pesemisestä ja iho kärsii meikkaamisesta ja puhdistamisesta.
Vaatteet taas kuluvat aika äkkiä (en pidä vaaleita, koska näytän niissä aivan aaveelta) pesuissa, joten parempi pitää hyviä vaatteita vain, kun on pakko.
Täytyy kyllä tunnustaa, että eilen meikkasin mennäkseni lähimetsään etsimään mustikoita. -.- Mikä turhamaisuus...
usean mielestä ulkonäköön huomion kiinittäminen on sama kuin meikkaaminen. Näin ainakin useat tuttavani luulevat. Minä taas en ole koskaan meikannut arkena. Syynä ihan se, etten halua pilata ihoani "myrkyillä" Ainoastaan juhliin mennessäni, ja olen siitä syystä usean mielestä kait se ulkonäköön huomiota kiinnittämätön nainen.
ja odottelin ruokaa. Samalla katselin ohi kulkevia lapsiperheitä ja aika moni äiti- ihminen näytti tuolta kuin edelliset. Lapset ja mies olivat kauniisti puetut ja mies timmissä kunnossa. Rattaita työnsi, venyneessä juuri navan peittävässä t-paidassa, kuluneissa capreissa ja pinkeissä crocseissa, 120kg äiti tukka hätäisellä poninhännällä ja ei tietenkään meikin häivää.
Perjantainakin olin 6h aurinkonpaisteessa ja kasvoni eivät palaneet niinkuin meikkaamattomalla kaverillani.
"mulla on jo mies, ei tarvi panostaa..." Tsiisös!!
Pitää ehti tehdä muutakin kuin puunata ja laittaa itseään.