Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sain lapsen, ja tuntuu että kaikkialla nousee seinät vastaan
23.01.2019 |
Olen urallani menestynyt, koulutettu nainen, joka ennen lapsen saamista sai pyyntöjä tulla oman alan töihin, jopa niin paljon, että oli varaa monta kertaa kieltäytyä ja valita pinkan päältä kiinnostavin työpaikka ja jopa sanella itse palkkaakin. Lapsen saamisen jälkeen kukaan ei enää ottaisi minua töihin, kun kuulee että minulla on lapsi (haluan vaihtaa työpaikkaa). Harmittelevat ääneen vain sitä, että "pienten lasten äidit on sitten aina pois kun lapsi on kipeä ja eivät voi joustaa työajoista kun on se päiväkoti jne...". Kertokaa muut uraäidit, että miten olette päässeet etenemään lapsen saamisen jälkeen, kun yhtäkkiä kaikkialla nousee seiniä vastaan sen lapsen takia.
Kommentit (53)
En mainitse lapsesta. Mitä se rekrytoijalle kuuluu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No sullehan on kerrottu se syy. Jos sulla on todistaa, että pieni lapsi ei lisää poissaoloja eikä vie keskittymiskykyä etkä aio tehdä toista...
Miten sen voi muka todistaa, siis ennakkoon? Ei mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
En mainitse lapsesta. Mitä se rekrytoijalle kuuluu?
Meidän alalla on ns. pienet piirit, ja tunnen paljon alan väkeä eri firmoista ja organisaatioista, ja moni tietää, että minulla on lapsi tai että olin äitiyslomalla ja hoitovapaalla jonkin aikaa sitten. Lisäksi alan tapa on se, että ne työhaastattelut on enemmän sellaista yhteistä keskustelua kuin perinteisiä haastatteluja, niin vaikeahan siinä on antaa itsestään luotettavaa ja vilpitöntä vaikutelmaa, kun keskustelu koskee aihetta mitä olen tehnyt viimeiset viisi vuotta (ollut äitiyslomalla ja hoitovapaalla jne), jos jotenkin salailen siinä totuutta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mainitse lapsesta. Mitä se rekrytoijalle kuuluu?
Meidän alalla on ns. pienet piirit, ja tunnen paljon alan väkeä eri firmoista ja organisaatioista, ja moni tietää, että minulla on lapsi tai että olin äitiyslomalla ja hoitovapaalla jonkin aikaa sitten. Lisäksi alan tapa on se, että ne työhaastattelut on enemmän sellaista yhteistä keskustelua kuin perinteisiä haastatteluja, niin vaikeahan siinä on antaa itsestään luotettavaa ja vilpitöntä vaikutelmaa, kun keskustelu koskee aihetta mitä olen tehnyt viimeiset viisi vuotta (ollut äitiyslomalla ja hoitovapaalla jne), jos jotenkin salailen siinä totuutta. Ap
No jos oot ollut viisi vuotta poissa työelämästä, niin se on varmaan suurempi syy kuin se että olet äiti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mainitse lapsesta. Mitä se rekrytoijalle kuuluu?
Meidän alalla on ns. pienet piirit, ja tunnen paljon alan väkeä eri firmoista ja organisaatioista, ja moni tietää, että minulla on lapsi tai että olin äitiyslomalla ja hoitovapaalla jonkin aikaa sitten. Lisäksi alan tapa on se, että ne työhaastattelut on enemmän sellaista yhteistä keskustelua kuin perinteisiä haastatteluja, niin vaikeahan siinä on antaa itsestään luotettavaa ja vilpitöntä vaikutelmaa, kun keskustelu koskee aihetta mitä olen tehnyt viimeiset viisi vuotta (ollut äitiyslomalla ja hoitovapaalla jne), jos jotenkin salailen siinä totuutta. Ap
No jos oot ollut viisi vuotta poissa työelämästä, niin se on varmaan suurempi syy kuin se että olet äiti?
Eihän aloittaja kertonut olleensa viittä vuotta poissa työelämästä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mainitse lapsesta. Mitä se rekrytoijalle kuuluu?
Meidän alalla on ns. pienet piirit, ja tunnen paljon alan väkeä eri firmoista ja organisaatioista, ja moni tietää, että minulla on lapsi tai että olin äitiyslomalla ja hoitovapaalla jonkin aikaa sitten. Lisäksi alan tapa on se, että ne työhaastattelut on enemmän sellaista yhteistä keskustelua kuin perinteisiä haastatteluja, niin vaikeahan siinä on antaa itsestään luotettavaa ja vilpitöntä vaikutelmaa, kun keskustelu koskee aihetta mitä olen tehnyt viimeiset viisi vuotta (ollut äitiyslomalla ja hoitovapaalla jne), jos jotenkin salailen siinä totuutta. Ap
Tässä varmasti vaikuttaa myös se, että olet ollut 5vuotta poissa työelämästä. Moni kenen on pakko taloudellisista syistä palata töihin, palaa heti kun kelan äitiysraha loppuu kun ei kotihoidontukeen ole varaa. Kun on ollut vuosia kotihoidontuella kotona, siitä tulee konservatiivinen miehensä rahoilla elelevä fiilis, ja tunne että se lapsen pitäminen kotona vuosia on ollut tärkeämpää kuin oma ura. Itselläni rekrytoijana ei painaisi se lapsi vaan se että ei kerro kovasta uramotivaatiosta, jos on vuosia kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mainitse lapsesta. Mitä se rekrytoijalle kuuluu?
Meidän alalla on ns. pienet piirit, ja tunnen paljon alan väkeä eri firmoista ja organisaatioista, ja moni tietää, että minulla on lapsi tai että olin äitiyslomalla ja hoitovapaalla jonkin aikaa sitten. Lisäksi alan tapa on se, että ne työhaastattelut on enemmän sellaista yhteistä keskustelua kuin perinteisiä haastatteluja, niin vaikeahan siinä on antaa itsestään luotettavaa ja vilpitöntä vaikutelmaa, kun keskustelu koskee aihetta mitä olen tehnyt viimeiset viisi vuotta (ollut äitiyslomalla ja hoitovapaalla jne), jos jotenkin salailen siinä totuutta. Ap
No jos oot ollut viisi vuotta poissa työelämästä, niin se on varmaan suurempi syy kuin se että olet äiti?
En ole ollut viittä vuotta pois vaan vain pari vuotta, mutta ne pari vuotta osuu kuluneeseen viiteen vuoteen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sanonut, että lapsella on hoitaja kotona, työssä joustaminen ei ole ongelma.
Olen saanut työpaikan vaihtoa halutessani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mainitse lapsesta. Mitä se rekrytoijalle kuuluu?
Meidän alalla on ns. pienet piirit, ja tunnen paljon alan väkeä eri firmoista ja organisaatioista, ja moni tietää, että minulla on lapsi tai että olin äitiyslomalla ja hoitovapaalla jonkin aikaa sitten. Lisäksi alan tapa on se, että ne työhaastattelut on enemmän sellaista yhteistä keskustelua kuin perinteisiä haastatteluja, niin vaikeahan siinä on antaa itsestään luotettavaa ja vilpitöntä vaikutelmaa, kun keskustelu koskee aihetta mitä olen tehnyt viimeiset viisi vuotta (ollut äitiyslomalla ja hoitovapaalla jne), jos jotenkin salailen siinä totuutta. Ap
No jos oot ollut viisi vuotta poissa työelämästä, niin se on varmaan suurempi syy kuin se että olet äiti?
Eihän aloittaja kertonut olleensa viittä vuotta poissa työelämästä...
Joka tapauksessa kotihoidontuella pystyy olemaan kotona vain jos on rikas, puoliso elättää tai on niin köyhä että saa toimeentulotukea. Mikään näistä määritelmistä ei minun mielestäni kerro kovasta motivaatiosta uran suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mainitse lapsesta. Mitä se rekrytoijalle kuuluu?
Meidän alalla on ns. pienet piirit, ja tunnen paljon alan väkeä eri firmoista ja organisaatioista, ja moni tietää, että minulla on lapsi tai että olin äitiyslomalla ja hoitovapaalla jonkin aikaa sitten. Lisäksi alan tapa on se, että ne työhaastattelut on enemmän sellaista yhteistä keskustelua kuin perinteisiä haastatteluja, niin vaikeahan siinä on antaa itsestään luotettavaa ja vilpitöntä vaikutelmaa, kun keskustelu koskee aihetta mitä olen tehnyt viimeiset viisi vuotta (ollut äitiyslomalla ja hoitovapaalla jne), jos jotenkin salailen siinä totuutta. Ap
Tässä varmasti vaikuttaa myös se, että olet ollut 5vuotta poissa työelämästä. Moni kenen on pakko taloudellisista syistä palata töihin, palaa heti kun kelan äitiysraha loppuu kun ei kotihoidontukeen ole varaa. Kun on ollut vuosia kotihoidontuella kotona, siitä tulee konservatiivinen miehensä rahoilla elelevä fiilis, ja tunne että se lapsen pitäminen kotona vuosia on ollut tärkeämpää kuin oma ura. Itselläni rekrytoijana ei painaisi se lapsi vaan se että ei kerro kovasta uramotivaatiosta, jos on vuosia kotona.
Anteeksi kirjoitin epäselvästi, minun moka. En ole tosiaan ollut lapsen takia kuin pari vuotta kotona, ja sinäkin aikana oli vakituinen työsuhde voimassa koko ajan. Mutta pointti oli, että on tuntuu väärältä salata se lapsi ja ne pari vuotta kotona, jos sitä suoraan kysytään (vaikka tiedän, että lain mukaan ei ole pakko kertoa eikä saisi edes kysyä, mutta kyllä sitä kysytään silti). Ap
Tyydyt olemaan nykyisessä työssäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut, että lapsella on hoitaja kotona, työssä joustaminen ei ole ongelma.
Olen saanut työpaikan vaihtoa halutessani.
Niin, jos tuo olisi totuus minullakin niin voisin sanoa, mutta lapseni on päiväkodissa eikä sillä ole kotona hoitajaa. Mies (lapsen isä) toki voi välillä hoitaa, mutta hänenkään työ ei jousta helposti. Ap
Onko sinulla mies? Jos joku päivittelee tosiaan ääneen jotain tuollaista pienten lasten äidit sitä ja tätä -lööperiä, niin sanot siihen tietysti: "Niin. Ja pienten lasten isät. Vaikka hoitovastuu jakautuukin meillä pääsääntöisesti tasan, niin pystymme kuitenkin joustamaan ja järjestelemään asioita työpaikkojen poikkeustilanteissa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa hankkia lapset jo 20 vuotiaana, niin ehtii tekemään uraa :D
On totta, että pienet lapset aiheuttavat paljon tai todella paljon sairaspoissaoloja ja lasten isät ovat aivan niin itsekkäitä omien työuriensa suhteen, kuin vain annamme heidän olla!
Onko lapsella isää? Nekin kuulemma voi olla pois töistä sairaan lapsen takia ja viedä päiväkotiin? Vai onko vain urbaani legenda?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sullehan on kerrottu se syy. Jos sulla on todistaa, että pieni lapsi ei lisää poissaoloja eikä vie keskittymiskykyä etkä aio tehdä toista...
Miten sen voi muka todistaa, siis ennakkoon? Ei mitenkään.
Kertoo esim. että on vakihoitaja jos lapsi sairastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mainitse lapsesta. Mitä se rekrytoijalle kuuluu?
Meidän alalla on ns. pienet piirit, ja tunnen paljon alan väkeä eri firmoista ja organisaatioista, ja moni tietää, että minulla on lapsi tai että olin äitiyslomalla ja hoitovapaalla jonkin aikaa sitten. Lisäksi alan tapa on se, että ne työhaastattelut on enemmän sellaista yhteistä keskustelua kuin perinteisiä haastatteluja, niin vaikeahan siinä on antaa itsestään luotettavaa ja vilpitöntä vaikutelmaa, kun keskustelu koskee aihetta mitä olen tehnyt viimeiset viisi vuotta (ollut äitiyslomalla ja hoitovapaalla jne), jos jotenkin salailen siinä totuutta. Ap
No mitäpä jos et juuri tässä saumassa vaihtaisikaan työpaikkaa? Ole siellä vanhassa jokunen vuosi :)
Näytä työtä hakiessasi todistus sairaspoissaolojesi vähäisestä määrästä viimeisen vuoden ajalta! Laita muut hoitamaan lapset! Lapsen isä ja isovanhemmat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mainitse lapsesta. Mitä se rekrytoijalle kuuluu?
Meidän alalla on ns. pienet piirit, ja tunnen paljon alan väkeä eri firmoista ja organisaatioista, ja moni tietää, että minulla on lapsi tai että olin äitiyslomalla ja hoitovapaalla jonkin aikaa sitten. Lisäksi alan tapa on se, että ne työhaastattelut on enemmän sellaista yhteistä keskustelua kuin perinteisiä haastatteluja, niin vaikeahan siinä on antaa itsestään luotettavaa ja vilpitöntä vaikutelmaa, kun keskustelu koskee aihetta mitä olen tehnyt viimeiset viisi vuotta (ollut äitiyslomalla ja hoitovapaalla jne), jos jotenkin salailen siinä totuutta. Ap
No jos oot ollut viisi vuotta poissa työelämästä, niin se on varmaan suurempi syy kuin se että olet äiti?
En ole ollut viittä vuotta pois vaan vain pari vuotta, mutta ne pari vuotta osuu kuluneeseen viiteen vuoteen. Ap
No joo. Pari vuotta ei ole niin paljon. Itse tein selväksi jo kun olin raskaana että tavoite on palata töihin mahdollisimman pian. Ekat kolme kuukautta olin täysin kotona ja sitten tein alan hommia osa-aikaisesti freenä. Mua ei ehditty unohtaa ja varmaan tuli selväksi myös se, että en oo se nainen joka aina on poissa kun lapsi on sairaana. Yllättävän monissa perheissä se muuten on nainen.
Alue: Aihe vapaa
No sullehan on kerrottu se syy. Jos sulla on todistaa, että pieni lapsi ei lisää poissaoloja eikä vie keskittymiskykyä etkä aio tehdä toista...