Saan ajoittain itkupuuskia, joiden jälkeen olen kuitenkin taas täysin ”normaali” mitä ihmettä.

Meillä on yli 1v lapsi, mies töissä ja minä kotona.
Välillä on tosi yksinäistä, ei ole ystäviä kenen kanssa jutella kun ovat töissä, ei ole ystäviä keillä olisi lapsia..tuntuu, että vaikka ympärillä olisi sukulaiset, ystävät, tuttavat ja oma perhe, niin silti on sellainen olo että on yksin. Ajatuksiani en saa purettua kenellekkään, mietin yksin ja perheen päätöksistä otan suurimmaksi osaksi vastuun, en vain jaksa tätä.

Lääkärillä olen käynyt kun paniikki/ahdistushäiriöni paheni ja sain lääkityksen (sertralin 50mg) se on auttanut jaksamaan eteenpäin. Tuntuu että kaikki muistettavat, hoidettavat ja hankittavat asiat kasaantuu niskaan ja en voi rentoutua. Saan itkukohtauksia jolloin ajattelen kuolemista ja sitä miten paha on olla, kestää n. 5-10min jonka jälkeen olen viikon taas normaali oma itseni. Olen hukassa,
mitä teen?