Escitalopram - kun se tehoaa - mikä on annoskoko ja kauan sitä pitää syödä?
Viitaten tuohon rinnakkaiseen ketjuun, jossa moni on saanut apua escitalopramista. Sitähän nostetaan pikkuhiljaa, mutta kysymykseni kuuluu, mikä teillä, jotka olette saaneet siitä apua
- on ollut annoskoko?
- kuinka kauan söitte tätä isointa annoskokoa, kunnes se toimi hyvin?
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
En käyttäisi serotoniinin takaisinoston estäjää. Varsinkaan alle 25vuotiaana.
Miksi et?
10 mg auttaa mulla. Lääkärin mielestä pieni annos ja hyvä niin. Aloitus oli 5mg. Aloitusoireet pahat (vatsakrampit, ripuli, etova olo ja pöpperöinen pää 2 viikkoa). Mulla oli 2x viikossa soittoaika lääkärille, joka kannusti jatkamaan lääkettä. Onneksi! Nyt voin paremmin, kuin vuosiin. Ainakin 1 vuoden lääkitys edessä ja sitte purku asteittain 10mg - 5 mg - 2.5 mg - 0 mg.
Vierailija kirjoitti:
10 mg auttaa mulla. Lääkärin mielestä pieni annos ja hyvä niin. Aloitus oli 5mg. Aloitusoireet pahat (vatsakrampit, ripuli, etova olo ja pöpperöinen pää 2 viikkoa). Mulla oli 2x viikossa soittoaika lääkärille, joka kannusti jatkamaan lääkettä. Onneksi! Nyt voin paremmin, kuin vuosiin. Ainakin 1 vuoden lääkitys edessä ja sitte purku asteittain 10mg - 5 mg - 2.5 mg - 0 mg.
Kauan söit 10 mg:llä, kun huomasit olevasi suht normaali?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10 mg auttaa mulla. Lääkärin mielestä pieni annos ja hyvä niin. Aloitus oli 5mg. Aloitusoireet pahat (vatsakrampit, ripuli, etova olo ja pöpperöinen pää 2 viikkoa). Mulla oli 2x viikossa soittoaika lääkärille, joka kannusti jatkamaan lääkettä. Onneksi! Nyt voin paremmin, kuin vuosiin. Ainakin 1 vuoden lääkitys edessä ja sitte purku asteittain 10mg - 5 mg - 2.5 mg - 0 mg.
Kauan söit 10 mg:llä, kun huomasit olevasi suht normaali?
Aloitusoireiden väisyttyä kahden viikon jälkeen alkoi näkymään pieniä valonpilkahduksia ja kuolemantoiveet väistyivät. Kuukauden päästä nauroin ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen. Nyt on hyvä olla, 3 kk syönyt lääkettä.
Itse tilaan saksasta mäkikuismaa.
Ei sivuoireita ja sama teho kuin oli täällä saaduista reseptilääkkeistä.
Saksassa lekurit aika herkästi ”määräävät” mäkikuismaa mielummin kuin lääketehtaiden aineita.
Mulla toimii, ei sivuoireita.
Voiko mäkikuismaa syödä samaan aikaan kuin lääkärin määrämiä lääkkeitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käyttäisi serotoniinin takaisinoston estäjää. Varsinkaan alle 25vuotiaana.
Miksi et?
Aivot kehittyy siihen saakka. Lue netistä haittavaikutukset ja wikipedia serotoniinilääkkeen takaisinoston estäjistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käyttäisi serotoniinin takaisinoston estäjää. Varsinkaan alle 25vuotiaana.
Miksi et?
Aivot kehittyy siihen saakka. Lue netistä haittavaikutukset ja wikipedia serotoniinilääkkeen takaisinoston estäjistä.
Niin. On vaikeaa tehdä päätöksiä lääkkeiden suhteen, kun vaakakupin toisella puolella on itsetuhoajatukset ja kykenemättömyys käydä koulua. Mikä nyt on se pienin paha?
Vierailija kirjoitti:
Voiko mäkikuismaa syödä samaan aikaan kuin lääkärin määrämiä lääkkeitä?
Tälleen kotilääkärinä sanoisin että ei voi, mutta ei tätä varmaan kannatakaan ihan oikealta lääkäriltä kysyä.
Vierailija kirjoitti:
Voiko mäkikuismaa syödä samaan aikaan kuin lääkärin määrämiä lääkkeitä?
Käsittääkseni ei saisi, luki ainakin mäkikuismapurkissani.
Hummstypy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko mäkikuismaa syödä samaan aikaan kuin lääkärin määrämiä lääkkeitä?
Käsittääkseni ei saisi, luki ainakin mäkikuismapurkissani.
Riippuu varmaan niistä muista lääkkeistä.
N. 5 vuotta sitten aloitin Escitalopramin syömisen, ja aluksi annos oli 10 mg. Viikkojen myötä ahdistus ja masennus alkoivat pikkuhiljaa laimentua. Se tuntui silloin hyvältä.
En muista kuinka monta kuukautta tässä tilassa meni kun oireet alkoivat taas palaamaan, jolloin annos kaksinkertaistettiin. Taas meni tovin ihan siedettävästi. Kun olo lähti seuraavan kerran alaspäin, olisi ollut taas edessä annoksen tuplaaminen ja totesin että tästä ei hyvä seuraa, etenkin kun oli jo jonkin aikaa ollut selvää että lääke leikkaa myös ilon ja nautinnon tunteita varsin rankasti. Elämä oli kuin suolatonta kaurapuuroa: ilotonta, harmaata. Ei ollut intoa lähteä tekemään mitään enkä ollut esim. mitenkään motivoitunut terapiaan. Lopetin lääkkeen käytön psykiatrin antamalla vähennysaikataululla, kärsin vieroitusoireet ja sain ilon ja tyydytyksen tunteet takaisin.
Oma masennukseni on kausittaista. Pitäisi löytää lääke jolla pärjäisi hengissä ja toimintakykyisenä aina sen pari kuukautta jonka toipuminen tuntuu vievän, ja voisi sitten taas lopettaa ja siirtyä takaisin elävien kirjoihin.
En käyttäisi serotoniinin takaisinoston estäjää. Varsinkaan alle 25vuotiaana.